Aktiivimalli http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/165349/all Tue, 16 Oct 2018 21:26:32 +0300 fi Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262636-tyottomyyskassa-seuraa-aktiivisuutta <p>Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta päivärahan maksun yhteydessä.&nbsp; Niille henkilöille,&nbsp; joiden aktiivisuus ei ole täyttynyt, antaa työttömyyskassa päätöksen päivärahan alentamisesta. Siellähän se kassan sivuilla lukee suurin kirjaimin, <strong>&quot;Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta.&quot;</strong></p><p><strong>Niinpä niin</strong>......</p><p>Voisi asian ilmaista toisinkin, kuten <strong>Työttömyyskassa seuraa työttömyysturvan leikkauksen toteutumista.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Eipä ihme, että työttömyyspäivärahahakemusten käsittely kestää muka ruuhkan takia, kun meneehän siihen leikkurin käyttöön aikaa. Jo on aikoihin eletty.....</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta päivärahan maksun yhteydessä.  Niille henkilöille,  joiden aktiivisuus ei ole täyttynyt, antaa työttömyyskassa päätöksen päivärahan alentamisesta. Siellähän se kassan sivuilla lukee suurin kirjaimin, "Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta."

Niinpä niin......

Voisi asian ilmaista toisinkin, kuten Työttömyyskassa seuraa työttömyysturvan leikkauksen toteutumista.

 

Eipä ihme, että työttömyyspäivärahahakemusten käsittely kestää muka ruuhkan takia, kun meneehän siihen leikkurin käyttöön aikaa. Jo on aikoihin eletty.....

]]>
2 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262636-tyottomyyskassa-seuraa-aktiivisuutta#comments Aktiivimalli Ammattiliitot Työttömyysturvan leikkaus Tue, 16 Oct 2018 18:26:32 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262636-tyottomyyskassa-seuraa-aktiivisuutta
Ay-aktiivin työnhaku http://mattirajala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262419-ay-aktiivin-tyonhaku <p>Olin töissä yhdessä yrityksessä &nbsp;kaksikymmentä vuotta missä tehtiin arvokkaita luksusveneitä.</p><p>2008 alkoi lama osumaan kunnolla myös venealaan, pankit laittoivat rahahanat kiinni ja asiakkaat eivät saaneet rahoitusta ja myös ensimmäinen asia mistä luovutaan on juuri tällaiset viihdekäyttöön tarkoitetut tuotteet.</p><p>Yt neuvotteluthan siitä alkoi ja lomautukset alkoivat yrityksessä marraskuussa 2008.</p><p>Kymmenen vuotta nämä lomautukset jatkuivat siten että välillä osa henkilökunnasta oli lomautuksilla ja osa töissä. Tuotannon henkilöä meillä oli lomautusten alkaessa melkein sadan paikkeillaja kymmenen vuoden aikana henkilöstöä väheni siten että yrityksen loputtua meitä oli enään tuotanossa kaksikymmentä viisi henkilöä.</p><p>Tämän kymmenen vuoden aikana minusta tuli aluksi osaston luottamusmies, tämän jälkeen varaluottamusmies ja vähän ajan kuluttua pääluottamusmies tässä yrityksessä ja nyt olen ammattiosaston puheenjohtaja.</p><p>2018 toukokuussa yritys hakeutui konkurssiin rahavaikeuksien takia ja yrityksellä jäi jo osa palkoistakin maksamatta. Siispä noin 20 vuoden työhistorin jälkeen jouduin itsekkin työttömäksi</p><p>&nbsp;</p><p>Saman vuoden syksyllä tuli Te-toimistosta minulle työnhakuosoitus uhkailun kera että jos et ole tähän työnantajaan ottanut yhteyttä tiettyyn aikaan mennessä katkaisemme työttömyysetuutesi.</p><p>Tämä kyseinen työ olisi ollut lasikuitualan työtä, siis samaa työtä mitä olin kaksikymmentä vuotta tehnyt veneveistämöllä.</p><p>Otin puhelimen kouraani ja soitin välittömästi tälle työnantajalle kysyäkseni lisää.</p><p>Tämä puhelu meni näin.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Johtaja vastaa, Haloo</p><p>Matti Rajala hyvää päivää sain Te-toimistolta tiedon että teillä on lasikuitualan työpaikka vapaana.</p><p>Kyllä meillä on</p><p>Joo itse olen ollut veneveistämöllä kaksikymmentä vuotta tehnyt lasikuituhommia.</p><p>Ok. Saanko kysyä että minkä ikäinen olet.</p><p>(hetken hiljaisuus) Tämäpä tuli suoraan ainakin. Olen 47 vuotias</p><p>OK ei siinä mitään olet ihan hyvän ikäinen, me kun emme palkkaa kaksikymppisiä tai kuusikymppisiä.</p><p>(taas hetken hiljaisuus) Olisiko mahdollista tulla paikanpäälle tutustumaan, kun mieluummin keskustelen aina kasvotusten.</p><p>Sovitaan vain päivä ja kellonaika.</p><p>Sopiiko vaikka Torstaina kello 12.</p><p>Sopiihan tuo minulla on ennen sitä yksi toinen tapaaminen.</p><p>Muuten kun rehellinen mies kun olen niin haluan tässä nyt ilmoittaa että olen myös ammattiosaston puheenjohtaja.</p><p>Aiheutuuko tästä sinulla poissaoloja ja onko siitä haittaa yritykselle.</p><p>No ei todellakaan aiheutu mitään haittaa.</p><p>Ok no nähdään torstaina.&rdquo;</p><p>Itse jäin odottelemaan päivää että pääsisin tutustumaan mahdolliseen seuraavaan työpaikkaani, varsinkin kun lasikuitualan ammattilaiset ovat todella vähissä tällä alueella. Katsoin jo valmiiksi kuinka pitkä työmatka on.</p><p>Seuraavana päivänä tuli tämän yrityksen toimitusjohtajalta tekstiviesti, että valitettavasti joudumme peruuttamaan työhaastattelun, koska valinta ei osunut sinuun. Vaikka hakuaika te-toimiston sivulla oli auki seuraavan viikon maanantaihin asti.</p><p>&nbsp;</p><p>Toteamus. Minua ei huolittu edes haastatteluun koska olen ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiyhdistys aktiivi.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt pitäisi yritysten ymmärtää että jos työntekijä tuntee erillaisia lakia ja sopimuksia mitkä koskee työelämää, niin se ei todellakaan ole yritykselle haitta vaan vahvuus.</p><p>Mitä enemmän ihmiset, yrittäjiä myöten näitä asioita tuntee niin sitä helpompi myös yrittäjän on toimia, kun vältetään kaikennäköiset erillaiset väärinkäsitykset.</p><p>Työttömyyteni jatkuu ja jossain vaiheessa osuu aktiivimalli kohdalleni, vaikka kuinka aktiivinen olisin työhaussa. Myös jos tämä eriarvoistava irtisanomisten helpottaminen tulee voimaan ja kuva monella yrittäjällä on tällainen ay aktiiveista, niin kuinka monelle käy myös juuri näin tai ay-aktiivisuuden,&nbsp; iän, vamman tai jonkun muun takia, vaan koska tällainen työntekijä ei ole enään yrittäjän mieleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Toistan jälleen itseäni sanoakseni, että me ammattiyhdistysliikkeen sisällä olevat aktiivit emme ole yrittäjien ja yritysten vihollisia vaan parhaita mahdollisia yhteistyökumppaneita ja aina ensisijaisesti yrityksen työntekijöitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin töissä yhdessä yrityksessä  kaksikymmentä vuotta missä tehtiin arvokkaita luksusveneitä.

2008 alkoi lama osumaan kunnolla myös venealaan, pankit laittoivat rahahanat kiinni ja asiakkaat eivät saaneet rahoitusta ja myös ensimmäinen asia mistä luovutaan on juuri tällaiset viihdekäyttöön tarkoitetut tuotteet.

Yt neuvotteluthan siitä alkoi ja lomautukset alkoivat yrityksessä marraskuussa 2008.

Kymmenen vuotta nämä lomautukset jatkuivat siten että välillä osa henkilökunnasta oli lomautuksilla ja osa töissä. Tuotannon henkilöä meillä oli lomautusten alkaessa melkein sadan paikkeillaja kymmenen vuoden aikana henkilöstöä väheni siten että yrityksen loputtua meitä oli enään tuotanossa kaksikymmentä viisi henkilöä.

Tämän kymmenen vuoden aikana minusta tuli aluksi osaston luottamusmies, tämän jälkeen varaluottamusmies ja vähän ajan kuluttua pääluottamusmies tässä yrityksessä ja nyt olen ammattiosaston puheenjohtaja.

2018 toukokuussa yritys hakeutui konkurssiin rahavaikeuksien takia ja yrityksellä jäi jo osa palkoistakin maksamatta. Siispä noin 20 vuoden työhistorin jälkeen jouduin itsekkin työttömäksi

 

Saman vuoden syksyllä tuli Te-toimistosta minulle työnhakuosoitus uhkailun kera että jos et ole tähän työnantajaan ottanut yhteyttä tiettyyn aikaan mennessä katkaisemme työttömyysetuutesi.

Tämä kyseinen työ olisi ollut lasikuitualan työtä, siis samaa työtä mitä olin kaksikymmentä vuotta tehnyt veneveistämöllä.

Otin puhelimen kouraani ja soitin välittömästi tälle työnantajalle kysyäkseni lisää.

Tämä puhelu meni näin.

 

”Johtaja vastaa, Haloo

Matti Rajala hyvää päivää sain Te-toimistolta tiedon että teillä on lasikuitualan työpaikka vapaana.

Kyllä meillä on

Joo itse olen ollut veneveistämöllä kaksikymmentä vuotta tehnyt lasikuituhommia.

Ok. Saanko kysyä että minkä ikäinen olet.

(hetken hiljaisuus) Tämäpä tuli suoraan ainakin. Olen 47 vuotias

OK ei siinä mitään olet ihan hyvän ikäinen, me kun emme palkkaa kaksikymppisiä tai kuusikymppisiä.

(taas hetken hiljaisuus) Olisiko mahdollista tulla paikanpäälle tutustumaan, kun mieluummin keskustelen aina kasvotusten.

Sovitaan vain päivä ja kellonaika.

Sopiiko vaikka Torstaina kello 12.

Sopiihan tuo minulla on ennen sitä yksi toinen tapaaminen.

Muuten kun rehellinen mies kun olen niin haluan tässä nyt ilmoittaa että olen myös ammattiosaston puheenjohtaja.

Aiheutuuko tästä sinulla poissaoloja ja onko siitä haittaa yritykselle.

No ei todellakaan aiheutu mitään haittaa.

Ok no nähdään torstaina.”

Itse jäin odottelemaan päivää että pääsisin tutustumaan mahdolliseen seuraavaan työpaikkaani, varsinkin kun lasikuitualan ammattilaiset ovat todella vähissä tällä alueella. Katsoin jo valmiiksi kuinka pitkä työmatka on.

Seuraavana päivänä tuli tämän yrityksen toimitusjohtajalta tekstiviesti, että valitettavasti joudumme peruuttamaan työhaastattelun, koska valinta ei osunut sinuun. Vaikka hakuaika te-toimiston sivulla oli auki seuraavan viikon maanantaihin asti.

 

Toteamus. Minua ei huolittu edes haastatteluun koska olen ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiyhdistys aktiivi.

 

Nyt pitäisi yritysten ymmärtää että jos työntekijä tuntee erillaisia lakia ja sopimuksia mitkä koskee työelämää, niin se ei todellakaan ole yritykselle haitta vaan vahvuus.

Mitä enemmän ihmiset, yrittäjiä myöten näitä asioita tuntee niin sitä helpompi myös yrittäjän on toimia, kun vältetään kaikennäköiset erillaiset väärinkäsitykset.

Työttömyyteni jatkuu ja jossain vaiheessa osuu aktiivimalli kohdalleni, vaikka kuinka aktiivinen olisin työhaussa. Myös jos tämä eriarvoistava irtisanomisten helpottaminen tulee voimaan ja kuva monella yrittäjällä on tällainen ay aktiiveista, niin kuinka monelle käy myös juuri näin tai ay-aktiivisuuden,  iän, vamman tai jonkun muun takia, vaan koska tällainen työntekijä ei ole enään yrittäjän mieleen.

 

Toistan jälleen itseäni sanoakseni, että me ammattiyhdistysliikkeen sisällä olevat aktiivit emme ole yrittäjien ja yritysten vihollisia vaan parhaita mahdollisia yhteistyökumppaneita ja aina ensisijaisesti yrityksen työntekijöitä.

]]>
6 http://mattirajala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262419-ay-aktiivin-tyonhaku#comments Aktiivimalli Ammattiyhdistysliike Henkilöperusteinen irtisanominen Työnhaku Fri, 12 Oct 2018 06:38:07 +0000 Matti Rajala http://mattirajala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262419-ay-aktiivin-tyonhaku
Jari Lindströmille http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261489-jari-lindstromille <p>&nbsp;</p><p>Ottaisitko sinä Jari Lindström yli viisi-, kuusikymppisiä henkilöitä töihin, jolla on terveydellisiä rajoitteita työssä jaksamisessa, tai heitä, joilla on muuten vaan käynyt huono tuuri työnhaussa ja pitkä työttömyys takana? Jos olisit yrittäjä ja saisit kasapäin työhakemuksia, ihanko uupuisit niiden käsittelyssä, etenkin kun monet hakisivat niitä piilotyöpaikkoja? &nbsp;</p><p>Mikäli sinulla ei omalla kohdallasi olisi nykyisen työsi jälkeen tiedossa mukavia sopeutumisrahoja, pääsisitkö ajattelussasi edes sille tasolle, kuin mitä olit viimeisinä työaikoinasi paperiteollisuudessa, tai sieltä jouduttuasi työttömäksi? Suostuisitko luopumaan kyseisestä edusta ja työttömien tavoin hakemaan vaan työttömyyskorvausta, mikäli jäisit ilman töitä?</p><p>Irtisanomissuojaa haluatte heikentää, vaan entä henkilökohtaisesti, uskoisitko epävarmassa elämäntilanteessa elämisen heikentävän hyvinvointia ja uhkaavan mielenterveyttä jopa perheittäin?</p><p>Paperimiehiäkin on paljon työttöminä, eikä CV:ssä kovin paljon nämä poliittiset meriitit paina, eikä muuten niitä hillotolppiakaan taida riittää, kuin ainoastaan pahimmille pelureille, jotka ovat härskejä ja taitavia hakeutumaan niiden äärelle. Saattaapa ne sopeutumisrahatkin passivoida sohvalla löhöilemiseen, joten koitahan nyt pohtia, että ei sinusta tulisi niiden kaltaista, joita nyt potkit päähän ja persuuksille.</p><p>Neulan löytäminen heinäsuovasta on hemmetin vaikeaa, vaikka sitäkin nyt tarvittaisiin, että tämä nykyinen kupla saataisiin juhlavin menoin puhkaistua. Tämä kupla on oikeastaan koko yhteiskuntaa sairastuttava mätäpaise, mikä on vaan levinnyt entisestään, koska siinä paiseessa liian moni luulee/antaa ymmärtää/uskottelee, että syyllisiä työttömyyteen ovat työttömät. Kyllä ne on jotkut muut tahot pelanneet väärin, kun ei ole kaikille halukkaille töitä ja korostan, siis palkallisia töitä.</p><p>Vanhaa sanontaa tähän siteeraan: &rdquo;Kyllä hullu saa olla, mutta ei tyhmä.&rdquo; Siis sitä meinasin vielä kysyä, tekeekö kipeätä entisen duunarimiehen nuppiin kumileimasimena oleminen niille tahoille, mitkä eivät tavallisen duunarin ja työttömän elämästä tiedä yhtään mitään, eivätkä edes halua? &nbsp;No raha tuppaa menemään rahan luokse ja rahaa ne tahot koittavat tehdä lisää omaan pussiin mitä ihmeellisimmin keinoin, mutta täytyykö entisen duunarin kaivaa uria niille rahavirroille?</p><p>Aktiivimalli kolmonen voisi olla sen suuntainen, että aktivoidaan kansanedustajat ja ministerit, kuin myös kaikki muut vallan kahvassa roikkujat hoitamaan suomalaisten asiat siedettävälle tasolle sillä meiningillä, että jokaista kohdellaan ihmisenä, eikä mitään ryhmää vain ihmismassana. Koko ketju on juuri niin vahva, kuin on sen heikoin lenkki ja siksipä pitäisi päättäjienkin arvostaa koko kansaa. &nbsp;</p><p>Nykyisellä menolla tosin tulee suomalaista kettinkiä hyvinkin pian sanomaan sanottavansa, jolloin päättäjillä persaukset paukkuu&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ottaisitko sinä Jari Lindström yli viisi-, kuusikymppisiä henkilöitä töihin, jolla on terveydellisiä rajoitteita työssä jaksamisessa, tai heitä, joilla on muuten vaan käynyt huono tuuri työnhaussa ja pitkä työttömyys takana? Jos olisit yrittäjä ja saisit kasapäin työhakemuksia, ihanko uupuisit niiden käsittelyssä, etenkin kun monet hakisivat niitä piilotyöpaikkoja?  

Mikäli sinulla ei omalla kohdallasi olisi nykyisen työsi jälkeen tiedossa mukavia sopeutumisrahoja, pääsisitkö ajattelussasi edes sille tasolle, kuin mitä olit viimeisinä työaikoinasi paperiteollisuudessa, tai sieltä jouduttuasi työttömäksi? Suostuisitko luopumaan kyseisestä edusta ja työttömien tavoin hakemaan vaan työttömyyskorvausta, mikäli jäisit ilman töitä?

Irtisanomissuojaa haluatte heikentää, vaan entä henkilökohtaisesti, uskoisitko epävarmassa elämäntilanteessa elämisen heikentävän hyvinvointia ja uhkaavan mielenterveyttä jopa perheittäin?

Paperimiehiäkin on paljon työttöminä, eikä CV:ssä kovin paljon nämä poliittiset meriitit paina, eikä muuten niitä hillotolppiakaan taida riittää, kuin ainoastaan pahimmille pelureille, jotka ovat härskejä ja taitavia hakeutumaan niiden äärelle. Saattaapa ne sopeutumisrahatkin passivoida sohvalla löhöilemiseen, joten koitahan nyt pohtia, että ei sinusta tulisi niiden kaltaista, joita nyt potkit päähän ja persuuksille.

Neulan löytäminen heinäsuovasta on hemmetin vaikeaa, vaikka sitäkin nyt tarvittaisiin, että tämä nykyinen kupla saataisiin juhlavin menoin puhkaistua. Tämä kupla on oikeastaan koko yhteiskuntaa sairastuttava mätäpaise, mikä on vaan levinnyt entisestään, koska siinä paiseessa liian moni luulee/antaa ymmärtää/uskottelee, että syyllisiä työttömyyteen ovat työttömät. Kyllä ne on jotkut muut tahot pelanneet väärin, kun ei ole kaikille halukkaille töitä ja korostan, siis palkallisia töitä.

Vanhaa sanontaa tähän siteeraan: ”Kyllä hullu saa olla, mutta ei tyhmä.” Siis sitä meinasin vielä kysyä, tekeekö kipeätä entisen duunarimiehen nuppiin kumileimasimena oleminen niille tahoille, mitkä eivät tavallisen duunarin ja työttömän elämästä tiedä yhtään mitään, eivätkä edes halua?  No raha tuppaa menemään rahan luokse ja rahaa ne tahot koittavat tehdä lisää omaan pussiin mitä ihmeellisimmin keinoin, mutta täytyykö entisen duunarin kaivaa uria niille rahavirroille?

Aktiivimalli kolmonen voisi olla sen suuntainen, että aktivoidaan kansanedustajat ja ministerit, kuin myös kaikki muut vallan kahvassa roikkujat hoitamaan suomalaisten asiat siedettävälle tasolle sillä meiningillä, että jokaista kohdellaan ihmisenä, eikä mitään ryhmää vain ihmismassana. Koko ketju on juuri niin vahva, kuin on sen heikoin lenkki ja siksipä pitäisi päättäjienkin arvostaa koko kansaa.  

Nykyisellä menolla tosin tulee suomalaista kettinkiä hyvinkin pian sanomaan sanottavansa, jolloin päättäjillä persaukset paukkuu…

 

 

 

 

]]>
2 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261489-jari-lindstromille#comments Aktiivimalli Jari Lindström Työttömyys Mon, 24 Sep 2018 12:58:44 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261489-jari-lindstromille
Työllistymisen vai työllistämisen velvollisuus? http://marjattateirila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260749-tyollistymisen-vai-tyollistamisen-velvollisuus <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perinteisesti työllisyyden korjaamisesta huolehtimisen on&nbsp; hätätilanteissa katsottu kuuluvan julkiselle sektorille. Nyt on hätätilanne numeroiden perusteella. Kuitenkin työpaikkojen lisäämisen sijasta julkinen sektori, eli kunnat ja varsinkin vältio, pyrkii säästämään niillä toimialoilla, joilla työllistytään pääosin julkishallinnollisiin tehtäviin. Säästöt toteutetaan työpaikkojen lakkauttamisella, irtisanomisilla ja näiden alojen palkkakehitystä jarruttamalla.&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kunnat ja valtio työllistävät yhteensä noin kolmanneksen työllisistä</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Mietityttämään jää, kuinka paljon todellista säästöä syntyy, kun toimenpiteiden kustannuksiin otetaan mukaan työttömyyden aiheuttama lasku yhteiskunnalle. Sotemenojen kasvu, mahdolliset uudelleen kouluttautumisen kustannukset (ynnä työttömäksi jääneiden hukkaan menneet aikaisemmat opinnot) ja vähentyneiden työpaikkojen mukanaan&nbsp; tuomat toimintojen uudelleenorganisointikulut ovat välittömästi tunnistettavia menoeriä. Sen sijaan välilliset seuraukset, joita aiheutuu muunmuassa kaikkia ikäryhmiä koskevien koulutus- ja kasvatustoimen resurssien heikentämisestä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, jäävät toistaiseksi vain arvattaviksi, vaikka väistämättä aikanaan lankeavatkin maksettaviksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ennen muuta koulutuksen osalta tilanne on huolestuttava myös kaavaillun sote- ja maakuntauudistuksen ehkä toteutuessa. Eikä vähiten huoleta se, millaiset vaikutukset sillä on hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen mahdollisuuksiin. Koululaitos ja koulutushan on perinteisesti ollut terveyden ja hyvinvoinnin kivijalka. Sote-uudistuksessa sen merkitys tuntuu tyystin unohtuneen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vapaus ja vastuu</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Vastuun ja vapauden sanotaan kuuluvan yhteen. Mutta tosiasiassa ne ovat vahvassa riippuvuussuhteessa keskenään. Mitä vähemmän organisoitunut yhteisö on, sen vapaammat kädet yhteisön jäsenillä on ideoida itselleen toimeentulomahdollisuuksia. Toisaalta heillä on myös suurempi vastuu onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. Pitkälle organisoituneissa yhteiskunnissa sääntöjen, säädösten ja lakien viidakko rajoittaa ansaintakeinojen valintaa ja toteutusta. Toisaalta turvaverkkojärjestelmät ovat olennainen osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Vapautta on rajoitetusti, mutta myös vastuu omasta toimeentulosta on verojärjestelmien kautta jaettu yhteisesti kannettavaksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vastuun ja vapauden suhdetta havainnollistavaksi esimerkiksi sopinee&nbsp; pohjoismaisen nyky-yhteiskunnan vertaaminen parin vuosisadan takaiseen. Ennen vastuu oli kokonaisuudessaan yksilöllä itsellään (lukuunottamatta vapaaehtoista armeliaisuutta). Sitä mukaa kuin yhteiskunta yhä pidemmälle organisoitui, sille laadittiin jatkuvasti monimutkaistuvat pelisäännöt. Ne rajoittivat jäsenten vapautta aloitteellisuuteen, mutta samalla päästivät heidät viime käden vastuusta hengissä pysymisensä edellytysten luomisessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteiskunta oli omine säätelytoimineen supistanut mahdollisuuksia itsensä aktiiviseen, omaehtoiseen työllistämiseen 1900-luvun puoliväliin mennessä kaikissa Pohjoismaissa. &ldquo;Vastineeksi&rdquo; oli luotu erilaisia yhteiskunnallisia, ja sellaisina myös pakollisia, vakuutus- ja eläkejärjestelmiä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Turvajärjestelmä osoittautui kuitenkin ajan mittaan odotettua kalliimmaksi. Kuluja alettiin karsia sieltä, mistä se oli nopeinta, eli julkisen sektorin työpaikoista. Samalla työllistämisen velvoitetta alettiin siirtää yhä enemmän yksityiselle sektorille. Sen velvoitteen ovat, ainakin PK-yritykset,&nbsp; hoitaneet osaaltaan enimmäkseen varsin mallikkaasti ja vastuullisesti, joskin suhdanteiden sallimissa rajoissa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllistymisen velvollisuus</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Uusin&nbsp;<em>työllistämistoimenpide</em> on aktiivimalli. Työllistämisen velvoite on siirretty työttömille työllistymisen velvollisuutena. Siinä täysimääräisen työttömyyspäivärahan saamisen ehtona on aktiivinen työllistymispyrkimys. Aktiivisuutta voi osoittaa monella tavoin:&nbsp;</p><p>&bull; aktiivisesti työtä hakemalla</p><p>&bull; tekemällä vähintään 18 tuntia palkkatyötä 65-päiväisen etuudenmaksujakson aikana</p><p>&bull; yritystoiminnalla, josta on ansaittava vähintään 241,04 euroa maksujakson aikana</p><p>&bull; yritystoiminnalla edellisin ehdoin kevytyrittäjänä</p><p>&bull; TE-toimiston tarjoamiin palveluihin osallistumalla</p><p>&bull; työnantajien järjestämiin rekrytointikoulutuksiin osallistumalla</p><p>Enin osa niistä toimista, joilla aktiivisuutta osoitetaan, on sellaisia, joilla ei ole todellista vaikutusta työllisyyteen. Toisin sanoen, ne eivät tosiasiassa vähennä työttömien osuutta työikäisestä väestöstä, vaikka niiden avulla voidaankin saada tilastot näyttämään kauniimmilta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miten aktiivimallilla voisi vaikuttaa todelliseen työllistymiseen?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Yksi kerrallaan aktiivisuuden osoittamistapoja tutkaillen niistä saattaa alkaa hahmottua kehittämisenkin arvoisia keinoja työllistymisen kynnyksen ylittämiseksi. Tosin luettelon ensimmäinen,<em> aktiivinen työn hakeminen</em>, saattaa vaivuttaa epätoivoon jo ennestäänkin turhautuneen työttömän. Vaatii melkoista itseluottamusta, jos uskoo olevan realistisissa kilpailuasemissa siinä työnhakijoiden joukossa, jossa jokaisesta paikasta kilpailee yhtenä kymmenestä. Näistäkin keskimäärin neljä on työpaikan vaihtajia, eli työllisiä työnhakijoita. Heillä luonnollisesti on myös, jokaisella, edeltävää työkokemusta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Palkkatyön tekeminen vähintään 18 tuntia etuisuusmaksukauden aikana</em> ei tunnu kauhean suurelta vaatimukselta. Mutta kun sitä työtä ei, edelleenkään, taida olla. Tosin, jos jotain omaa osaamista sivuavaa&nbsp; on tarjolla, vaikkapa lyhytaikaisena sijaisuutena, on se mahdollisuus tulla tutuksi työnantajille. Kun muistaa pyytää työtodistuksen, voivat lyhyet sijaisuudetkin kerryttää tuiki tarpeellista, dokumentoitua työkokemusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Työnhakijana kannattanee varsinainen <em>yritystoiminta</em> unohtaa mahdollisena ansana. Tosin jokainen, joka putoaa&nbsp; työttömäksi tunnustettujen joukosta, osaltaan kaunistaa työllisyystilastoa. Ei kuitenkaan kannata uhrautua tukeakseen tilastokosmetiikkaa. Työnhakijalle itselleen on turvallisempaa aloittaa <em>kevytyrittäjänä</em>. Silloin on mahdollista hankkia yrityskemusta sekä omiin oppimis- että asiakkaan avuntarpeeseen räätälöidyllä, työnhakijan omalla osaamisalueella. Tai mikä estää opiskelelmasta jotain uutta toimiakseen kevytyrittäjänä.&nbsp; Ehkä siitä myöhemmin urkenee uusi ura itsensä työllistämiseksi. Myöhempiin palkkatöihinkin kevytyrittäjyys kerryttää työkokemusta.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kun koulu ei enää opeta elämää varten</strong>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Aktiivimallin toimenpiteiden luettelossa ovat viimeisinä <em>TE-toimistojen tarjoamat palvelut</em> ja <em>työnantajien järjestämät rekrytointikoulutukset</em>. Niiden tarkoituksena on osaltaan perehdyttää työttömiä käyttämään niitä välineitä, joita työnhakijoille on tarjolla voidakseen työllistyä. Palkkatöihin pääsy, ainakin pelkästään tilastoja tarkastelemalla, vaikuttaa hyvin vaikealta, jopa lottoamiseen verratavalta. Siksi erilaiset henkilömarkkinoinnin keinot tuntuvat korostuvan hakuneuvonnassa. Eikä yrittäjyysvalmennuskaan ole ainakaan vähenemään päin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kysyä sopiikin, tuleeko ura- ja elinkeinovalmennus liian myöhään, jos sitä koulunsa päättäneille tarjotaan vasta työttömyyskokemuksen jälkeen. Monimutkaisuvassa yhteiskunnassamme elämänhallinta alkaa kaikkiaan olla haastavaa pelkän virallisen koulutusjärjestelmän oppien varassa. Nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa on mahdotonta synkronoida kaikkien osa-alueiden muutoksia keskenään. Siksi priorisointijärjestyksen kärjessä pitäisikinolla koulutuksen. Eikä sen opetussuunnitelmien tekemistä saisi - nykyiseen tapaan - jättää (käytännössä) poliittisin perustein valittujen virkamiesten käsiin asiantuntijoiden sijasta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Koulutuksen suunnittelu tulisi antaa - alakohtaisesti ja kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta yliopistolaitokseen - koulutuksen ja yhteiskunta-asiantuntijoiden tehtäväksi. Ehkei silloin tarvitsisi jatkaa oppivelvollisuuttaa TE-keskusten ja yritysten rekrytointipalveluiden opetustarjonnalla.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Perinteisesti työllisyyden korjaamisesta huolehtimisen on  hätätilanteissa katsottu kuuluvan julkiselle sektorille. Nyt on hätätilanne numeroiden perusteella. Kuitenkin työpaikkojen lisäämisen sijasta julkinen sektori, eli kunnat ja varsinkin vältio, pyrkii säästämään niillä toimialoilla, joilla työllistytään pääosin julkishallinnollisiin tehtäviin. Säästöt toteutetaan työpaikkojen lakkauttamisella, irtisanomisilla ja näiden alojen palkkakehitystä jarruttamalla. 

 

Kunnat ja valtio työllistävät yhteensä noin kolmanneksen työllisistä

 

Mietityttämään jää, kuinka paljon todellista säästöä syntyy, kun toimenpiteiden kustannuksiin otetaan mukaan työttömyyden aiheuttama lasku yhteiskunnalle. Sotemenojen kasvu, mahdolliset uudelleen kouluttautumisen kustannukset (ynnä työttömäksi jääneiden hukkaan menneet aikaisemmat opinnot) ja vähentyneiden työpaikkojen mukanaan  tuomat toimintojen uudelleenorganisointikulut ovat välittömästi tunnistettavia menoeriä. Sen sijaan välilliset seuraukset, joita aiheutuu muunmuassa kaikkia ikäryhmiä koskevien koulutus- ja kasvatustoimen resurssien heikentämisestä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, jäävät toistaiseksi vain arvattaviksi, vaikka väistämättä aikanaan lankeavatkin maksettaviksi. 

 

Ennen muuta koulutuksen osalta tilanne on huolestuttava myös kaavaillun sote- ja maakuntauudistuksen ehkä toteutuessa. Eikä vähiten huoleta se, millaiset vaikutukset sillä on hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen mahdollisuuksiin. Koululaitos ja koulutushan on perinteisesti ollut terveyden ja hyvinvoinnin kivijalka. Sote-uudistuksessa sen merkitys tuntuu tyystin unohtuneen.

 

 

Vapaus ja vastuu

 

Vastuun ja vapauden sanotaan kuuluvan yhteen. Mutta tosiasiassa ne ovat vahvassa riippuvuussuhteessa keskenään. Mitä vähemmän organisoitunut yhteisö on, sen vapaammat kädet yhteisön jäsenillä on ideoida itselleen toimeentulomahdollisuuksia. Toisaalta heillä on myös suurempi vastuu onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. Pitkälle organisoituneissa yhteiskunnissa sääntöjen, säädösten ja lakien viidakko rajoittaa ansaintakeinojen valintaa ja toteutusta. Toisaalta turvaverkkojärjestelmät ovat olennainen osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Vapautta on rajoitetusti, mutta myös vastuu omasta toimeentulosta on verojärjestelmien kautta jaettu yhteisesti kannettavaksi. 

 

Vastuun ja vapauden suhdetta havainnollistavaksi esimerkiksi sopinee  pohjoismaisen nyky-yhteiskunnan vertaaminen parin vuosisadan takaiseen. Ennen vastuu oli kokonaisuudessaan yksilöllä itsellään (lukuunottamatta vapaaehtoista armeliaisuutta). Sitä mukaa kuin yhteiskunta yhä pidemmälle organisoitui, sille laadittiin jatkuvasti monimutkaistuvat pelisäännöt. Ne rajoittivat jäsenten vapautta aloitteellisuuteen, mutta samalla päästivät heidät viime käden vastuusta hengissä pysymisensä edellytysten luomisessa. 

 

Yhteiskunta oli omine säätelytoimineen supistanut mahdollisuuksia itsensä aktiiviseen, omaehtoiseen työllistämiseen 1900-luvun puoliväliin mennessä kaikissa Pohjoismaissa. “Vastineeksi” oli luotu erilaisia yhteiskunnallisia, ja sellaisina myös pakollisia, vakuutus- ja eläkejärjestelmiä. 

 

Turvajärjestelmä osoittautui kuitenkin ajan mittaan odotettua kalliimmaksi. Kuluja alettiin karsia sieltä, mistä se oli nopeinta, eli julkisen sektorin työpaikoista. Samalla työllistämisen velvoitetta alettiin siirtää yhä enemmän yksityiselle sektorille. Sen velvoitteen ovat, ainakin PK-yritykset,  hoitaneet osaaltaan enimmäkseen varsin mallikkaasti ja vastuullisesti, joskin suhdanteiden sallimissa rajoissa.

 

 

Työllistymisen velvollisuus

 

Uusin työllistämistoimenpide on aktiivimalli. Työllistämisen velvoite on siirretty työttömille työllistymisen velvollisuutena. Siinä täysimääräisen työttömyyspäivärahan saamisen ehtona on aktiivinen työllistymispyrkimys. Aktiivisuutta voi osoittaa monella tavoin: 

• aktiivisesti työtä hakemalla

• tekemällä vähintään 18 tuntia palkkatyötä 65-päiväisen etuudenmaksujakson aikana

• yritystoiminnalla, josta on ansaittava vähintään 241,04 euroa maksujakson aikana

• yritystoiminnalla edellisin ehdoin kevytyrittäjänä

• TE-toimiston tarjoamiin palveluihin osallistumalla

• työnantajien järjestämiin rekrytointikoulutuksiin osallistumalla

Enin osa niistä toimista, joilla aktiivisuutta osoitetaan, on sellaisia, joilla ei ole todellista vaikutusta työllisyyteen. Toisin sanoen, ne eivät tosiasiassa vähennä työttömien osuutta työikäisestä väestöstä, vaikka niiden avulla voidaankin saada tilastot näyttämään kauniimmilta. 

 

 

Miten aktiivimallilla voisi vaikuttaa todelliseen työllistymiseen?

 

Yksi kerrallaan aktiivisuuden osoittamistapoja tutkaillen niistä saattaa alkaa hahmottua kehittämisenkin arvoisia keinoja työllistymisen kynnyksen ylittämiseksi. Tosin luettelon ensimmäinen, aktiivinen työn hakeminen, saattaa vaivuttaa epätoivoon jo ennestäänkin turhautuneen työttömän. Vaatii melkoista itseluottamusta, jos uskoo olevan realistisissa kilpailuasemissa siinä työnhakijoiden joukossa, jossa jokaisesta paikasta kilpailee yhtenä kymmenestä. Näistäkin keskimäärin neljä on työpaikan vaihtajia, eli työllisiä työnhakijoita. Heillä luonnollisesti on myös, jokaisella, edeltävää työkokemusta. 

 

Palkkatyön tekeminen vähintään 18 tuntia etuisuusmaksukauden aikana ei tunnu kauhean suurelta vaatimukselta. Mutta kun sitä työtä ei, edelleenkään, taida olla. Tosin, jos jotain omaa osaamista sivuavaa  on tarjolla, vaikkapa lyhytaikaisena sijaisuutena, on se mahdollisuus tulla tutuksi työnantajille. Kun muistaa pyytää työtodistuksen, voivat lyhyet sijaisuudetkin kerryttää tuiki tarpeellista, dokumentoitua työkokemusta.

 

Työnhakijana kannattanee varsinainen yritystoiminta unohtaa mahdollisena ansana. Tosin jokainen, joka putoaa  työttömäksi tunnustettujen joukosta, osaltaan kaunistaa työllisyystilastoa. Ei kuitenkaan kannata uhrautua tukeakseen tilastokosmetiikkaa. Työnhakijalle itselleen on turvallisempaa aloittaa kevytyrittäjänä. Silloin on mahdollista hankkia yrityskemusta sekä omiin oppimis- että asiakkaan avuntarpeeseen räätälöidyllä, työnhakijan omalla osaamisalueella. Tai mikä estää opiskelelmasta jotain uutta toimiakseen kevytyrittäjänä.  Ehkä siitä myöhemmin urkenee uusi ura itsensä työllistämiseksi. Myöhempiin palkkatöihinkin kevytyrittäjyys kerryttää työkokemusta.  

 

 

Kun koulu ei enää opeta elämää varten 

 

Aktiivimallin toimenpiteiden luettelossa ovat viimeisinä TE-toimistojen tarjoamat palvelut ja työnantajien järjestämät rekrytointikoulutukset. Niiden tarkoituksena on osaltaan perehdyttää työttömiä käyttämään niitä välineitä, joita työnhakijoille on tarjolla voidakseen työllistyä. Palkkatöihin pääsy, ainakin pelkästään tilastoja tarkastelemalla, vaikuttaa hyvin vaikealta, jopa lottoamiseen verratavalta. Siksi erilaiset henkilömarkkinoinnin keinot tuntuvat korostuvan hakuneuvonnassa. Eikä yrittäjyysvalmennuskaan ole ainakaan vähenemään päin.

 

Kysyä sopiikin, tuleeko ura- ja elinkeinovalmennus liian myöhään, jos sitä koulunsa päättäneille tarjotaan vasta työttömyyskokemuksen jälkeen. Monimutkaisuvassa yhteiskunnassamme elämänhallinta alkaa kaikkiaan olla haastavaa pelkän virallisen koulutusjärjestelmän oppien varassa. Nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa on mahdotonta synkronoida kaikkien osa-alueiden muutoksia keskenään. Siksi priorisointijärjestyksen kärjessä pitäisikinolla koulutuksen. Eikä sen opetussuunnitelmien tekemistä saisi - nykyiseen tapaan - jättää (käytännössä) poliittisin perustein valittujen virkamiesten käsiin asiantuntijoiden sijasta. 

 

Koulutuksen suunnittelu tulisi antaa - alakohtaisesti ja kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta yliopistolaitokseen - koulutuksen ja yhteiskunta-asiantuntijoiden tehtäväksi. Ehkei silloin tarvitsisi jatkaa oppivelvollisuuttaa TE-keskusten ja yritysten rekrytointipalveluiden opetustarjonnalla.    

 

]]>
3 http://marjattateirila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260749-tyollistymisen-vai-tyollistamisen-velvollisuus#comments Aktiivimalli Koulutus ja sote Työllisyys Työttömyys Mon, 10 Sep 2018 10:12:30 +0000 Marjatta Teirilä http://marjattateirila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260749-tyollistymisen-vai-tyollistamisen-velvollisuus
Aktiivimalli2:n ja irtisanomissuojan purkamisen salainen kytkös http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260610-aktiivimalli2n-ja-irtisanomissuojan-purkamisen-salainen-kytkos <p>AY-liikkeen ja hallituksen välinen kiista irtisanomissuojan heikentämisestä on jättänyt aktiivimalli2:a koskevan valmistelun lähes täysin unohduksiin. Näiden välillä on kuitenkin vahva kytkös, suorastaan napanuora, jossa nämä molemmat lakikaavailut tukevat toisiaan ja sitä kautta kaikkia työnantajia.</p><p>Kaikki osapuolet ovat herttaisen samaa mieltä ainoastaan yhdestä asiasta - irtisanomissuojan heikentäminen tai purkaminen kansainvälisten sopimusten minimitasolle johtaa kiistattomasti suurempaan määrään irtisanottuja ihmisiä. Jostain kuitenkin pitää tulla tämän irtisanotun ihmismassan tilalle korvaavia ihmisiä, sillä mitään työtä ei yksinkertaisesti ole olemassakaan, jos sille ei alunperinkään tarvittu työntekijää. Tarjonta näihin irtisanottujen työtehtäviin hoidetaan aktiivimalli2:lla, jossa työttömät pakotetaan laittamaan työhakemuksia jopa sellaisiin työtehtäviin, joihin heillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä. Työttömien työnhakijoiden työnhakemustulva kuitenkin takaa työnantajille sen, että heillä on hyvinkin nopeasti käytössään suurikin rekisteri työttömistä ihmisistä irtisanottujen tilalle. Toivottavasti yrityksillä on tähän liittyvät GDPR-asiat hyvin hallussa!</p><p>Aktiivimalli2 ja irtisanomissuojan heikentämisen välinen napanuora katkeaa, jos jompikumpi laki romutetaan. Lopputulos on kuitenkin aina sama, työtön tulee kärsimään, eikä tule saamaan sitä yksilöllistä palvelua jota tarvitsisi työllistymisensä tueksi. Työnantajienkin omastakin mielestä suurin syy miksi työpaikat ja työttömät eivät kohtaa, on nimenomaan avoinna olevaan työtehtävään vaadittavan osaamisen puuttuminen. Onhan se päivän selvää, että jos avoinna on esimerkiksi psykologin virka, niin ei siihen virkaan kelpaa LVI-asentajan&nbsp;koulutuksen, tai hevostalouden perustutkinnon käynyt ihminen. Hallitus ajaa härkäpäisesti koko maata lakkoon, koska aktiivimalli2:n mukana tuomasta työnhakutulvasta työnantajille ei ole mitään hyötyä, jos työntekijöistä ei samalla pääse helpommin eroon. Jos joku ajattelee vielä, että <em>&rdquo;Voiko se olla näin&rdquo;</em> &ndash; kyllä, maailma on juuri näin raadollinen paikka, kun oikeistoideologinenhallitus päästetään säätämään minun ja sinun valtakunnanpolitiikkaa.</p><p>Suomessa on jo nyt 6kk koeaika, mahdollisuus lomauttaa milloin vain, mahdollisuus irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä milloin vain, tehdä nollatuntisopimuksia perusteetta, palkata alle 30 vuotiaan pitkäaikaistyöttömän ilman perusteluita ja tehdä määräaikaisia sopimuksia vaikka satoja peräkkäin. Miksi tämä ei riitä? Hallituksen aikaisemmin ilmoittaman &rdquo;kymppilistan&rdquo; sisältö alkaakin hahmottua minun silmissä selvemmin. Se tarkoittikin kymmentä pientä askelta kohti huonompaa työelämää. Yhdessä nämä askeleet muodostavat valtavan loikan jopa suoraan sadan vuoden takaisiin työelämän pelisääntöihin. Tästä näyttääkin muodostuvan sellainen asiakokonaisuus, jota vastaan olemme AY-liikkeessä pakotettuja taistelemaan &ndash; kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>P.S.<br />Hyvä valittaja esittää aina vaihtoehdon nykymenolle. Eivät kaikki työttömät tarvitse <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201809052201181412_u0.shtml">sormiväreillä maalaamista tai kilpailua vääristävän työn tekemistä 9 euron päiväpalkalla</a>. Tarvitsemme aitoja työllisyyttä parantavia toimenpiteitä! Tämä edellyttää sitä, että kaikki työttömät kohdataan yksilöinä, ottaen huomioon heidän kunkin yksilölliset tarpeensa ja osaamisensa. Kaikista ei silti tämänkään jälkeen tule niitä psykologeja, vaan ihminen koulutetaan parhaiten hänen kykyjään vastaavaan työhön. Mutta ei kuitenkaan sellaisiin töihin, joilla ei ole tulevaisuutta. Tätä esitettiin jo aktiivimalli1 luodessa, mutta kukaan ei halunnut kuunnella kolmikannan kautta kumpuavia ajatuksia. Syykin tähän kuuntelemattomuuteen on nyt selvä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> AY-liikkeen ja hallituksen välinen kiista irtisanomissuojan heikentämisestä on jättänyt aktiivimalli2:a koskevan valmistelun lähes täysin unohduksiin. Näiden välillä on kuitenkin vahva kytkös, suorastaan napanuora, jossa nämä molemmat lakikaavailut tukevat toisiaan ja sitä kautta kaikkia työnantajia.

Kaikki osapuolet ovat herttaisen samaa mieltä ainoastaan yhdestä asiasta - irtisanomissuojan heikentäminen tai purkaminen kansainvälisten sopimusten minimitasolle johtaa kiistattomasti suurempaan määrään irtisanottuja ihmisiä. Jostain kuitenkin pitää tulla tämän irtisanotun ihmismassan tilalle korvaavia ihmisiä, sillä mitään työtä ei yksinkertaisesti ole olemassakaan, jos sille ei alunperinkään tarvittu työntekijää. Tarjonta näihin irtisanottujen työtehtäviin hoidetaan aktiivimalli2:lla, jossa työttömät pakotetaan laittamaan työhakemuksia jopa sellaisiin työtehtäviin, joihin heillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä. Työttömien työnhakijoiden työnhakemustulva kuitenkin takaa työnantajille sen, että heillä on hyvinkin nopeasti käytössään suurikin rekisteri työttömistä ihmisistä irtisanottujen tilalle. Toivottavasti yrityksillä on tähän liittyvät GDPR-asiat hyvin hallussa!

Aktiivimalli2 ja irtisanomissuojan heikentämisen välinen napanuora katkeaa, jos jompikumpi laki romutetaan. Lopputulos on kuitenkin aina sama, työtön tulee kärsimään, eikä tule saamaan sitä yksilöllistä palvelua jota tarvitsisi työllistymisensä tueksi. Työnantajienkin omastakin mielestä suurin syy miksi työpaikat ja työttömät eivät kohtaa, on nimenomaan avoinna olevaan työtehtävään vaadittavan osaamisen puuttuminen. Onhan se päivän selvää, että jos avoinna on esimerkiksi psykologin virka, niin ei siihen virkaan kelpaa LVI-asentajan koulutuksen, tai hevostalouden perustutkinnon käynyt ihminen. Hallitus ajaa härkäpäisesti koko maata lakkoon, koska aktiivimalli2:n mukana tuomasta työnhakutulvasta työnantajille ei ole mitään hyötyä, jos työntekijöistä ei samalla pääse helpommin eroon. Jos joku ajattelee vielä, että ”Voiko se olla näin” – kyllä, maailma on juuri näin raadollinen paikka, kun oikeistoideologinenhallitus päästetään säätämään minun ja sinun valtakunnanpolitiikkaa.

Suomessa on jo nyt 6kk koeaika, mahdollisuus lomauttaa milloin vain, mahdollisuus irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä milloin vain, tehdä nollatuntisopimuksia perusteetta, palkata alle 30 vuotiaan pitkäaikaistyöttömän ilman perusteluita ja tehdä määräaikaisia sopimuksia vaikka satoja peräkkäin. Miksi tämä ei riitä? Hallituksen aikaisemmin ilmoittaman ”kymppilistan” sisältö alkaakin hahmottua minun silmissä selvemmin. Se tarkoittikin kymmentä pientä askelta kohti huonompaa työelämää. Yhdessä nämä askeleet muodostavat valtavan loikan jopa suoraan sadan vuoden takaisiin työelämän pelisääntöihin. Tästä näyttääkin muodostuvan sellainen asiakokonaisuus, jota vastaan olemme AY-liikkeessä pakotettuja taistelemaan – kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.

 

P.S.
Hyvä valittaja esittää aina vaihtoehdon nykymenolle. Eivät kaikki työttömät tarvitse sormiväreillä maalaamista tai kilpailua vääristävän työn tekemistä 9 euron päiväpalkalla. Tarvitsemme aitoja työllisyyttä parantavia toimenpiteitä! Tämä edellyttää sitä, että kaikki työttömät kohdataan yksilöinä, ottaen huomioon heidän kunkin yksilölliset tarpeensa ja osaamisensa. Kaikista ei silti tämänkään jälkeen tule niitä psykologeja, vaan ihminen koulutetaan parhaiten hänen kykyjään vastaavaan työhön. Mutta ei kuitenkaan sellaisiin töihin, joilla ei ole tulevaisuutta. Tätä esitettiin jo aktiivimalli1 luodessa, mutta kukaan ei halunnut kuunnella kolmikannan kautta kumpuavia ajatuksia. Syykin tähän kuuntelemattomuuteen on nyt selvä.

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260610-aktiivimalli2n-ja-irtisanomissuojan-purkamisen-salainen-kytkos#comments Kotimaa Aktiivimalli Irtisanomissuoja Oikeistohallitus Politiikka Työmarkkinat Sat, 08 Sep 2018 04:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260610-aktiivimalli2n-ja-irtisanomissuojan-purkamisen-salainen-kytkos
Hallituksen veronkiristyksillä ja sanktioilla kiire - helpotuksilla taas ei http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260203-hallituksen-veronkiristyksilla-ja-sanktioilla-kiire-helpotuksilla-taas-ei <p>Budjettiriihessä ollaan erikoisella tavalla tekemässä verojen kiristyksiä ensi vuonna, mutta helpotukset tulevatkin voimaan vasta vuonna 2020 seuraavalla hallituskaudella. Tämä on ollut hallituskaudella useasti tapana - vaikkapa aktiivimalli laitetaan sanktioineen voimaan kiireellä siten, etteivät kohteet edes lain tulessa voimaan tiedä kuinka toimia.</p><p>Ajoneuvoveroa kerrotaan alennettavan. Monelta tosin mukaanlukien media on jäänyt huomioimatta, että se tulee&nbsp; voimaan vasta 2020 eli hallitus hövelisti antaa helpotuksia vasta seuraavalla vaalikaudella voimaan tulevina. <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005808108.html">Iltasanomat</a> uutisoi <a href="https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet-2018/veromuutoksia-2019_budjettiriihi.pdf">Veronmaksajain keskusliiton tiedotteen</a> pohjalta kuinka ajoneuvoveroa kerätään 50 miljoonaa vähemmän ajoneuvoveroa ja kuinka se vaikuttaa kukkaroosi keventävästi vuonna 2019. Mitenköhän sen niin tekisi, kun alennus tulee voimaan vasta 2020?</p><p>Sijoitussäästötili on myös puhuttanut ja sen on määrä myöskin tulla mahdolliseksi vuonna 2020 seuraavan hallituskauden aikana. Ottamatta suuremmin kantaa sen hyvyyteen tai huonouteen, niin joka tapauksessa sen ennustetaan aiheuttavan kymmenien miljoonien vuosittaiset verokertymän alenemiset alkuvuosina.</p><p>Nämä hallitus antaa siis lahjaksi seuraavalle hallitukselle verokertymää alentaen. Jostain syystä kaikki kiristykset tupakka-, alkoholi-, energia- ja virvoitusjuomaveron muodossa kyllä napsahtavat heti ensi vuonna voimaan oman verokertymän lisäämiseksi.</p><p>Miksi ihmeessä helpotukset vaativat niin pitkän valmisteluajan, mutta kiristykset eivät?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Budjettiriihessä ollaan erikoisella tavalla tekemässä verojen kiristyksiä ensi vuonna, mutta helpotukset tulevatkin voimaan vasta vuonna 2020 seuraavalla hallituskaudella. Tämä on ollut hallituskaudella useasti tapana - vaikkapa aktiivimalli laitetaan sanktioineen voimaan kiireellä siten, etteivät kohteet edes lain tulessa voimaan tiedä kuinka toimia.

Ajoneuvoveroa kerrotaan alennettavan. Monelta tosin mukaanlukien media on jäänyt huomioimatta, että se tulee  voimaan vasta 2020 eli hallitus hövelisti antaa helpotuksia vasta seuraavalla vaalikaudella voimaan tulevina. Iltasanomat uutisoi Veronmaksajain keskusliiton tiedotteen pohjalta kuinka ajoneuvoveroa kerätään 50 miljoonaa vähemmän ajoneuvoveroa ja kuinka se vaikuttaa kukkaroosi keventävästi vuonna 2019. Mitenköhän sen niin tekisi, kun alennus tulee voimaan vasta 2020?

Sijoitussäästötili on myös puhuttanut ja sen on määrä myöskin tulla mahdolliseksi vuonna 2020 seuraavan hallituskauden aikana. Ottamatta suuremmin kantaa sen hyvyyteen tai huonouteen, niin joka tapauksessa sen ennustetaan aiheuttavan kymmenien miljoonien vuosittaiset verokertymän alenemiset alkuvuosina.

Nämä hallitus antaa siis lahjaksi seuraavalle hallitukselle verokertymää alentaen. Jostain syystä kaikki kiristykset tupakka-, alkoholi-, energia- ja virvoitusjuomaveron muodossa kyllä napsahtavat heti ensi vuonna voimaan oman verokertymän lisäämiseksi.

Miksi ihmeessä helpotukset vaativat niin pitkän valmisteluajan, mutta kiristykset eivät?

]]>
2 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260203-hallituksen-veronkiristyksilla-ja-sanktioilla-kiire-helpotuksilla-taas-ei#comments Ajoneuvovero Aktiivimalli Budjettiriihi Juha Sipilän hallitus Polttoainevero Thu, 30 Aug 2018 09:13:02 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260203-hallituksen-veronkiristyksilla-ja-sanktioilla-kiire-helpotuksilla-taas-ei
Aktiivimalli epäonnistunut http://mervisyvaranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259546-aktiivimalli-epaonnistunut <p>Työttömyysturvan aktiivimalli edistää kehnosti työllistymistä. Kelan mukaan vain joka kymmenes leikatulle työttömyysetuudelle joutuneista on aktivoitunut. Mallin ehtojen mukaista aktiivisuutta on, jos 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana on tehnyt 18 tuntia palkkatyötä, tai ansainnut 23 prosenttia yrittäjän kuukausiansiosta, tai osallistunut 5 päivää TE-toimiston työllistymistä edistävään palveluun.</p><p>Tilastoista käy myös ilmi, että aktiivimalli on alentanut erityisesti 60 vuotta täyttäneiden työttömyysetuuksia. Toisin sanoen aktiivimalli on epäonnistunut erityisesti iäkkäiden ihmisten aktivoimisessa. Todennäköinen syy on se, että iäkkäänä työllistyminen on vaikeaa, joten akiivimalli ei iäkästä motivoi.</p><p>Aktiivimalli on saanut vaikutteita Tanskasta, jossa työttömältä edellytetään aktiivisuutta työttömyysturvan vastineeksi. Tanskassa on kuitenkin samalla parempi työttömyysturvan taso kuin Suomessa. Paremman tasoista työttömyysturvaa hallitus ei kopioinut, vaikka Suomen työttömyysturvan tasoa pidetään yleisesti riittämättömänä.</p><p>Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle viime vuonna huomautuksen siitä, että työmarkkinatuen määrä on liian alhainen. Se rikkoo vähimmäissosiaalietuutta koskevaa määräystä, jonka mukaan vähimmäissosiaalietuus on 50 prosenttia maan mediaanitulosta. Tässä mielessä koko aktiivimalli on kyseenalainen, koska se leikkaa muutenkin riittämätöntä etuutta.</p><p>Aktiivimallia on kritisoitu laajasti. Tästä huolimatta hallitus aikoo tuoda eduskunnan päätettäväksi aktiivimalli kakkosen, jossa työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa (tästä voisi poiketa tietyin edellytyksin). Lisäksi työttömyysetuuden karensseihin tulisi muutoksia.</p><p>Aktiivimallissa olisi jotain järkeä, jos leikattavan työmarkkinatuen taso olisi alun perin riittävä, ja malli todella auttaisi työllistymään. Nyt näin ei ole. Sen sijaan Suomen työttömät ovat joutuneet hallituksen aktiivimallin koekaniineiksi. Aktiivimalli olisikin pitänyt toteuttaa kokeiluna, jossa mallin vaikutuksia selvitetään ensin osalla työttömistä, ja vasta toimivaksi todettu malli otetaan kaikilla käyttöön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyysturvan aktiivimalli edistää kehnosti työllistymistä. Kelan mukaan vain joka kymmenes leikatulle työttömyysetuudelle joutuneista on aktivoitunut. Mallin ehtojen mukaista aktiivisuutta on, jos 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana on tehnyt 18 tuntia palkkatyötä, tai ansainnut 23 prosenttia yrittäjän kuukausiansiosta, tai osallistunut 5 päivää TE-toimiston työllistymistä edistävään palveluun.

Tilastoista käy myös ilmi, että aktiivimalli on alentanut erityisesti 60 vuotta täyttäneiden työttömyysetuuksia. Toisin sanoen aktiivimalli on epäonnistunut erityisesti iäkkäiden ihmisten aktivoimisessa. Todennäköinen syy on se, että iäkkäänä työllistyminen on vaikeaa, joten akiivimalli ei iäkästä motivoi.

Aktiivimalli on saanut vaikutteita Tanskasta, jossa työttömältä edellytetään aktiivisuutta työttömyysturvan vastineeksi. Tanskassa on kuitenkin samalla parempi työttömyysturvan taso kuin Suomessa. Paremman tasoista työttömyysturvaa hallitus ei kopioinut, vaikka Suomen työttömyysturvan tasoa pidetään yleisesti riittämättömänä.

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle viime vuonna huomautuksen siitä, että työmarkkinatuen määrä on liian alhainen. Se rikkoo vähimmäissosiaalietuutta koskevaa määräystä, jonka mukaan vähimmäissosiaalietuus on 50 prosenttia maan mediaanitulosta. Tässä mielessä koko aktiivimalli on kyseenalainen, koska se leikkaa muutenkin riittämätöntä etuutta.

Aktiivimallia on kritisoitu laajasti. Tästä huolimatta hallitus aikoo tuoda eduskunnan päätettäväksi aktiivimalli kakkosen, jossa työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa (tästä voisi poiketa tietyin edellytyksin). Lisäksi työttömyysetuuden karensseihin tulisi muutoksia.

Aktiivimallissa olisi jotain järkeä, jos leikattavan työmarkkinatuen taso olisi alun perin riittävä, ja malli todella auttaisi työllistymään. Nyt näin ei ole. Sen sijaan Suomen työttömät ovat joutuneet hallituksen aktiivimallin koekaniineiksi. Aktiivimalli olisikin pitänyt toteuttaa kokeiluna, jossa mallin vaikutuksia selvitetään ensin osalla työttömistä, ja vasta toimivaksi todettu malli otetaan kaikilla käyttöön.

]]>
0 http://mervisyvaranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259546-aktiivimalli-epaonnistunut#comments Aktiivimalli Hallituksen työttömyyspolitiikka Työttömyys Työttömyysturva Työttömyysturvan aktiivimalli Thu, 16 Aug 2018 06:09:38 +0000 Mervi Syväranta http://mervisyvaranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259546-aktiivimalli-epaonnistunut
Työvoimahallinnon mielivalta tekee aktiivimallista erittäin pahan http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259194-tyovoimahallinnon-mielivalta-tekee-aktiivimallista-erittain-pahan <p>Kohua herättänyt opettajan 2000 euron menetys osoittaa, että nykyinen aktiivimalli pitäisi lopettaa heti. Se luo varmasti yhteiskuntavihaa ja luo erittäin huonon kuvan yhteiskunnasta. Tämä ikävä esimerkki osoittaa juuri sen pahimman ongelman mikä on aktiivimallissa.</p><p>Työllistymisen ongelmaa yritetään ratkaista heittämällä bensaa liekkeihin. Juuri yhteiskunnan mielivalta liittyen toimeentuloon heikentää aktiivisuutta. Pakottamalla aktiiviseksi aiheutetaan mielivallan lisääntymistä. Ei puututa työllistymisen juurisyihin, eli niihin asioihin, jotka aiheuttavat mielivaltaa. Tämä hallitus meni aktiivimallin suhteen sieltä, mistä rima oli matalin, eli aloitti kepittämisen lisäämisellä, eikä puuttunut ollenkaan byrokratiaan.</p><p>Opettaja lähetti työvoimahallinnolle selvityksen, kun sitä pyydettiin ja hän esitti pätevän syyn, miksi perui osallistumisensa työnhakuvalmennukseen. Kertoi, että on jo työllistynyt, eikä työnhakuvalmennus ole siksi millään lailla aiheellinen. Hän kertoi myös peruneensa osallistumisen ilmoittamalla siitä ajoissa koulutuksen järjestäjälle, jotta mahdollisimman nopeasti seuraava jonossa oleva saisi kyseisen valmennuspaikan.<br />Työvoimahallinto perui oikeuden työttömyyspäivärahaan, koska oli&nbsp; ilman pätevää syytä kieltäydytty työllistämistä edistävästä palvelusta. Työllistyminen ei siis ollut työvoimahallinnon mielestä pätevä syy.</p><p>Työvoimahallinnon byrokratiaongelmat ovat olleet jo pitkään ja 90-luvun laman jälkeen selvästi tilanne paheni. Silloin nousi esimerkiksi kohua herättänyt tapaus, jossa työtön menetti työttömyystuen, koska kävi päivisin kuntosalilla. Tästä uutisoi Helsingin paikallismedia (Helsingin Uutiset, ja Vartti-lehti).</p><p>Sipilän hallitus teki erittäin hölmösti ottaessaan käyttöön aktiivimallin puuttumatta ollenkaan työvoimahallinnon mielivaltaan. Mielivalta on se juurisyy, miksi työttömät on pakotettuja passiivisuuteen. Jos on aktiivinen, se on peiteltävä ja salattava työvoimahallinnolta, ettei joudu vaikeuksiin. Työvoimahallinnon mielivalta aiheuttaa pahoja seurauksia koko yhteiskunnassa, se tappaa kaikenlaisen yritteliäisyyden, koska aktiivinen joutuu vaikeuksiin ja todennäköisimmin menettää toimeentulonsa kokonaan.</p><p>Työvoimahallinto vetoaa lakiin toteuttaessaan mielivaltaa. Kuitenkin kysymys on lain tulkinnasta. Laki tuskin pakottaa mielivaltaan, se antaa myös mahdollisuuden järjen käyttämiseen. Esimerkiksi tässä kirjoituksen esimerkissä mielivaltaa on se, ettei pätevä syy ole riittänyt työvoimahallinnolle. Mielivalta lisää yhteiskuntavihaa ja erittäin paha se on silloin jos se kohdistuu ihmisten toimeentuloon. Aktiivimalli kohdistuu erittäin suureen ihmisjoukkoon ja heidän kohdalla se lisää työvoimahallinnon mielivaltaa.</p><p>Onko mielivalta lisääntymässä nyt entisestään? Valtiovarainministeri Orpo on pyytänyt kolmea kansliapäällikköä käymään läpi hallituksen jo linjaamat työllistämistoimet ja valmistelemaan nopeavaikutteisia lisätoimia. Se on Orpon mukaan yhteiskunnan kohtalonkysymys, koska pitää saada 250 000&nbsp; vielä työttömänä olevaa työllistymään.</p><p>Kepittäminen aktiivimallilla ei ole toiminutkaan niin kuin hallitus odotti ja haluaa siis tehostaa toimia. Työvoimahallinto pitää mielivaltaisilla toimintatavoilla huolen, ettei aktiivimalli voi toimia.<br />Aktiivimalli myös kärjistää yhteiskunnan tilannetta, koska se asettaa kansaa vastakkain. On niitä, jotka kannattavat kepittämistä ja niitä jotka vihaavat mielivaltaista toimintaa. Tämän kohdistuessa ihmisten välttämättömään toimeentuloon luo kehityssuunnan, joka johtaa vakaviin ongelmiin aktiivimallin kanssa.</p><p>Työvoimahallinnon toimintatavat eivät enää toimi nykyaikaisessa modernissa yhteiskunnassa. Onneksi työvoimahallinnon mielivalta on noussut enemmän esiin julkisuudessa aktiivimallin vuoksi. Lainsäädäntö ei pakota mielivaltaan.</p><p>Osoittaako aktiivimallin käytännön toteuttamiseen liittyvä mielivalta kansalaisille paikat mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat? Työttömät ovat Suomessa Paaria-luokkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>YLE: <em><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10341048">&quot;Aktiivimallin kurssin peruuttamisesta seurasi opettajalle kahden kuukauden karenssi ja kahden tonnin menetys &ndash; Minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt&quot;</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>USU: <em><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255640-antaako-hallitus-lisaa-keppia-tyottomille-petteri-orpo-valmistelussa">&quot;Tuleeko työttömille lisää keppiä? Petteri Orpo: Valmistelussa nopeavaikutteisia lisätoimia työllisyyden parantamiseksi&quot;</a></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kohua herättänyt opettajan 2000 euron menetys osoittaa, että nykyinen aktiivimalli pitäisi lopettaa heti. Se luo varmasti yhteiskuntavihaa ja luo erittäin huonon kuvan yhteiskunnasta. Tämä ikävä esimerkki osoittaa juuri sen pahimman ongelman mikä on aktiivimallissa.

Työllistymisen ongelmaa yritetään ratkaista heittämällä bensaa liekkeihin. Juuri yhteiskunnan mielivalta liittyen toimeentuloon heikentää aktiivisuutta. Pakottamalla aktiiviseksi aiheutetaan mielivallan lisääntymistä. Ei puututa työllistymisen juurisyihin, eli niihin asioihin, jotka aiheuttavat mielivaltaa. Tämä hallitus meni aktiivimallin suhteen sieltä, mistä rima oli matalin, eli aloitti kepittämisen lisäämisellä, eikä puuttunut ollenkaan byrokratiaan.

Opettaja lähetti työvoimahallinnolle selvityksen, kun sitä pyydettiin ja hän esitti pätevän syyn, miksi perui osallistumisensa työnhakuvalmennukseen. Kertoi, että on jo työllistynyt, eikä työnhakuvalmennus ole siksi millään lailla aiheellinen. Hän kertoi myös peruneensa osallistumisen ilmoittamalla siitä ajoissa koulutuksen järjestäjälle, jotta mahdollisimman nopeasti seuraava jonossa oleva saisi kyseisen valmennuspaikan.
Työvoimahallinto perui oikeuden työttömyyspäivärahaan, koska oli  ilman pätevää syytä kieltäydytty työllistämistä edistävästä palvelusta. Työllistyminen ei siis ollut työvoimahallinnon mielestä pätevä syy.

Työvoimahallinnon byrokratiaongelmat ovat olleet jo pitkään ja 90-luvun laman jälkeen selvästi tilanne paheni. Silloin nousi esimerkiksi kohua herättänyt tapaus, jossa työtön menetti työttömyystuen, koska kävi päivisin kuntosalilla. Tästä uutisoi Helsingin paikallismedia (Helsingin Uutiset, ja Vartti-lehti).

Sipilän hallitus teki erittäin hölmösti ottaessaan käyttöön aktiivimallin puuttumatta ollenkaan työvoimahallinnon mielivaltaan. Mielivalta on se juurisyy, miksi työttömät on pakotettuja passiivisuuteen. Jos on aktiivinen, se on peiteltävä ja salattava työvoimahallinnolta, ettei joudu vaikeuksiin. Työvoimahallinnon mielivalta aiheuttaa pahoja seurauksia koko yhteiskunnassa, se tappaa kaikenlaisen yritteliäisyyden, koska aktiivinen joutuu vaikeuksiin ja todennäköisimmin menettää toimeentulonsa kokonaan.

Työvoimahallinto vetoaa lakiin toteuttaessaan mielivaltaa. Kuitenkin kysymys on lain tulkinnasta. Laki tuskin pakottaa mielivaltaan, se antaa myös mahdollisuuden järjen käyttämiseen. Esimerkiksi tässä kirjoituksen esimerkissä mielivaltaa on se, ettei pätevä syy ole riittänyt työvoimahallinnolle. Mielivalta lisää yhteiskuntavihaa ja erittäin paha se on silloin jos se kohdistuu ihmisten toimeentuloon. Aktiivimalli kohdistuu erittäin suureen ihmisjoukkoon ja heidän kohdalla se lisää työvoimahallinnon mielivaltaa.

Onko mielivalta lisääntymässä nyt entisestään? Valtiovarainministeri Orpo on pyytänyt kolmea kansliapäällikköä käymään läpi hallituksen jo linjaamat työllistämistoimet ja valmistelemaan nopeavaikutteisia lisätoimia. Se on Orpon mukaan yhteiskunnan kohtalonkysymys, koska pitää saada 250 000  vielä työttömänä olevaa työllistymään.

Kepittäminen aktiivimallilla ei ole toiminutkaan niin kuin hallitus odotti ja haluaa siis tehostaa toimia. Työvoimahallinto pitää mielivaltaisilla toimintatavoilla huolen, ettei aktiivimalli voi toimia.
Aktiivimalli myös kärjistää yhteiskunnan tilannetta, koska se asettaa kansaa vastakkain. On niitä, jotka kannattavat kepittämistä ja niitä jotka vihaavat mielivaltaista toimintaa. Tämän kohdistuessa ihmisten välttämättömään toimeentuloon luo kehityssuunnan, joka johtaa vakaviin ongelmiin aktiivimallin kanssa.

Työvoimahallinnon toimintatavat eivät enää toimi nykyaikaisessa modernissa yhteiskunnassa. Onneksi työvoimahallinnon mielivalta on noussut enemmän esiin julkisuudessa aktiivimallin vuoksi. Lainsäädäntö ei pakota mielivaltaan.

Osoittaako aktiivimallin käytännön toteuttamiseen liittyvä mielivalta kansalaisille paikat mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat? Työttömät ovat Suomessa Paaria-luokkaa.

 

 

YLE: "Aktiivimallin kurssin peruuttamisesta seurasi opettajalle kahden kuukauden karenssi ja kahden tonnin menetys – Minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt"

 

USU: "Tuleeko työttömille lisää keppiä? Petteri Orpo: Valmistelussa nopeavaikutteisia lisätoimia työllisyyden parantamiseksi"

]]>
3 http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259194-tyovoimahallinnon-mielivalta-tekee-aktiivimallista-erittain-pahan#comments Aktiivimalli Jari Lindström Petteri Orpo Työttömyys Wed, 08 Aug 2018 06:14:22 +0000 Jorma Nordlin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259194-tyovoimahallinnon-mielivalta-tekee-aktiivimallista-erittain-pahan
Työttömät holhouksen alaisiksi http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259154-tyottomat-holhouksen-alaisiksi <p>Luin Seurasta artikkelin, jossa kerrotaan miten palkattomasta työstä kieltäytyminen aiheutti sen, että kunta haki kieltäytyjää holhouksen alaiseksi. Kuulostaa epätodelliselta, mutta lue itse:</p> <p><a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/miia-kieltaytyi-palkattomasta-tyosta-kunta-haki-holhouksen-alaiseksi-pitaako-kunta-ilmaistoista-kieltaytyvaa-hulluna" title="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/miia-kieltaytyi-palkattomasta-tyosta-kunta-haki-holhouksen-alaiseksi-pitaako-kunta-ilmaistoista-kieltaytyvaa-hulluna">https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/miia-kieltaytyi-palkattomasta-tyost...</a></p> <p>Työttömien kohtelu on lähtenyt lapasesta. Tai kintthaista, kuten joku sanoisi. Jos et suostu orjatyöhön, saattaa vaihtoehtona olla itsemääräämisoikeuden menettäminen. Eihän tässä ole mitään järkeä. Milloin tämä ihmisten kiusaaminen loppuu? Vai onko tässä nyt tuulahdus tulevaa. Alennetaanko työttömät vielä alempaan kastiin, kun eivät työpaikoiksi muutu. Jos et tee ilmaistyötä loputtomasti, saat hullun paperit ja joudut häpeäpaaluun loppuiäksi.</p> <p>Mikä se tällainen sivistysvaltio on, jossa saa pelätä &rsquo;aktivointitoimia&rsquo; kuin ruttoa. Orjuus on kielletty jenkeissäkin jo kauan sitten. Ja mikä valta virkamiehillä on pilata ihmisen elämä - edes näkemättä häntä? Mitä seuraavaksi - telttaleirit työttömille?</p> <p>Muistetaan sitten keväällä nämä lukemattomat esimerkit - siellä äänestyskopissa ei ole pakko toistaa aikaisempia virheitä loputtomasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin Seurasta artikkelin, jossa kerrotaan miten palkattomasta työstä kieltäytyminen aiheutti sen, että kunta haki kieltäytyjää holhouksen alaiseksi. Kuulostaa epätodelliselta, mutta lue itse:

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/miia-kieltaytyi-palkattomasta-tyosta-kunta-haki-holhouksen-alaiseksi-pitaako-kunta-ilmaistoista-kieltaytyvaa-hulluna

Työttömien kohtelu on lähtenyt lapasesta. Tai kintthaista, kuten joku sanoisi. Jos et suostu orjatyöhön, saattaa vaihtoehtona olla itsemääräämisoikeuden menettäminen. Eihän tässä ole mitään järkeä. Milloin tämä ihmisten kiusaaminen loppuu? Vai onko tässä nyt tuulahdus tulevaa. Alennetaanko työttömät vielä alempaan kastiin, kun eivät työpaikoiksi muutu. Jos et tee ilmaistyötä loputtomasti, saat hullun paperit ja joudut häpeäpaaluun loppuiäksi.

Mikä se tällainen sivistysvaltio on, jossa saa pelätä ’aktivointitoimia’ kuin ruttoa. Orjuus on kielletty jenkeissäkin jo kauan sitten. Ja mikä valta virkamiehillä on pilata ihmisen elämä - edes näkemättä häntä? Mitä seuraavaksi - telttaleirit työttömille?

Muistetaan sitten keväällä nämä lukemattomat esimerkit - siellä äänestyskopissa ei ole pakko toistaa aikaisempia virheitä loputtomasti.

]]>
8 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259154-tyottomat-holhouksen-alaisiksi#comments Aktiivimalli Orjuus Työttömyys Tue, 07 Aug 2018 11:42:54 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259154-tyottomat-holhouksen-alaisiksi
Työllisyys, työttömyys , tilastot ja hallitus http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258707-tyollisyys-tyottomyys-tilastot-ja-hallitus <p>Korjatkaa ihmeessä jos tämä spekulaatio on väärässä.</p><p>Työllisyyden nousu on tietysti aina iloinen asia, mutta tilastoinnilla on aina oma roolinsa aina kun halutaan välittää jotain tiettyä viestiä.</p><p>Eikö ole niin että työllisyysprosentti lasketaan käytettävissä olevasta työvoimasta eikä koko populaatiosta. Eli &quot;rehelliset työttömät&quot;, sellaiset jotka tilastoissa lasketaan työttömiksi vaikuttavat, mutta sellaiset &quot;aktiiviset työttömät&quot; tai vaikkapa karenssilla olevat työttömät eivät ole työttömyystilastoja rumentamassa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hatusta vedetty esimerkki prosenttipelistä.</strong></p><p>50 ihmistä joista työssä on 25 ja 25 työttömänä. Työllisyysprosentti on 50</p><p>25 työttömästä 15 täyttää aktiivisuusehdon, eli ei lasketa työttömäksi. 5 on vaikka karenssilla.</p><p>Työttömäksi lasketaan tilastossa 5, eli työllisyysprosentti lasketaankin nyt niin, että 30 ihmisestä 25 on töissä, eli 50% muuttui 83% työllisyysasteeksi. Vastaavasti työttömyysprosentti 50% tippui kuvitellun aktiivimallin ja karenssin yhteisvaikutuksesta huikean pieneen 17% tasoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Korjatkaa ihmeessä jos tämä spekulaatio on väärässä.

Työllisyyden nousu on tietysti aina iloinen asia, mutta tilastoinnilla on aina oma roolinsa aina kun halutaan välittää jotain tiettyä viestiä.

Eikö ole niin että työllisyysprosentti lasketaan käytettävissä olevasta työvoimasta eikä koko populaatiosta. Eli "rehelliset työttömät", sellaiset jotka tilastoissa lasketaan työttömiksi vaikuttavat, mutta sellaiset "aktiiviset työttömät" tai vaikkapa karenssilla olevat työttömät eivät ole työttömyystilastoja rumentamassa.

 

Hatusta vedetty esimerkki prosenttipelistä.

50 ihmistä joista työssä on 25 ja 25 työttömänä. Työllisyysprosentti on 50

25 työttömästä 15 täyttää aktiivisuusehdon, eli ei lasketa työttömäksi. 5 on vaikka karenssilla.

Työttömäksi lasketaan tilastossa 5, eli työllisyysprosentti lasketaankin nyt niin, että 30 ihmisestä 25 on töissä, eli 50% muuttui 83% työllisyysasteeksi. Vastaavasti työttömyysprosentti 50% tippui kuvitellun aktiivimallin ja karenssin yhteisvaikutuksesta huikean pieneen 17% tasoon.

]]>
17 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258707-tyollisyys-tyottomyys-tilastot-ja-hallitus#comments Aktiivimalli hallitus Työllisyys Työllisyysaste Työttömyys Fri, 27 Jul 2018 06:28:06 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258707-tyollisyys-tyottomyys-tilastot-ja-hallitus
Jari Lindström - haluatko historiaan? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257912-jari-lindstrom-haluatko-historiaan <p>Ihmistä on yritetty motivoida työntekoon monella tavalla. Pakolla ja ruoskalla ei ole kuitenkaan toivottua seurausta. Edes häpeärangaistus ei päde vaikka sitäkin on yritetty. Etenkin suomalainen ihminen inhoaa pakkoa ja päsmäröintiä viimeiseen saakka.</p><p>Todettakoon lyhyesti: aktiivimalli perustuu pakkoon, nöyryyttämiseen ja siihen, että työntekijästä tehdään &rdquo;kevyttorppari&rdquo;. Kerron tästä esimerkin siitä mitä se voi olla.</p><p>Eräälle nuorelle työttömälle nuorelle henkilölle soitettiin työvoimatoimistosta ja kerrottiin, että hänelle on nyt tarjottu työtä. Puhelinmyyjänä. Työnkuva oli myydä keittiöremontteja. Työstä saatu korvaus oli minimaalinen ja varsinaiset bonukset tippuisivat tilille, mikäli oikeita kauppoja tulisi. Ei sen mukaan monelleko hän joutui myyskentelemään remontteja. Työ oli pakko hyväksyä sillä muuten hän ei &rdquo;aktivoituisi&rdquo;.&nbsp;</p><p>Työnantaja halusi aggressiivista myymistä ja pian nuori henkilö huomasi, että hänen työnsä perustui vanhojen ja huonokuntoisten ts. puolustuskyvyttömien ihmisten manipulointiin. Lääkärinsoittoa odottavat vanhukset eivät tienneet ennen puhelua tilaavansa keittiöremontin mutta jaarittelu, maanittelu ja painostus tehosivat joskus.</p><p>Mikäli eläkeläinen laittoi luurin kiinni, oli kyse siitä, että työntekijä ei ollut tarpeeksi &rdquo;aggressiivinen&rdquo;. Työnteko oli moraalisesti arveluttavaa mutta sitä oli pakko tehdä, sillä valtio oli &rdquo;myynyt&rdquo; hänet aktiivimallissa tällaiselle painostusfirmalle. Se perustui pakkoon, riistoon ja manipulointiin. Nuoren henkilön motivaatio oli nolla ja hän tiesi, että tällainen työ oli moraalisesti arveluttavaa.</p><p><strong>Tehdään oikeita työpaikkoja!</strong></p><p>Aktiivimalli perustuu ideaan siitä, että työtön on luontaisesti laiska ja vetämätön. Että kunnon tuuppiminen auttaa ja että pakon avulla ihminen löytää itsestänsä ahkeran muurahaisen.</p><p>Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.</p><p>Mikäli hallitus haluaisi luoda oikeita työpaikkoja se voisi käyttää porkkanaa&nbsp; &ndash; ei keppiä. Esimerkiksi: mikäli pk-firma työllistää ensimmäisen työntekijän, se voisi saada ensimmäisiksi vuoksiksi alv-vähennyksen. Tai että kevytyrittäjyyttä rohkaistaisiin yksinkertaistamalla verotusta ja ennen kaikkea Yel-maksuja. Nykyinen verotus on luotu tappamaan kaikki pienyrittäjyys. Nyt pitäisi turvautua reippaaseen luutaan ja siivota tämä byrokratia &amp; rankaiseva verotus pois pienyrittäjien harteilta. Pienyrittäjät luovat työpaikkoja mikäli vain niille annetaan kiihoke tehdä niin.</p><p><strong>Mahdollisuus historiaan Jari</strong></p><p>En tiedä lukeeko ministeri Jari Lindström tätä kesällä mutta laitan tähän pienen neuvon. Jari &ndash; nyt olisi mahdollista tehdä historiaa. Tällä linjalla sinä tulet jäämään menneisyyden aikakirjoihin ehkä historiamme vihatuimpana työministerinä &ndash; aktiivimallin isänä. Aikaa on kuitenkin muutokseen.</p><p>Nyt kun ministerinpesti loppuu ensi huhtikuussa ja samalla kun myös puolueesi jää mitä todennäköisimmin historiaan, niin nyt olisi mahdollisuus tehdä jotain uutta.</p><p>Nyt tarvitaan oikeita ja aitoja työpaikkoja, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja positiiviseen työllistymiseen. Tilastotemput työllistymisprosentista ovat kaunisteltuja ja perustuvat siihen, että työttömien joukosta on moneen kertaa &rdquo;siivottu&rdquo; toivottomat ja onnettomat pois. Ne ovat Gosplan- tilastoja, jotka on luotu poliittisiin tarkoituksiin.</p><p>Oikeat työpaikat syntyvät, kun byrokratiaa siivotaan ja ihmisillä on luonnollinen motivaatio tehdä työtä.</p><p>Se aktiivimalli ei vain toimi. Tai toimii siinä mielessä, että niin työnantajat kuin &ndash;tekijät aktivoidaan tyhjään huijauksien ja ajantuhlauksen rumbaan.</p><p>Näin se on Jarpsa hyvä!))</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmistä on yritetty motivoida työntekoon monella tavalla. Pakolla ja ruoskalla ei ole kuitenkaan toivottua seurausta. Edes häpeärangaistus ei päde vaikka sitäkin on yritetty. Etenkin suomalainen ihminen inhoaa pakkoa ja päsmäröintiä viimeiseen saakka.

Todettakoon lyhyesti: aktiivimalli perustuu pakkoon, nöyryyttämiseen ja siihen, että työntekijästä tehdään ”kevyttorppari”. Kerron tästä esimerkin siitä mitä se voi olla.

Eräälle nuorelle työttömälle nuorelle henkilölle soitettiin työvoimatoimistosta ja kerrottiin, että hänelle on nyt tarjottu työtä. Puhelinmyyjänä. Työnkuva oli myydä keittiöremontteja. Työstä saatu korvaus oli minimaalinen ja varsinaiset bonukset tippuisivat tilille, mikäli oikeita kauppoja tulisi. Ei sen mukaan monelleko hän joutui myyskentelemään remontteja. Työ oli pakko hyväksyä sillä muuten hän ei ”aktivoituisi”. 

Työnantaja halusi aggressiivista myymistä ja pian nuori henkilö huomasi, että hänen työnsä perustui vanhojen ja huonokuntoisten ts. puolustuskyvyttömien ihmisten manipulointiin. Lääkärinsoittoa odottavat vanhukset eivät tienneet ennen puhelua tilaavansa keittiöremontin mutta jaarittelu, maanittelu ja painostus tehosivat joskus.

Mikäli eläkeläinen laittoi luurin kiinni, oli kyse siitä, että työntekijä ei ollut tarpeeksi ”aggressiivinen”. Työnteko oli moraalisesti arveluttavaa mutta sitä oli pakko tehdä, sillä valtio oli ”myynyt” hänet aktiivimallissa tällaiselle painostusfirmalle. Se perustui pakkoon, riistoon ja manipulointiin. Nuoren henkilön motivaatio oli nolla ja hän tiesi, että tällainen työ oli moraalisesti arveluttavaa.

Tehdään oikeita työpaikkoja!

Aktiivimalli perustuu ideaan siitä, että työtön on luontaisesti laiska ja vetämätön. Että kunnon tuuppiminen auttaa ja että pakon avulla ihminen löytää itsestänsä ahkeran muurahaisen.

Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.

Mikäli hallitus haluaisi luoda oikeita työpaikkoja se voisi käyttää porkkanaa  – ei keppiä. Esimerkiksi: mikäli pk-firma työllistää ensimmäisen työntekijän, se voisi saada ensimmäisiksi vuoksiksi alv-vähennyksen. Tai että kevytyrittäjyyttä rohkaistaisiin yksinkertaistamalla verotusta ja ennen kaikkea Yel-maksuja. Nykyinen verotus on luotu tappamaan kaikki pienyrittäjyys. Nyt pitäisi turvautua reippaaseen luutaan ja siivota tämä byrokratia & rankaiseva verotus pois pienyrittäjien harteilta. Pienyrittäjät luovat työpaikkoja mikäli vain niille annetaan kiihoke tehdä niin.

Mahdollisuus historiaan Jari

En tiedä lukeeko ministeri Jari Lindström tätä kesällä mutta laitan tähän pienen neuvon. Jari – nyt olisi mahdollista tehdä historiaa. Tällä linjalla sinä tulet jäämään menneisyyden aikakirjoihin ehkä historiamme vihatuimpana työministerinä – aktiivimallin isänä. Aikaa on kuitenkin muutokseen.

Nyt kun ministerinpesti loppuu ensi huhtikuussa ja samalla kun myös puolueesi jää mitä todennäköisimmin historiaan, niin nyt olisi mahdollisuus tehdä jotain uutta.

Nyt tarvitaan oikeita ja aitoja työpaikkoja, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja positiiviseen työllistymiseen. Tilastotemput työllistymisprosentista ovat kaunisteltuja ja perustuvat siihen, että työttömien joukosta on moneen kertaa ”siivottu” toivottomat ja onnettomat pois. Ne ovat Gosplan- tilastoja, jotka on luotu poliittisiin tarkoituksiin.

Oikeat työpaikat syntyvät, kun byrokratiaa siivotaan ja ihmisillä on luonnollinen motivaatio tehdä työtä.

Se aktiivimalli ei vain toimi. Tai toimii siinä mielessä, että niin työnantajat kuin –tekijät aktivoidaan tyhjään huijauksien ja ajantuhlauksen rumbaan.

Näin se on Jarpsa hyvä!))

]]>
27 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257912-jari-lindstrom-haluatko-historiaan#comments Aktiivimalli Jari Lindström Fri, 06 Jul 2018 08:27:43 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257912-jari-lindstrom-haluatko-historiaan
Aktiivimalli http://jaanavalle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257758-aktiivimalli <p>Ykyiset aktiivimallit eivät palvele juurikaan ketään. Olen sitä mieltä että jotkut työttömät tarvitsevat aktivointia, mutta työttömiä on niin paljon erilaisia ettei ole mitään järkeä yrittää laittaa heitä samaan malliin. On työttömiä jotka tekevät kaikkensa saadakseen töitä, mutta eivät vain sitä saa vaikka kuinka yrittävät, on työttömiä joita ei voisi vähempää kiinnostaa työnteko, on myös sellaisia joille on tullut monen kotivuoden jälkeen kynnys lähteä kotoa pois vaikka haluaisivat niin eivät pysty, on työttömiä jotka eivät kykene somaattisen tai psyykkisen sairauden vuoksi töihin mutta kuitenkin joutuvat olemaan työttömien joukossa koska eivät pääse muuhunkaan kategoriaan, ym ym.&nbsp;</p><p>Miksi sellaisia työttömiä jotka haluaisivat tai kykenisivät töihin, mutta eivät jaksa hakea töitä tai eivät saa töitä tai joilla on suuri kynnys hakea töitä voisi aktivoida auttaamaan pari tuntia päivässä kerran tai pari viikossa, ihmisiä jotka tarvitsevat apua tai seuraa. He voisivat saada itsekin piristystä siitä että menisi esim vanhuksen seuraksi ja auttaisi häntä vaikka päivittäisessä toiminnassa tai vain keskustelisi hänen kanssaan tai kävisi kaupassa. Tai auttamaan yksinhuoltaja kotiäitiä pääsemään jonnekin yksin ilman lapsia tai olla lapsen seurana, vaihtoehtoja on lukemattomia, on esim paljon yksinäisiä ihmisiä jonka kanssa voisi mennä vaikka leffa tai teatteriseuraksi. Työnhakija saisi tälläisestä käynnistä kulukorvauksen, esim pääkaupunkiseudulla kuukausi matkakortin ja muutaman euron ruokakorvauksen. Tämä voisi auttaa myös mielenterveyskuntoutujaa saamaan elämänlangasta kiinni ja kentis saamaan ystävän jota yksinäisellä ihmisellä ei ole. Näin ehkä työtönkin voisi innostua hakeutumaan vaikka hoitoalan tai muun alan koulutukseen tai innostuisi työnhaussa kun tuntee olevansa tarpeellinen. Tämä palvelu voisi vähentää vaikka yhden kotihoitokäynnin, henkilöllä ei tarvitse olla minkäänlaista koulutusta, kuka vaan pystyisi osallistumaan. Tämä olisi hyvä aktivointimalli ja molemmat osapuolet hyötyisivät. Kyllä aina porkkana on parempi kuin keppi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ykyiset aktiivimallit eivät palvele juurikaan ketään. Olen sitä mieltä että jotkut työttömät tarvitsevat aktivointia, mutta työttömiä on niin paljon erilaisia ettei ole mitään järkeä yrittää laittaa heitä samaan malliin. On työttömiä jotka tekevät kaikkensa saadakseen töitä, mutta eivät vain sitä saa vaikka kuinka yrittävät, on työttömiä joita ei voisi vähempää kiinnostaa työnteko, on myös sellaisia joille on tullut monen kotivuoden jälkeen kynnys lähteä kotoa pois vaikka haluaisivat niin eivät pysty, on työttömiä jotka eivät kykene somaattisen tai psyykkisen sairauden vuoksi töihin mutta kuitenkin joutuvat olemaan työttömien joukossa koska eivät pääse muuhunkaan kategoriaan, ym ym. 

Miksi sellaisia työttömiä jotka haluaisivat tai kykenisivät töihin, mutta eivät jaksa hakea töitä tai eivät saa töitä tai joilla on suuri kynnys hakea töitä voisi aktivoida auttaamaan pari tuntia päivässä kerran tai pari viikossa, ihmisiä jotka tarvitsevat apua tai seuraa. He voisivat saada itsekin piristystä siitä että menisi esim vanhuksen seuraksi ja auttaisi häntä vaikka päivittäisessä toiminnassa tai vain keskustelisi hänen kanssaan tai kävisi kaupassa. Tai auttamaan yksinhuoltaja kotiäitiä pääsemään jonnekin yksin ilman lapsia tai olla lapsen seurana, vaihtoehtoja on lukemattomia, on esim paljon yksinäisiä ihmisiä jonka kanssa voisi mennä vaikka leffa tai teatteriseuraksi. Työnhakija saisi tälläisestä käynnistä kulukorvauksen, esim pääkaupunkiseudulla kuukausi matkakortin ja muutaman euron ruokakorvauksen. Tämä voisi auttaa myös mielenterveyskuntoutujaa saamaan elämänlangasta kiinni ja kentis saamaan ystävän jota yksinäisellä ihmisellä ei ole. Näin ehkä työtönkin voisi innostua hakeutumaan vaikka hoitoalan tai muun alan koulutukseen tai innostuisi työnhaussa kun tuntee olevansa tarpeellinen. Tämä palvelu voisi vähentää vaikka yhden kotihoitokäynnin, henkilöllä ei tarvitse olla minkäänlaista koulutusta, kuka vaan pystyisi osallistumaan. Tämä olisi hyvä aktivointimalli ja molemmat osapuolet hyötyisivät. Kyllä aina porkkana on parempi kuin keppi.

]]>
2 http://jaanavalle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257758-aktiivimalli#comments Aktiivimalli Työttömyys Mon, 02 Jul 2018 17:41:02 +0000 Jaana Valle http://jaanavalle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257758-aktiivimalli
Suomen synkkä tulevaisuus http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257742-suomen-synkka-tulevaisuus <p>Eurostat julkaisi tänään tilaston EU-alueen työttömyyden kehityksestä. Työttömyys on vähentynyt joka maassa. Silti tilastossa on aihetta huoleen ja suomalaisena minua huolestuttaa erityisesti Suomen tilanne; työttömyysasteemme on seitsemänneksi korkein koko alueella.</p><p>Huolestuttavaksi asian tekee se, ettei työttömyys ole vähentynyt poliittisilla korjaustoimilla, vaan pelkästään maailmanlaajuisen talouskasvun ansiosta. &nbsp;Kaikissa vertailukelpoisissa maissa työllisyyden suhteen tehdyt muutokset ovat jääneet Suomelta tekemättä; ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen, irtisanomissuojan keventäminen, yleissitovuuden purkaminen/rajoittaminen, kannustinloukkujen purkaminen ja monet muut toimet.</p><p>Talouskasvu lähti käyntiin vasta muutama vuosi sitten lähes 10 vuoden pysähtyneisyyden ajan jälkeen. Kasvun pitäisi kestää useita vuosia jotta valtion ottama velka esimerkiksi saataisiin edes maksu-uralle tai että veroja päästäisiin alentamaan. Ongelmaa pahentaa kasvava eläketaakka, joka siirtää työvoimaa maksupuolelta saamapuolelle, väestö elää pidempään ja hyvin suuri määrä on joko siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle samanaikaisesti. Samaan aikaan nuoret osaajat harkitsevat hyvin vakavasti muuttavansa töihin muualle korkean verotuksen, matalan palkkatason ja korkeiden elinkustannusten ajamana.</p><p>Harva edes niin sanotuista oikeistopuolueiden edustajista uskaltaa villeimmissä visioissaan ehdottaa työn verottamisen vähentämistä pelätessään vaalivoiton valumista vasemmistolle. Vielä pahempi tilanne on yleissitovuuden ja AY-liikkeen pelon kohdalla. Mieluummin keskitytään näpertelyyn aktiivimallin tai &ldquo;yhteiskuntasopimuksen&rdquo; muodossa.</p><p>On myös varmaa, että jossain vaiheessa, todennäköisesti hyvin pian, talous lähtee jälleen laskuun. Koska Suomessa eivät jousta palkat, eläkkeet eikä valtion budjetti, voi uloste osua tuulettimeen ja pahasti.</p><p>Koska työmarkkinat ovat jäykät, itseasiassa maailman jäykimmät, työvoima ja palkkakulut joustavat vain irtisanomisien ja konkurssien muodossa. Tämän seurauksena verotulot heikkenevät ja nyt lyhytaikaisesti työllistetyt siirtyvät taas saamapuolelle. Koska verotulot heikkenevät ja menot kasvavat, joutuu Suomi joko leikkaamaan menojaan tai ottamaan lisää velkaa. Leikkaaminen ei varmastikaan tule kyseeseen, joten valtion toiminta rahoitetaan velkarahalla ja veroja korottamalla.</p><p>Koska Suomi on jo valmiiksi hyvin velkainen maa, ei ole itsestään selvää, että lainaa saa samaan hintaan kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei velkaa joko saada tai sen hinta nousee radikaalisti ja iso osa menoista on pelkkiä lainanhoitokuluja. Jos ja kun veroja korotetaan, kasvattaa se aivan varmasti muuttoliikettä pois Suomesta. Palvelujen saatavuuden, laadun ja hinnan tasapaino on jo nyt heikko. Eli siis veroja maksetaan nyt jo liikaa ja väärässä paikassa.</p><p>Työttömyys kipuaa ennätyslukemiin konkurssiaallon myötä, verot nousevat taivaisiin ja valtion budjetti romahtaa. Koemme varmasti yhtä syvän laman kuin 90-luvulla, kun emme olleet valmiita markkinoiden aukeamiselle, lisäksi lähes samoista syistä. Pidän tätä oikeastaan naurettavana; eikö yhdestä lamasta opittu mitään?</p><p>Tuossa vaiheessa vanhainkodeissa ja terveydenhuollossa iskee pakkosäästökuuri ja ihmisiä alkaa kuolla leikkausjonoihin ja hoitovuoteisiin. Jo valmiiksi ostovoimaltaan pienistä eläkkeistä on pakko leikata ja konkurssissa kaiken menettäneet yrittäjät ryhtyvät tehtailemaan itsemurhia.</p><p>Vaikka esimerkiksi Saksassa bruttokansantuote on kasvanut samaa tahtia Suomen kanssa, on selvää, että se kestää talousnäkymien muutokset Suomea paremmin. Lähes täystyöllistetyssä maassa esimerkiksi veropohja on helposti paremmassa iskussa kuin meillä. Sama pätee muiden muassa Tanskaan ja Ruotsiin jotka ovat keventäneet työelämän sääntelyä radikaalisti sitten 90-luvun laman.</p><p>Meidän pitäisikin tehdä samoin. En tiedä kauanko meillä on aikaa korjata työmarkkinat. Nuo korjaukset olisi pitänyt tehdä tällä hallituskaudella, mutta sen sijaan hallitus keskittyi näpertelyyn. Ainoa ilonpilkahdus on siinä, että syntipukiksi joutuu tuleva SDP:n ja Vihreiden hallitus. Mutta sekin on vain vahingoniloa ja jaksaa naurattaa vain muutaman hetken.</p><p>&nbsp;</p><p>Eurostat-tilasto:</p><p><a href="https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241" title="https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241">https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241</a></p><p>TIlasto palkanmuodostuksen jäykkyydestä:<br /><br /><a href="http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/competitiveness-rankings/?doing_wp_cron=1530529263.8490939140319824218750#series=EOSQ136" title="http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/competitiveness-rankings/?doing_wp_cron=1530529263.8490939140319824218750#series=EOSQ136">http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/compet...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurostat julkaisi tänään tilaston EU-alueen työttömyyden kehityksestä. Työttömyys on vähentynyt joka maassa. Silti tilastossa on aihetta huoleen ja suomalaisena minua huolestuttaa erityisesti Suomen tilanne; työttömyysasteemme on seitsemänneksi korkein koko alueella.

Huolestuttavaksi asian tekee se, ettei työttömyys ole vähentynyt poliittisilla korjaustoimilla, vaan pelkästään maailmanlaajuisen talouskasvun ansiosta.  Kaikissa vertailukelpoisissa maissa työllisyyden suhteen tehdyt muutokset ovat jääneet Suomelta tekemättä; ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen, irtisanomissuojan keventäminen, yleissitovuuden purkaminen/rajoittaminen, kannustinloukkujen purkaminen ja monet muut toimet.

Talouskasvu lähti käyntiin vasta muutama vuosi sitten lähes 10 vuoden pysähtyneisyyden ajan jälkeen. Kasvun pitäisi kestää useita vuosia jotta valtion ottama velka esimerkiksi saataisiin edes maksu-uralle tai että veroja päästäisiin alentamaan. Ongelmaa pahentaa kasvava eläketaakka, joka siirtää työvoimaa maksupuolelta saamapuolelle, väestö elää pidempään ja hyvin suuri määrä on joko siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle samanaikaisesti. Samaan aikaan nuoret osaajat harkitsevat hyvin vakavasti muuttavansa töihin muualle korkean verotuksen, matalan palkkatason ja korkeiden elinkustannusten ajamana.

Harva edes niin sanotuista oikeistopuolueiden edustajista uskaltaa villeimmissä visioissaan ehdottaa työn verottamisen vähentämistä pelätessään vaalivoiton valumista vasemmistolle. Vielä pahempi tilanne on yleissitovuuden ja AY-liikkeen pelon kohdalla. Mieluummin keskitytään näpertelyyn aktiivimallin tai “yhteiskuntasopimuksen” muodossa.

On myös varmaa, että jossain vaiheessa, todennäköisesti hyvin pian, talous lähtee jälleen laskuun. Koska Suomessa eivät jousta palkat, eläkkeet eikä valtion budjetti, voi uloste osua tuulettimeen ja pahasti.

Koska työmarkkinat ovat jäykät, itseasiassa maailman jäykimmät, työvoima ja palkkakulut joustavat vain irtisanomisien ja konkurssien muodossa. Tämän seurauksena verotulot heikkenevät ja nyt lyhytaikaisesti työllistetyt siirtyvät taas saamapuolelle. Koska verotulot heikkenevät ja menot kasvavat, joutuu Suomi joko leikkaamaan menojaan tai ottamaan lisää velkaa. Leikkaaminen ei varmastikaan tule kyseeseen, joten valtion toiminta rahoitetaan velkarahalla ja veroja korottamalla.

Koska Suomi on jo valmiiksi hyvin velkainen maa, ei ole itsestään selvää, että lainaa saa samaan hintaan kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei velkaa joko saada tai sen hinta nousee radikaalisti ja iso osa menoista on pelkkiä lainanhoitokuluja. Jos ja kun veroja korotetaan, kasvattaa se aivan varmasti muuttoliikettä pois Suomesta. Palvelujen saatavuuden, laadun ja hinnan tasapaino on jo nyt heikko. Eli siis veroja maksetaan nyt jo liikaa ja väärässä paikassa.

Työttömyys kipuaa ennätyslukemiin konkurssiaallon myötä, verot nousevat taivaisiin ja valtion budjetti romahtaa. Koemme varmasti yhtä syvän laman kuin 90-luvulla, kun emme olleet valmiita markkinoiden aukeamiselle, lisäksi lähes samoista syistä. Pidän tätä oikeastaan naurettavana; eikö yhdestä lamasta opittu mitään?

Tuossa vaiheessa vanhainkodeissa ja terveydenhuollossa iskee pakkosäästökuuri ja ihmisiä alkaa kuolla leikkausjonoihin ja hoitovuoteisiin. Jo valmiiksi ostovoimaltaan pienistä eläkkeistä on pakko leikata ja konkurssissa kaiken menettäneet yrittäjät ryhtyvät tehtailemaan itsemurhia.

Vaikka esimerkiksi Saksassa bruttokansantuote on kasvanut samaa tahtia Suomen kanssa, on selvää, että se kestää talousnäkymien muutokset Suomea paremmin. Lähes täystyöllistetyssä maassa esimerkiksi veropohja on helposti paremmassa iskussa kuin meillä. Sama pätee muiden muassa Tanskaan ja Ruotsiin jotka ovat keventäneet työelämän sääntelyä radikaalisti sitten 90-luvun laman.

Meidän pitäisikin tehdä samoin. En tiedä kauanko meillä on aikaa korjata työmarkkinat. Nuo korjaukset olisi pitänyt tehdä tällä hallituskaudella, mutta sen sijaan hallitus keskittyi näpertelyyn. Ainoa ilonpilkahdus on siinä, että syntipukiksi joutuu tuleva SDP:n ja Vihreiden hallitus. Mutta sekin on vain vahingoniloa ja jaksaa naurattaa vain muutaman hetken.

 

Eurostat-tilasto:

https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241

TIlasto palkanmuodostuksen jäykkyydestä:

http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/competitiveness-rankings/?doing_wp_cron=1530529263.8490939140319824218750#series=EOSQ136

]]>
6 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257742-suomen-synkka-tulevaisuus#comments Aktiivimalli hallitus TES Työttömyys Yleissitovuus Mon, 02 Jul 2018 10:39:46 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257742-suomen-synkka-tulevaisuus
Hakusessa aktiivimallin kustannukset ja vaikutukset http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257599-hakusessa-aktiivimallin-kustannukset-ja-vaikutukset <p>Tehtiin poikien kanssa silleen vähän tyhmästi aktiivimalli kakkonen, että<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806282201041146_pi.shtml"> kustannus- ja työllisyysarvioita ei ole ollenkaan. </a></p><p>Työministeri Lindström toteaakin analyyttisesti että <strong><em>&quot;Vaikea arvioida, mikä mahtaa olla se resurssitarve.&nbsp;Kyllä tässä pyrkimyksenä on vähentää byrokratiaa.&nbsp;Aina kun on byrokratiaa, se tarkoittaa, että siellä on paljon työntekijöitä tekemässä asioita.&quot;</em></strong></p><p>Arvioita tarvittavan työvoiman määrästä työministeri ei kuitenkaan pysty kertomaan, mutta toteaa selviönä että työvoimaa työvoimahallinnossa ainakin tarvitaan.&nbsp;<strong><em>&quot;On ilman muuta selvää, että joka kerta kun me on tehty ja tehdään jokin lakimuutos, jossa tulee jotain velvoittavuutta ja jotain tarkastellaan, se sitoo työvoimaa&quot;</em></strong></p><p>Eli resursseja tarvitaan mutta ei ole hajuakaan että kuinka paljon. Aktiivimalli ykkösestäkin on vielä faktat ja seuraukset hakusessa, joten ministeri toteaakin avoimesti että <strong><em>&quot;Ei vieläkään edes tiedetä kaikkia vaikutuksia aikaisemmin tehdyistä toimenpiteistä.&quot; </em></strong></p><p>Lopuksi työministeri tiivistää yhteen lauseeseen hallituksen lainsäädäntötyön ytimen: <strong><em>&quot;Ne ovat hyvin sinnepäin arvioita&quot;</em></strong></p><p>Se on käynyt selväksi että&nbsp;tällä hallituksella on se liike ollut koko ajan päämäärää tärkeämpää.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tehtiin poikien kanssa silleen vähän tyhmästi aktiivimalli kakkonen, että kustannus- ja työllisyysarvioita ei ole ollenkaan.

Työministeri Lindström toteaakin analyyttisesti että "Vaikea arvioida, mikä mahtaa olla se resurssitarve. Kyllä tässä pyrkimyksenä on vähentää byrokratiaa. Aina kun on byrokratiaa, se tarkoittaa, että siellä on paljon työntekijöitä tekemässä asioita."

Arvioita tarvittavan työvoiman määrästä työministeri ei kuitenkaan pysty kertomaan, mutta toteaa selviönä että työvoimaa työvoimahallinnossa ainakin tarvitaan. "On ilman muuta selvää, että joka kerta kun me on tehty ja tehdään jokin lakimuutos, jossa tulee jotain velvoittavuutta ja jotain tarkastellaan, se sitoo työvoimaa"

Eli resursseja tarvitaan mutta ei ole hajuakaan että kuinka paljon. Aktiivimalli ykkösestäkin on vielä faktat ja seuraukset hakusessa, joten ministeri toteaakin avoimesti että "Ei vieläkään edes tiedetä kaikkia vaikutuksia aikaisemmin tehdyistä toimenpiteistä."

Lopuksi työministeri tiivistää yhteen lauseeseen hallituksen lainsäädäntötyön ytimen: "Ne ovat hyvin sinnepäin arvioita"

Se on käynyt selväksi että tällä hallituksella on se liike ollut koko ajan päämäärää tärkeämpää. 

]]>
7 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257599-hakusessa-aktiivimallin-kustannukset-ja-vaikutukset#comments Aktiivimalli hallitus Työllisyys Työministeri Fri, 29 Jun 2018 09:28:30 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257599-hakusessa-aktiivimallin-kustannukset-ja-vaikutukset
Mikä on vialla suunnitellussa seuraavassa aktiivimallissa? http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257547-mika-on-vialla-suunnitellussa-seuraavassa-aktiivimallissa <p>Olen työtön ja haen töitä. En ihan ymmärrä, miksi vastustetaan sitä, että pitää kuukaudessa hakea neljää työpaikkaa. Itse, vaikka tiedän, että en edes tule saamaan töitä (kokemuksesta), haen paljon useampaa.&nbsp;</p><p>Kertokaa mitkä ne ovat ne vastustuksen syyt.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen työtön ja haen töitä. En ihan ymmärrä, miksi vastustetaan sitä, että pitää kuukaudessa hakea neljää työpaikkaa. Itse, vaikka tiedän, että en edes tule saamaan töitä (kokemuksesta), haen paljon useampaa. 

Kertokaa mitkä ne ovat ne vastustuksen syyt.

]]>
107 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257547-mika-on-vialla-suunnitellussa-seuraavassa-aktiivimallissa#comments Aktiivimalli Aktiivimalli 2 Pakollinen työnhaku Työttömyys Thu, 28 Jun 2018 11:17:15 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257547-mika-on-vialla-suunnitellussa-seuraavassa-aktiivimallissa