Perustuslaki http://alijahusu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133863/all Fri, 03 Aug 2018 16:23:05 +0300 fi Onko Suomessa laillista tehdä politiikkaa, joka tappaa kansaa? http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259032-onko-suomessa-laillista-tehda-politiikkaa-joka-tappaa-kansaa <p>Suomessa 25 % miehistä kuolee ennen eläkeikää. Se on huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.<br />&nbsp;<br />Suomessa pienituloiset miehet ehtivät olla eläkkeellä vain muutaman vuoden ennen kuolemaansa, kun taas hyvätuloiset miehet elävät vähintään 16 vuotta kauemmin kuin pienituloiset miehet. Tämä ero kasvaa koko ajan.<br />&nbsp;<br />Tätä vääryyttä luodaan ja toteutetaan nyt oikeistopolitiikalla.<br />&nbsp;<br />Hyvätuloisten miesten pitkät eläkeiät ja elämät on riistetty pienituloisten miesten elämistä.<br />&nbsp;<br />Pienituloisten naisten elinikä on vähintään seitsemän vuotta lyhyempi kuin hyvätuloisten naisten. Tämä on myös väärin.<br />&nbsp;<br />Hyvätuloiset ihmiset saavat Suomessa mm. parempaa terveydenhoitoa kuin pienituloiset. Tähän on puututtava eri keinoin.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Suomessa 15 % ihmisistä kuolee ennen eläkeikää. Se on paljon.<br />&nbsp;<br />Esimerkiksi vuonna 1953 Suomessa syntyi 90 866 lasta. Heistä 13 630 (15 %) kuoli ennen eläkeikää. Luku on liian suuri.<br />&nbsp;<br />Se on saatava pienemmäksi ja siihen on monia keinoja.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br /><strong>Kansalaisia sairastuttavan ja kansalaisten ennenaikaisiin kuolemiin johtavan hyväksikäytön kriminalisointi tulisi olla mukana jo Suomen perustuslaissa. Onko se siellä?</strong><br />&nbsp;<br />Kansalaiset eivät halua, että Suomesta tulee huonompi ja entistä eriarvoisempi maa. Kansa haluaa Suomesta oikeudenmukaisemman ja paremman maan.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa 25 % miehistä kuolee ennen eläkeikää. Se on huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
 
Suomessa pienituloiset miehet ehtivät olla eläkkeellä vain muutaman vuoden ennen kuolemaansa, kun taas hyvätuloiset miehet elävät vähintään 16 vuotta kauemmin kuin pienituloiset miehet. Tämä ero kasvaa koko ajan.
 
Tätä vääryyttä luodaan ja toteutetaan nyt oikeistopolitiikalla.
 
Hyvätuloisten miesten pitkät eläkeiät ja elämät on riistetty pienituloisten miesten elämistä.
 
Pienituloisten naisten elinikä on vähintään seitsemän vuotta lyhyempi kuin hyvätuloisten naisten. Tämä on myös väärin.
 
Hyvätuloiset ihmiset saavat Suomessa mm. parempaa terveydenhoitoa kuin pienituloiset. Tähän on puututtava eri keinoin.
 
 
Suomessa 15 % ihmisistä kuolee ennen eläkeikää. Se on paljon.
 
Esimerkiksi vuonna 1953 Suomessa syntyi 90 866 lasta. Heistä 13 630 (15 %) kuoli ennen eläkeikää. Luku on liian suuri.
 
Se on saatava pienemmäksi ja siihen on monia keinoja.
 
 
Kansalaisia sairastuttavan ja kansalaisten ennenaikaisiin kuolemiin johtavan hyväksikäytön kriminalisointi tulisi olla mukana jo Suomen perustuslaissa. Onko se siellä?
 
Kansalaiset eivät halua, että Suomesta tulee huonompi ja entistä eriarvoisempi maa. Kansa haluaa Suomesta oikeudenmukaisemman ja paremman maan.
 

]]>
28 http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259032-onko-suomessa-laillista-tehda-politiikkaa-joka-tappaa-kansaa#comments Elämä Kuolema Perustuslaki Fri, 03 Aug 2018 13:23:05 +0000 Päivi Ruippo http://paiviruippo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259032-onko-suomessa-laillista-tehda-politiikkaa-joka-tappaa-kansaa
Kansalaistottelemattomuus on laitonta – silti se on usein tarpeellista http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258913-kansalaistottelemattomuus-on-laitonta-silti-se-on-usein-tarpeellista <p>Mediassa on kirjoitettu laajasti eilisestä lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen kieltäytymisestä istuutua paikalleen lentokoneessa, koska kyseinen kone oli samalla poistamassa turvapaikanhakijaa maasta, mahdollisesti Berliinin kautta hänen kotimaahansa. Poliisit hakivat Pennasen lopulta pois ja häntä odottaa nyt mahdollisesti tuomio ilmaliikenteen häirinnästä.</p><p>Useat vaikutusvaltaiset poliitikot ovat ilmaisseet olevansa tyrmistyneitä Pennasen käytöksestä. Esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman ilmoitti Pennasen toiminnan tyyppisten toimintatapojen olevan <a href="https://verkkouutiset.fi/wille-rydman-lentokonetapauksesta-hyytava-uhka-lansimaisille-yhteiskunnille/">&rdquo;hyytävä uhka koko länsimaiselle yhteiskunnalle&rdquo;</a>. Rydmanin kommentti särähti aika pahasti omaan korvaani &ndash; kansalaistottelemattomuus on nimittäin läpi koko länsimaisten demokratioiden historian ollut merkittävä tapa nostaa yhteiskunnan merkittäviä epäkohtia julkisuuteen - väkivallattomasti ja rauhanomaisesti.</p><p>Yhtenä kuuluisimmista esimerkeistä voisin mainita Martin Luther Kingin, joka johti rotusortoa vastaan kohdistettua kansalaistottelemattomuutta vaikuttamisen välineenä käyttänyttä liikettä. Olen varma, että hänen tekojaan on aikoinaan kommentoitu vaarallisina ja yhteiskuntajärjestyksen vastaisina, mutta nykyään häntä pidetään kansallissankarina. Hänen ja monien muiden kansalaistottelemattomuutta harjoittaneiden toiminta oli nimittäin merkittävänä tekijänä purkamassa Yhdysvaltojen epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä ja yhteiskunnan sortavia rakenteita.</p><p>Onko Pennasen toiminta sitten laitonta? Tietenkin &ndash; hän kieltäytyi tottelemasta viranomaisia ja häiritsi lentoliikennettä. Onko Pennasen teko väärin, se on aivan toinen kysymys.​</p><p>Tiedänkö mitään tämän yksittäisen pakkopalautuksen kohteena olevan miehen taustoista, teoista tai syistä miksi häntä oltiin palauttamassa? En tiedä. Tiedän kuitenkin, että Suomen turvapaikkapäätösten käsittelyjärjestelmä on erittäin puutteellinen. Esimerkiksi Pakolaisneuvonnan johtava lakimies ja toiminnanjohtaja kommentoivat sitä <a href="https://hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005120686.html">Helsingin Sanomissa</a> kertoen turvapaikanhakijoiden oikeusturvan olevan ennennäkemättömällä tavalla vaarassa. Tiedämme myös, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10068103">on tapettu Irakissa</a>&nbsp;ja että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10068103">Ranskassa on estetty turvapaikanhakijan palauttaminen Suomeen</a>, koska hänet voitaisiin palauttaa Irakiin. Kaikki ei siis taida olla ihan kunnossa.</p><p>Tähän väliin voisi olla myös hyvä todeta, että jo <a href="https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P7">Suomen perustuslaki</a>&nbsp;kieltää palautuksen vaarallisiin maihin: &quot;Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.&quot;</p><p>Mitä mieltä itse olen Pennasen toiminnasta? Mielestäni hän osoitti suurta rohkeutta toimiessaan omissa nimissään ja omilla kasvoillaan ottaen itse täyden vastuun teoistaan tilanteessa jossa hän koki, että voimassa oleva laki uhkaa ihmishenkiä. Hänen toimintansa on nostanut yhteiskunnallisen epäkohdan uutisten otsikkoihin ja keskustelun aiheeksi. Toivon että nyt käyty keskustelu johtaa siihen, että Suomessa ymmärretään korjata epäinhimillisiin toimiin johtavia lakeja mahdollisimman pian.</p><p>En sano että pakolaistilanteen helpottamiseksi on olemassa helppoja, ilmaisia tai kivuttomia ratkaisuja. En kuitenkaan hetkeäkään usko, että paras ratkaisu tilanteeseen on pakkopalauttaa ihmisiä takaisin maihin joissa he ovat hengenvaarassa &ndash; se ei ole toimintaa joka sopii länsimaiseen yhteiskuntaan jossa jokainen ihmiselämä on merkityksellinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mediassa on kirjoitettu laajasti eilisestä lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen kieltäytymisestä istuutua paikalleen lentokoneessa, koska kyseinen kone oli samalla poistamassa turvapaikanhakijaa maasta, mahdollisesti Berliinin kautta hänen kotimaahansa. Poliisit hakivat Pennasen lopulta pois ja häntä odottaa nyt mahdollisesti tuomio ilmaliikenteen häirinnästä.

Useat vaikutusvaltaiset poliitikot ovat ilmaisseet olevansa tyrmistyneitä Pennasen käytöksestä. Esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman ilmoitti Pennasen toiminnan tyyppisten toimintatapojen olevan ”hyytävä uhka koko länsimaiselle yhteiskunnalle”. Rydmanin kommentti särähti aika pahasti omaan korvaani – kansalaistottelemattomuus on nimittäin läpi koko länsimaisten demokratioiden historian ollut merkittävä tapa nostaa yhteiskunnan merkittäviä epäkohtia julkisuuteen - väkivallattomasti ja rauhanomaisesti.

Yhtenä kuuluisimmista esimerkeistä voisin mainita Martin Luther Kingin, joka johti rotusortoa vastaan kohdistettua kansalaistottelemattomuutta vaikuttamisen välineenä käyttänyttä liikettä. Olen varma, että hänen tekojaan on aikoinaan kommentoitu vaarallisina ja yhteiskuntajärjestyksen vastaisina, mutta nykyään häntä pidetään kansallissankarina. Hänen ja monien muiden kansalaistottelemattomuutta harjoittaneiden toiminta oli nimittäin merkittävänä tekijänä purkamassa Yhdysvaltojen epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä ja yhteiskunnan sortavia rakenteita.

Onko Pennasen toiminta sitten laitonta? Tietenkin – hän kieltäytyi tottelemasta viranomaisia ja häiritsi lentoliikennettä. Onko Pennasen teko väärin, se on aivan toinen kysymys.​

Tiedänkö mitään tämän yksittäisen pakkopalautuksen kohteena olevan miehen taustoista, teoista tai syistä miksi häntä oltiin palauttamassa? En tiedä. Tiedän kuitenkin, että Suomen turvapaikkapäätösten käsittelyjärjestelmä on erittäin puutteellinen. Esimerkiksi Pakolaisneuvonnan johtava lakimies ja toiminnanjohtaja kommentoivat sitä Helsingin Sanomissa kertoen turvapaikanhakijoiden oikeusturvan olevan ennennäkemättömällä tavalla vaarassa. Tiedämme myös, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut on tapettu Irakissa ja että Ranskassa on estetty turvapaikanhakijan palauttaminen Suomeen, koska hänet voitaisiin palauttaa Irakiin. Kaikki ei siis taida olla ihan kunnossa.

Tähän väliin voisi olla myös hyvä todeta, että jo Suomen perustuslaki kieltää palautuksen vaarallisiin maihin: "Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu."

Mitä mieltä itse olen Pennasen toiminnasta? Mielestäni hän osoitti suurta rohkeutta toimiessaan omissa nimissään ja omilla kasvoillaan ottaen itse täyden vastuun teoistaan tilanteessa jossa hän koki, että voimassa oleva laki uhkaa ihmishenkiä. Hänen toimintansa on nostanut yhteiskunnallisen epäkohdan uutisten otsikkoihin ja keskustelun aiheeksi. Toivon että nyt käyty keskustelu johtaa siihen, että Suomessa ymmärretään korjata epäinhimillisiin toimiin johtavia lakeja mahdollisimman pian.

En sano että pakolaistilanteen helpottamiseksi on olemassa helppoja, ilmaisia tai kivuttomia ratkaisuja. En kuitenkaan hetkeäkään usko, että paras ratkaisu tilanteeseen on pakkopalauttaa ihmisiä takaisin maihin joissa he ovat hengenvaarassa – se ei ole toimintaa joka sopii länsimaiseen yhteiskuntaan jossa jokainen ihmiselämä on merkityksellinen.

]]>
56 http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258913-kansalaistottelemattomuus-on-laitonta-silti-se-on-usein-tarpeellista#comments Kotimaa Kansalaistottelemattomuus lainsäädäntö Pakolaiskriisi Perustuslaki Wed, 01 Aug 2018 04:19:02 +0000 Olli-Pekka Paasivirta http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258913-kansalaistottelemattomuus-on-laitonta-silti-se-on-usein-tarpeellista
Sananvapauden rajoittaminen säännöillä? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258407-sananvapauden-rajoittaminen-saannoilla <p>Suomi on, kuten tiedämme, yhdistysten luvattu maa. Yhdistyksillä on sääntönsä. Monessa muussakin toiminnassa on sääntöjä. Peleissä on pelisäännöt. Mutta kuinka sitovia säännöt ovat? Ainakin sääntöjen pitää kaikessa toiminnassa olla lainmukaisia - vai pitääkö?</p><p><strong>Voidaanko sananvapautta rajoittaa säännöillä?</strong></p><p>Onko mahdollista rajoittaa laillisesti esim. sananvapautta laittamalla sääntöihin pykälä joka sen mahdollistaa?</p><p>Suomen perustulaissa säädetään sananvapaudesta:<br /><em>&quot;Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.&quot;</em></p><p>Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan siis lailla. Voiko siten yhdistys, tai muu toimija, lakia alemmanasteisella säännöllä rajoittaa sananvapautta jollain tavalla? Minun näkemykseni on, että jos joku niin tekee niin laillista se ei ainakaan ole - saatan toki olla väärässä jälleen...</p><p><strong>Ajatellaanpa yhdistystoimintaa...</strong></p><p>Jos sitten yhdistyksellä onkin säännöissään jokin kohta joka rajoittaa jäsenen oikeutta käyttää sananvapauttaan jossakin tilanteessa niin voiko se olla lainmukainen sääntö. En nyt tarkoita säännöillä tässä tilanteessa ry:n rekisteröityjä sääntöjä vaan esim. yhdistyksen sisäisiä toimintaohjeiden kaltaisia ja vastaavia sääntöjä, sekä tietysti &quot;pelisääntöjä&quot;.</p><p>Onko asiassa, ja kuinka suurta, merkitystä sillä, että henkilö on ehkä jopa allekirjoituksen kera sitoutunut noudattamaan sääntöjä jotka rajoittavat, tai saattavat rajoittaa, hänen sananvapauttaan.&nbsp;</p><p>Voidaanko siis joissain tilanteissa, ja mitkä sellaisia olisivat, laillisesti säännöillä rajoittaa yksittäisen henkilön sananvapautta?&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on, kuten tiedämme, yhdistysten luvattu maa. Yhdistyksillä on sääntönsä. Monessa muussakin toiminnassa on sääntöjä. Peleissä on pelisäännöt. Mutta kuinka sitovia säännöt ovat? Ainakin sääntöjen pitää kaikessa toiminnassa olla lainmukaisia - vai pitääkö?

Voidaanko sananvapautta rajoittaa säännöillä?

Onko mahdollista rajoittaa laillisesti esim. sananvapautta laittamalla sääntöihin pykälä joka sen mahdollistaa?

Suomen perustulaissa säädetään sananvapaudesta:
"Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia."

Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan siis lailla. Voiko siten yhdistys, tai muu toimija, lakia alemmanasteisella säännöllä rajoittaa sananvapautta jollain tavalla? Minun näkemykseni on, että jos joku niin tekee niin laillista se ei ainakaan ole - saatan toki olla väärässä jälleen...

Ajatellaanpa yhdistystoimintaa...

Jos sitten yhdistyksellä onkin säännöissään jokin kohta joka rajoittaa jäsenen oikeutta käyttää sananvapauttaan jossakin tilanteessa niin voiko se olla lainmukainen sääntö. En nyt tarkoita säännöillä tässä tilanteessa ry:n rekisteröityjä sääntöjä vaan esim. yhdistyksen sisäisiä toimintaohjeiden kaltaisia ja vastaavia sääntöjä, sekä tietysti "pelisääntöjä".

Onko asiassa, ja kuinka suurta, merkitystä sillä, että henkilö on ehkä jopa allekirjoituksen kera sitoutunut noudattamaan sääntöjä jotka rajoittavat, tai saattavat rajoittaa, hänen sananvapauttaan. 

Voidaanko siis joissain tilanteissa, ja mitkä sellaisia olisivat, laillisesti säännöillä rajoittaa yksittäisen henkilön sananvapautta? 

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258407-sananvapauden-rajoittaminen-saannoilla#comments Perustuslaki Säännöt Sananvapaus Yhdistystoiminta Thu, 19 Jul 2018 11:01:53 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258407-sananvapauden-rajoittaminen-saannoilla
Näytelmä sananvapaudesta, esittää Helsingin käräjäoikeus http://sarilaine.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257048-naytelma-sananvapaudesta-esittaa-helsingin-karajaoikeus <p>Jo itse Janitskinin oikeudenistuntoa koskevat järjestelyt kertovat sananvapautemme todellisesta tilasta ja paljon.</p><p>Merkittävää sananvapautta käsittelevää oikeudenkäyntiä varten oikeudenpuheenjohtaja valitsee käsittelypaikaksi tarkoituksella niin pienen käräjäsalin, että median edustajista/toimittajista osa joutuu jäämään istuntosalin ovien ulkopuolelle.&nbsp;Hieno älynväläys, kertakaikkiaan!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä se sananvapauden rajoittaminen käytännössä oikein tarkoittaa?&nbsp;</strong></p><p>Pääministerien, presidenttien, johtavien poliitikkojen vuosikymmeniä jatkuneita yrityksiä vaientaa ja/tai ohjeistaa muun muassa rahahanojen kiristämisuhkauksilla toimittajia ja mediataloja.</p><p>Meillä on tabuja, jotka ovat laajasti kansalaisyleisön tiedossa, mutta joista tämän valtakunnan valtamedioiden toimittajat kiltisti ovat vuosikymmeniä vaienneet ja vaikenevat edelleen. Veret seisauttaneet käskyt mediaväelle ovat jostakin peräisin, se on selvää.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja kansalaiset kiukkuavat, kun eivät Perustuslain 12 &sect; mukaisesti kansanääntään saa julkisesti kuuluville. Olisiko hallituksen aika vaihtaa toimintatapaansa? Olisiko hallituksen jäsenillä jo aika kaivaa vaikut korvistaan, jotta pystyisivät kuulemaan, kuuntelemaan ja jopa keskustelemaan suoraan näiden kiukusta kihisevien kansalaistensa kanssa? Voisiko hallitus jopa teettää perinpohjaisen selvityksen, oikein kaivamalla kaivaa juurta jaksain näistä vihaisista ihmisistä esille ne syyt ja asiat, mitkä meitä täällä ruohonjuurilla oikein jurppii, ja minkälaisten asioiden seurauksena suuret ihmisjoukot ovat todella vihaisia.&nbsp;</p><p>Eipä tietenkään. Kuulemisen sijaan, nämä hallituksen kaikkitietävät valopäät keksivätkin seuraavaksi, että negatiiviset äänenpainot ja sanat pitääkin kaikki vaientaa. Nimetään nämä oppositiopuheet = vihapuheiksi ja joiden puhuminen sitten vaan kielletään. Varsin simppeliä on ajatuksenjuoksu ratkaisujen kehittämiseksi välillä huipullakin.</p><p>Hallituksen väki ilmeisesti uskottelee tosissaan ainakin itselleen, että kansan vihantunteet ovat pois pyyhkäistävissä vain ne kieltämällä? Jos yksikertainen kielto toimisi vihan poistamiseksi, miksei se siinä tapauksessa toimisi muihinkin tuntemuksiin? Samaa kiellon asettamissysteemiä hallitus voisi kokeilla myös ihmisten pettymysten, surujen, liiallisten ilontunteiden, masennuksien hoitamiseksi?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jos joku Janitskin uskaltaa pistää verkkolehden pystyyn kanavaksi, jonka kautta vihaiset kansalaiset saavat vihdoin sanallisesti sauhuta, päästellä ylimääräisiä höyryjään ulos, sanoa edes osan sanottavastaan saaden ajatuksiaan ja ääntänsä kuuluville, niin eikös tämä kanava nimetä välittömästi hallituksen taholta opposition mielipiteitä edustavana mediana valeuutismediaksi. Kun et ole samaa mieltä kanssamme, olet siinä tapauksessa valehtelija ja mielipiteesi ovat valeuutisia.&nbsp;</p><p>Ja kun verkkolehden perustaja saadaan raahatuksi viimein tänne &rdquo;oikeudenmukaiseen&rdquo; kotisuomeen tuomittavaksi, hänet työnnetään syöpää sairastavana vankilaan odottelemaan ns. oikeudenkäyntiä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ja kun sananvapausasiaa käsittelevänä oikeudenkäyntinä mainostettu näytelmä viimein pyörähtää Helsingin oikeustalolla käyntiin, niin eikö oikeudenpuheenjohtaja topakasti määrääkin sitten valtaosan median edustajista ulos salista.&nbsp;</p><p>Eihän sitä nyt toimittajien tarvitse nähdä eikä kuulla, mitä siellä salissa sananvapaudesta ja sen rajoittamisesta puhutaan ja tullaan määrämään. Mitä toimittajat sillä tiedolla ylipäätään tekisivätkään? Toimittajat pysykööt hiljaa ja sen kun kirjoittavat niitä juttujaan niinkuin tähänkin saakka, niistä valtion ja hallituksen sallimista aiheista ja siten kuin heitä on etukäteen ohjeistettu.</p><p>&nbsp;</p><p>Amen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Jo itse Janitskinin oikeudenistuntoa koskevat järjestelyt kertovat sananvapautemme todellisesta tilasta ja paljon.

Merkittävää sananvapautta käsittelevää oikeudenkäyntiä varten oikeudenpuheenjohtaja valitsee käsittelypaikaksi tarkoituksella niin pienen käräjäsalin, että median edustajista/toimittajista osa joutuu jäämään istuntosalin ovien ulkopuolelle. Hieno älynväläys, kertakaikkiaan!

 

Mitä se sananvapauden rajoittaminen käytännössä oikein tarkoittaa? 

Pääministerien, presidenttien, johtavien poliitikkojen vuosikymmeniä jatkuneita yrityksiä vaientaa ja/tai ohjeistaa muun muassa rahahanojen kiristämisuhkauksilla toimittajia ja mediataloja.

Meillä on tabuja, jotka ovat laajasti kansalaisyleisön tiedossa, mutta joista tämän valtakunnan valtamedioiden toimittajat kiltisti ovat vuosikymmeniä vaienneet ja vaikenevat edelleen. Veret seisauttaneet käskyt mediaväelle ovat jostakin peräisin, se on selvää.

 

Ja kansalaiset kiukkuavat, kun eivät Perustuslain 12 § mukaisesti kansanääntään saa julkisesti kuuluville. Olisiko hallituksen aika vaihtaa toimintatapaansa? Olisiko hallituksen jäsenillä jo aika kaivaa vaikut korvistaan, jotta pystyisivät kuulemaan, kuuntelemaan ja jopa keskustelemaan suoraan näiden kiukusta kihisevien kansalaistensa kanssa? Voisiko hallitus jopa teettää perinpohjaisen selvityksen, oikein kaivamalla kaivaa juurta jaksain näistä vihaisista ihmisistä esille ne syyt ja asiat, mitkä meitä täällä ruohonjuurilla oikein jurppii, ja minkälaisten asioiden seurauksena suuret ihmisjoukot ovat todella vihaisia. 

Eipä tietenkään. Kuulemisen sijaan, nämä hallituksen kaikkitietävät valopäät keksivätkin seuraavaksi, että negatiiviset äänenpainot ja sanat pitääkin kaikki vaientaa. Nimetään nämä oppositiopuheet = vihapuheiksi ja joiden puhuminen sitten vaan kielletään. Varsin simppeliä on ajatuksenjuoksu ratkaisujen kehittämiseksi välillä huipullakin.

Hallituksen väki ilmeisesti uskottelee tosissaan ainakin itselleen, että kansan vihantunteet ovat pois pyyhkäistävissä vain ne kieltämällä? Jos yksikertainen kielto toimisi vihan poistamiseksi, miksei se siinä tapauksessa toimisi muihinkin tuntemuksiin? Samaa kiellon asettamissysteemiä hallitus voisi kokeilla myös ihmisten pettymysten, surujen, liiallisten ilontunteiden, masennuksien hoitamiseksi? 

 

Jos joku Janitskin uskaltaa pistää verkkolehden pystyyn kanavaksi, jonka kautta vihaiset kansalaiset saavat vihdoin sanallisesti sauhuta, päästellä ylimääräisiä höyryjään ulos, sanoa edes osan sanottavastaan saaden ajatuksiaan ja ääntänsä kuuluville, niin eikös tämä kanava nimetä välittömästi hallituksen taholta opposition mielipiteitä edustavana mediana valeuutismediaksi. Kun et ole samaa mieltä kanssamme, olet siinä tapauksessa valehtelija ja mielipiteesi ovat valeuutisia. 

Ja kun verkkolehden perustaja saadaan raahatuksi viimein tänne ”oikeudenmukaiseen” kotisuomeen tuomittavaksi, hänet työnnetään syöpää sairastavana vankilaan odottelemaan ns. oikeudenkäyntiä. 

 

Ja kun sananvapausasiaa käsittelevänä oikeudenkäyntinä mainostettu näytelmä viimein pyörähtää Helsingin oikeustalolla käyntiin, niin eikö oikeudenpuheenjohtaja topakasti määrääkin sitten valtaosan median edustajista ulos salista. 

Eihän sitä nyt toimittajien tarvitse nähdä eikä kuulla, mitä siellä salissa sananvapaudesta ja sen rajoittamisesta puhutaan ja tullaan määrämään. Mitä toimittajat sillä tiedolla ylipäätään tekisivätkään? Toimittajat pysykööt hiljaa ja sen kun kirjoittavat niitä juttujaan niinkuin tähänkin saakka, niistä valtion ja hallituksen sallimista aiheista ja siten kuin heitä on etukäteen ohjeistettu.

 

Amen.

 

 

]]>
164 http://sarilaine.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257048-naytelma-sananvapaudesta-esittaa-helsingin-karajaoikeus#comments Janitskin Käräjäoikeus Perustuslaki Sananvapaus Sun, 17 Jun 2018 22:32:48 +0000 Sari Laine http://sarilaine.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257048-naytelma-sananvapaudesta-esittaa-helsingin-karajaoikeus
Sotea vai futista? http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257020-sotea-vai-futista <p>Olen seurannut jalkapalloa koko ikäni. Isäni toimi yli 30 vuotta Turussa paikallisen palloseuran lääkärinä ja niinpä istuin jo alle kouluikäisestä lähtien katsomassa Suomi-futista usein jonkun hiukan minua vanhemman pihakaverin kanssa. Jalkapallon MM-kisoista ensimmäiset muistikuvani ovat vuodelta 1970 &ndash; Pelen Uruguaytä vastaan tekemä soolomaali (jossa hän päästää pallon toiselta puolen ohi maalivahdin ja kiertää itse molarin toiselta) on jostain syystä mustavalkotelkkarista katsottuna painunut lähtemättömästi muistiini. Jalkapallon MM-kisat Venäjällä tulevatkin taas saamaan lähes jakamattoman huomioni seuraavan kuukauden ajaksi.</p><p>Oleellinen osa MM-kisojen seuraamista ovat erilaiset kisaveikkaukset. Vedonlyöntitoimistojen tilastoissa pienimmät voittokertoimet ovat Saksalla, Brasilialla sekä Ranskalla. Voittajaveikkauksia tehdään niin työpaikoilla kuin kaveripiireissä ja oman voittajasuosikin valinta tekee pelien seuraamisesta entistä mielenkiintoisempaa. Kisaennusteita tehdään aina valtionjohtoa myöten: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Ylen kisalähetykselle oman korkean kertoimen veikkauksensa ennustaessaan Islannin voittavan MM-pronssia. Itsekin olen valinnut Islannin (kisojen FAN-ID) suosikkijoukkueekseni - ei vähiten sen upean kannattajajoukon takia.</p><p>Myös Sipilän hallituksen sote-esityksen kohtalosta on monenlaisia veikkauksia liikkeellä. Varmaan kansainvälisillä vedonlyöntitoimistoilla on kertoimet sekä hallituksen hajoamiselle että sote-esityksen läpimenolle. Itse en ole soten puolesta taikka vastaan vetoa lyönyt, mutta joitain veikkauksia soten osalta haluan silti tehdä.</p><p>Hallitus antaa 18.6. alkavalla viikolla vastineensa perustuslakivaliokunnan lakipakettiin esittämiin muutosvaatimuksiin. Veikkaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon menokehyksen osalta hallitus lieventää ehdotustaan eli nostaa sote-menojen vuosikasvun n. 1,5 % tasolle. Mahtaako tämä vielä perustuslakivaliokuntaa tyydyttää, koska tuolla summalla vasta katettaisiin väestön vanhenemisen aiheuttama kustannuskasvu. Kehysbudjetin rahoitusleikkaukset ja soten tuomat uudet kuluerät ovat hyvin ongelmallinen yhdistelmä paljon palveluja tarvitsevien kannalta.</p><p>Soten vaiheistuksen osalta veikkaan Sipilän hallituksen ehdottavan vain puolen vuoden aikataulupidennystä. En usko, että tämä riittää perustuslakivaliokunnalle ottaen huomioon tietojärjestelmäkehitykseen ja palvelujärjestelmän rakennemuutokseen liittyvän epävarmuuden. Perustuslakivaliokunnan edellyttämä merkittävästi pidempi vaiheistus tarkoittaneekin, että valinnanvapaus ehdotetussa muodossaan voisi toteutua vuonna 2023 eli seuraavan vaalikauden lopulla.</p><p>Sote-esitystä on minusta ehdotetussa muodossa käytännössä mahdotonta saada vastaamaan EU:n perussopimusten vaatimuksia kilpailuneutraliteetin osalta. Hallitushan esitti ensin kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi perusterveydenhuollon toimintojen yhtiöittämistä. Soten kilpailuneutraliteettiongelmat on huolellisesti perusteltu Sipilän hallituksen alkuperäisessä esityksessä. Nyt yhtiöittämisvelvoite on poistettu esityksestä, mutta julkisen liikelaitoksen ja yksityisten yhtiöiden olisi edelleen tarkoitus kilpailla markkinoilla asiakkaista. Liikelaitoksen konkurssisuoja on EU-oikeudessa katsottu rajattomaksi valtiontakaukseksi. Kun EU:n perussopimukset edellyttävät notifikaatiota komissiolle sellaisesta lainsäädännöstä, joka voi sisältää valtiontukea, on notifikaatiota mahdotonta välttää rikkomatta EU:n perussopimusten (SEUT 106 artikla) vaatimuksia.</p><p>Asiakassuunnitelman velvoittavuutta ja potilaan oikeusturvaa koskevat ongelmat on hallituksen helppo ratkaista yksinkertaisesti poistamalla asiakassuunnitelman oikeudellinen sitovuus. Samalla kuitenkin poistuu se vähäinenkin sote-integraatio, jota hallituksen sote-esityksessä on saatu säilymään. Kun toimiva integraatio on myös keskeinen hoidon kustannustehokkuuden varmentaja, häviävät velvoittavuuden poistamisella loputkin sote-uudistuksen säästöpotentiaalista. Kustannusten kasvun lisäksi integraation heikkeneminen nykytilanteeseen nähden tulee lisäämään potilaiden pomputtelua luukulta toiselle.</p><p>Sote-uudistuksen monituottajamallin tietosuojaongelmat ovat mielestäni niin vaikeita, ettei niitä pystytä hallituksen vastineessa eikä lakien valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa ratkaisemaan. Sipilän hallitus on kaikissa lakiesityksissään systemaattisesti pyrkinyt väistämään niin EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia kuin ihmisoikeussopimusten velvoitteita arkaluonteisten henkilötietojen suojaamiseksi. Jos esitykset runnotaan eduskunnassa läpi, on tuloksena valituksia sekä ihmisoikeustuomioistuimeen että Euroopan unionin tuomioistuimeen. Ne voivat viedä pohjan koko ehdotetulta sote-rakenteelta.</p><p>Eduskunnan perustuslakivaliokunta on aikatauluttanut asiantuntijakuulemiset elo-syyskuulle. Jos perustuslakivaliokunta saa oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-mietinnöstä tehdyksi lokakuun puoliväliin mennessä, on sote-lakipaketti mahdollista saada suuren salin äänestyksiin marraskuussa 2018. Jos lait hyväksytään, voivat ne tulla voimaan joulukuussa 2018. Kun maakuntavaaleille tarvitaan vähintään 6 kuukautta aikaa lakien voimaantulosta, voivat vaalit olla joko eurovaalien yhteydessä toukokuussa taikka erillisenä vaalina kesäkuussa 2018 (noin vuoden kuluttua).</p><p>Sote-paketin käsittelyveikkauksen lisäksi veikkaan edelleen, että hallitusrintama saattaa syksyllä heiketä entisestään. Sote-uudistus, aktiivimalli tai nuorten työntekijöiden työsuhdeturvan heikentäminen eivät ole erityisiä vaalivaltteja edustajanpaikkaansa uusimaan haluaville kansanedustajille. Sinisten kansanedustajista melkoinen osa hallinnoi ministerinsalkkua, mutta puolueen muiden kansanedustajien voi olla vaikea löytää perusteita epäsuosittujen uudistusten tukemiseen vaalien lähestyessä. Myös Kokoomuksen kansanedustajat Helsingissä ja Uudellamaalla joutuvat miettimään sitä, miten sote- ja maakuntauudistus on selitettävissä äänestäjille.</p><p>Lähden itse juhannuksen jälkeen pariksi viikoksi Venäjälle seuraamaan maailman suosituinta urheilutapahtumaa paikan päältä. Sote-uudistusta kommentoin (jos kommentoitavaa eduskunnan kesätauon aikana on) twitter-tilini (@lasleh) kautta. Sote-aiheisiin blogeihin palaan, jos aiheita vielä on, kesälomien jälkeen. Toivon aurinkoista juhannusta, virkistävää kesälomaa sekä hienoja MM-futishetkiä kaikille blogini lukijoille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen seurannut jalkapalloa koko ikäni. Isäni toimi yli 30 vuotta Turussa paikallisen palloseuran lääkärinä ja niinpä istuin jo alle kouluikäisestä lähtien katsomassa Suomi-futista usein jonkun hiukan minua vanhemman pihakaverin kanssa. Jalkapallon MM-kisoista ensimmäiset muistikuvani ovat vuodelta 1970 – Pelen Uruguaytä vastaan tekemä soolomaali (jossa hän päästää pallon toiselta puolen ohi maalivahdin ja kiertää itse molarin toiselta) on jostain syystä mustavalkotelkkarista katsottuna painunut lähtemättömästi muistiini. Jalkapallon MM-kisat Venäjällä tulevatkin taas saamaan lähes jakamattoman huomioni seuraavan kuukauden ajaksi.

Oleellinen osa MM-kisojen seuraamista ovat erilaiset kisaveikkaukset. Vedonlyöntitoimistojen tilastoissa pienimmät voittokertoimet ovat Saksalla, Brasilialla sekä Ranskalla. Voittajaveikkauksia tehdään niin työpaikoilla kuin kaveripiireissä ja oman voittajasuosikin valinta tekee pelien seuraamisesta entistä mielenkiintoisempaa. Kisaennusteita tehdään aina valtionjohtoa myöten: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Ylen kisalähetykselle oman korkean kertoimen veikkauksensa ennustaessaan Islannin voittavan MM-pronssia. Itsekin olen valinnut Islannin (kisojen FAN-ID) suosikkijoukkueekseni - ei vähiten sen upean kannattajajoukon takia.

Myös Sipilän hallituksen sote-esityksen kohtalosta on monenlaisia veikkauksia liikkeellä. Varmaan kansainvälisillä vedonlyöntitoimistoilla on kertoimet sekä hallituksen hajoamiselle että sote-esityksen läpimenolle. Itse en ole soten puolesta taikka vastaan vetoa lyönyt, mutta joitain veikkauksia soten osalta haluan silti tehdä.

Hallitus antaa 18.6. alkavalla viikolla vastineensa perustuslakivaliokunnan lakipakettiin esittämiin muutosvaatimuksiin. Veikkaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon menokehyksen osalta hallitus lieventää ehdotustaan eli nostaa sote-menojen vuosikasvun n. 1,5 % tasolle. Mahtaako tämä vielä perustuslakivaliokuntaa tyydyttää, koska tuolla summalla vasta katettaisiin väestön vanhenemisen aiheuttama kustannuskasvu. Kehysbudjetin rahoitusleikkaukset ja soten tuomat uudet kuluerät ovat hyvin ongelmallinen yhdistelmä paljon palveluja tarvitsevien kannalta.

Soten vaiheistuksen osalta veikkaan Sipilän hallituksen ehdottavan vain puolen vuoden aikataulupidennystä. En usko, että tämä riittää perustuslakivaliokunnalle ottaen huomioon tietojärjestelmäkehitykseen ja palvelujärjestelmän rakennemuutokseen liittyvän epävarmuuden. Perustuslakivaliokunnan edellyttämä merkittävästi pidempi vaiheistus tarkoittaneekin, että valinnanvapaus ehdotetussa muodossaan voisi toteutua vuonna 2023 eli seuraavan vaalikauden lopulla.

Sote-esitystä on minusta ehdotetussa muodossa käytännössä mahdotonta saada vastaamaan EU:n perussopimusten vaatimuksia kilpailuneutraliteetin osalta. Hallitushan esitti ensin kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi perusterveydenhuollon toimintojen yhtiöittämistä. Soten kilpailuneutraliteettiongelmat on huolellisesti perusteltu Sipilän hallituksen alkuperäisessä esityksessä. Nyt yhtiöittämisvelvoite on poistettu esityksestä, mutta julkisen liikelaitoksen ja yksityisten yhtiöiden olisi edelleen tarkoitus kilpailla markkinoilla asiakkaista. Liikelaitoksen konkurssisuoja on EU-oikeudessa katsottu rajattomaksi valtiontakaukseksi. Kun EU:n perussopimukset edellyttävät notifikaatiota komissiolle sellaisesta lainsäädännöstä, joka voi sisältää valtiontukea, on notifikaatiota mahdotonta välttää rikkomatta EU:n perussopimusten (SEUT 106 artikla) vaatimuksia.

Asiakassuunnitelman velvoittavuutta ja potilaan oikeusturvaa koskevat ongelmat on hallituksen helppo ratkaista yksinkertaisesti poistamalla asiakassuunnitelman oikeudellinen sitovuus. Samalla kuitenkin poistuu se vähäinenkin sote-integraatio, jota hallituksen sote-esityksessä on saatu säilymään. Kun toimiva integraatio on myös keskeinen hoidon kustannustehokkuuden varmentaja, häviävät velvoittavuuden poistamisella loputkin sote-uudistuksen säästöpotentiaalista. Kustannusten kasvun lisäksi integraation heikkeneminen nykytilanteeseen nähden tulee lisäämään potilaiden pomputtelua luukulta toiselle.

Sote-uudistuksen monituottajamallin tietosuojaongelmat ovat mielestäni niin vaikeita, ettei niitä pystytä hallituksen vastineessa eikä lakien valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa ratkaisemaan. Sipilän hallitus on kaikissa lakiesityksissään systemaattisesti pyrkinyt väistämään niin EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia kuin ihmisoikeussopimusten velvoitteita arkaluonteisten henkilötietojen suojaamiseksi. Jos esitykset runnotaan eduskunnassa läpi, on tuloksena valituksia sekä ihmisoikeustuomioistuimeen että Euroopan unionin tuomioistuimeen. Ne voivat viedä pohjan koko ehdotetulta sote-rakenteelta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on aikatauluttanut asiantuntijakuulemiset elo-syyskuulle. Jos perustuslakivaliokunta saa oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-mietinnöstä tehdyksi lokakuun puoliväliin mennessä, on sote-lakipaketti mahdollista saada suuren salin äänestyksiin marraskuussa 2018. Jos lait hyväksytään, voivat ne tulla voimaan joulukuussa 2018. Kun maakuntavaaleille tarvitaan vähintään 6 kuukautta aikaa lakien voimaantulosta, voivat vaalit olla joko eurovaalien yhteydessä toukokuussa taikka erillisenä vaalina kesäkuussa 2018 (noin vuoden kuluttua).

Sote-paketin käsittelyveikkauksen lisäksi veikkaan edelleen, että hallitusrintama saattaa syksyllä heiketä entisestään. Sote-uudistus, aktiivimalli tai nuorten työntekijöiden työsuhdeturvan heikentäminen eivät ole erityisiä vaalivaltteja edustajanpaikkaansa uusimaan haluaville kansanedustajille. Sinisten kansanedustajista melkoinen osa hallinnoi ministerinsalkkua, mutta puolueen muiden kansanedustajien voi olla vaikea löytää perusteita epäsuosittujen uudistusten tukemiseen vaalien lähestyessä. Myös Kokoomuksen kansanedustajat Helsingissä ja Uudellamaalla joutuvat miettimään sitä, miten sote- ja maakuntauudistus on selitettävissä äänestäjille.

Lähden itse juhannuksen jälkeen pariksi viikoksi Venäjälle seuraamaan maailman suosituinta urheilutapahtumaa paikan päältä. Sote-uudistusta kommentoin (jos kommentoitavaa eduskunnan kesätauon aikana on) twitter-tilini (@lasleh) kautta. Sote-aiheisiin blogeihin palaan, jos aiheita vielä on, kesälomien jälkeen. Toivon aurinkoista juhannusta, virkistävää kesälomaa sekä hienoja MM-futishetkiä kaikille blogini lukijoille.

]]>
5 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257020-sotea-vai-futista#comments Kotimaa Jalkapallon MM-kisat Kesäloma Perustuslaki Sote-uudistus Valinnanvapauslaki Sun, 17 Jun 2018 08:16:28 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257020-sotea-vai-futista
Perustuslakivaliokunta ja soten rahoitus http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256488-perustuslakivaliokunta-ja-soten-rahoitus <p>Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksen ns. valinnanvapauslainsäädännöstä ja siihen liittyvästä rahoituslainsäädännöstä viime perjantaina.</p><p><br />​[Taas sote?! Kyllä, suomalaisen politiikan kolmen isointa kysymystä tällä hetkellä ovat sote, sote ja sote]<br /><br />Perustuslaivaliokunnan lausunto oli tunnetusti varsin kriittinen. Jos haluaa tarkemmin ymmärtää miksi, niin kannattaa tutustua valiokunnan julkiseksi tulleeseen hyvin laajaan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_16+2018_asiantuntijalausunnot.aspx">asiantuntijakuulemisaineistoon</a>. Valaisevaa luettavaa.<br /><br />Perustuslakivaliokunnan lausunnossa poliittisesti isoimmat kysymykset liittyivät vaatimuksiin uudistuksen aikataulun vaiheistuksesta, sen EU-oikeudellisten riskien korjaamisesta sekä rahoituksen lisäämisestä.<br /><br />Näistä viimeiseksi mainittu on poliittisesti se kaikkein tulenarin.<br /><br />Sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita on ollut kustannusten kasvun hillitseminen. Väestön ikääntyessä aletaan vähitellen olla ongelmissa erityisesti terveyspalveluiden rahoituksen suhteen. Hallitus on uudistuksen yhteydessä puhunut 3 miljardin leikkauksesta kustannusten kasvuun. Tämä luku ei sinänsä perustu erityisesti mihinkään, mutta onhan kiva pyöreä luku.<br /><br />Kustannusten hillinnän tavoitteen saavuttamiseksi maakuntien rahoituslakiesityksen on kirjoitettu kustannusrajoitin, jossa maakuntien toimintaansa saama rahoitus kasvaa vain 0.9 % vuodessa (palvelutarpeen kasvu-uran ollessa n. 2,4 % vuodessa). Siis leikkaamalla sote-palveluiden rahoitusta tällä määrällä on laskennallisesti katsottu saavutettavan aiottu säästö.<br /><br />Tällainen rahoitusleikkuri edustaa ns. peppu edellä puuhun- filosofiaa parhaimmillaan. Eduskunnassa käyneet asiantuntijakuultavat ovat varsin vahvasti viestittäneet, että hallituksen mallilla sote-tuotannon kustannukset eivät todennäköisesti ainakaan pienene. Siispä sen sijaan, että sote-uudistuksessa pyrittäisiin saamaan säästöjä lisäämällä sote-palveluiden tuotannon tehokkuutta, hallitus onkin repäissyt ensin silinteristä paljonko säästöä &rdquo;on tulossa&rdquo;, ja sitten lainsädännöllä aikoo leikata tuon verran rahoituksen kehitystä​.<br /><br />Kun lakiehdotukseen on kirjoitettu rajusti pienenevä rahoitus, eikä uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten rahoitustarve saataisiin vastaavasti pienenemään, tämä muodostuu ongelmaksi perustuslain 19 &sect; 3 momentin suhteen, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.<br /><br /><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx">Perustuslakivaliokunnan lausunnosta</a>:<br />&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; <em>&rdquo; Valiokunnan nyt saaman selvityksen mukaan 6 &sect;:n 2 momentin ja 33 &sect;:n mukaan määräytyvää rajoitinta on syytä pitää perusoikeuksien turvaamisen kannalta ennakoitavissa olevaan kustannusten nousukehitykseen nähden epäsuhtaisena.&nbsp; &rdquo;</em></p><p><em>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &rdquo;Rahoituslakiehdotuksen 6 &sect;:n 3 momentin rahoituksen tarkistusperustetta menettelyineen ei ole määritelty niin, että se tosiasiallisesti vastaisi perustuslain 19 &sect;:n 3 momentin mukaisten riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitustarvetta ja täyttäisi myös perustuslain säännökseen sisältyvän lailla säätämisen vaatimuksen.&rdquo;</em></p><p>.....</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä ristiriidasta johtuen perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että ehdotettua rahoitussääntelyä pitää muuttaa. Tarina kolmen miljardin säästöistä on kuitenkin varsinkin kokoomukselle ollut hyvin tärkeä, ja erityisesti ennen ensi viikonlopun puoluekokousta puolueessa ei haluttaisi myöntää, että säästötarina ei pidä vettä. Jotkut puolueen edustajat <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250403-ben-zyskowicz-ylella-pelatty-sote-kehys-kelpasi-jyrkemman-paperin-vuotaja-halusi">ovatkin julkisuudessa koittaneet esittää</a>, että perustuslakivaliokunnan ehdottomasti edellyttämät muutokset koskisivat vain rahoituksen joustoa poikkeustilanteissa.</p><p><br />Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx"><u>Perustuslakivaliokunnan lausunnosta</u></a>:</p><p>&nbsp;</p><p><em>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; &rdquo;Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen <strong>JA</strong> poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. <strong>Tämä on edellytyksenä sille, että laki maakuntien rahoituksesta voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.&rdquo;</strong></em><br />.....</p><p>&nbsp;</p><p>Tarkalleen perustuslakivaliokunta edellyttää lausunnossaan muutoksia rahoituslain 6, 7 ja 8 &sect;:ään. Näistä 6 &sect; koskee kaikkien maakuntien yleistä rahoituskehitystä ja 7 ja 8 &sect;:t yksittäisten maakuntien rahoituksen joustoa poikkeustilanteissa.</p><p><br />Valiokunta ei sinällään sisällöllisesti ota kantaa miten yleistä rahoitusta koskevaa 6 &sect;:ää pitää muuttaa. Perustuslain edellyttämä muutos olisi siten yhtälailla mahdollista tehdä säätämällä maakuntien perusrahoituksen indeksiä (6 &sect; 2 momentti) enemmän odotettua palvelutarpeen kasvua vastaavaksi kuin lisäämällä enemmän 6 &sect; 3 momentin mukaisia mahdollisuuksia joustaa tuosta indeksistä todellisten toteutuneiden kustannusten mukaan. Joka tapauksessa perustuslakivaliokunnan lausunto on varsin selkeä siinä, että lainsäädäntöön aiottua automaattista kustannusten kasvun leikkuria ei siis voida toteuttaa, vaan se on alisteinen palvelujen tosiasialliselle rahoitustarpeelle.</p><p><br />Rahoituksen perustuslakiongelmat ovat sikäli erityisen hölmöjä, että ne ovat mitä suurimmin ns. itse aiheutettuja. Ne ovat pitkälti seurausta siitä, että maakunnat saavat rahoituksensa valtiolta, eikä niillä ole omaa verotusoikeutta. Hallituksen mallissa sote-palveluita vastaava osa nykyisestä kuntaverosta siirtyy valtion verotukseen sen sijaan, että se siirtyisi noista sote-palveluista vastaavan maakunnan verotettavaksi. Ja jos on yksi asia, josta ihan kaikki asiantuntijat tuntuvat olevan yksimielisiä, niin se on se, että verotusoikeuden puuttuminen maakunnilta on tyhmä juttu.<br /><br />Jos maakunnat saisivat itse tuloja verottamalla, niillä olisi oma itsenäinen taloutensa ja maakuntapäättäjät vastaisivat suoraan äänestäjilleen toiminnan tehokkuudesta ja verotuksen tasosta. Kun taas maakunnat ovat valtion lompakolla niillä ei ole samalla tavalla itsenäistä vastuuta taloudestaan ja kannustimet tehokkuuteen ovat heikompia. Erityinen &rdquo;epätalousajattelun&rdquo;-kukkanen on rahoituslain 7 &sect;, jonka mukainen yhdelle rahansa käyttäneelle maakunnalle annettava ylimääräinen rahoitus olisi pois muilta maakunnilta (Suomeksi: &rdquo;Rakas maakunta, tuhlaathan rahasi mahdollisimman nopeasti tai muuten ne annetaan jollekin toiselle rahansa tuhlanneelle maakunnalle&rdquo;).<br /><br />Miksi sitten maakunnille ei ole säädetty verotusoikeutta? Jos odotat, että tähän olisi joku järkevä syy, niin sellaista ei ole ainakaan missään vaiheessa tullut esiin. &nbsp;Hallituksessa on asiasta ollut ristivetoa ja kokoomus on nimenomaan vastustanut. Ja eri puolilta kuullun perusteella pohjimmainen syy on, että puolueessa on pelätty uuden verottavan tahon kuulostavan äänestäjille siltä, että verotus nousee. Mikä kyllä mielestäni aliarvioi äänestäjien älykkyyttä. &nbsp;</p><p>Joka tapauksessa maito on nyt (taas kerran) maassa ja sote korjattavana. Sosiaali- ja terveyspalveluille on siis perustuslain nojalla turvattava riittävät resurssit. Jos hallitus haluaa ehdoin tahdoin rakentaa kalliin ja tehottoman sote-mallin, niin silloin siihen pitää myös osoittaa sen kustannuksia vastaava rahoitus.</p><p><br />&nbsp;</p><p><a href="http://www.valtteriaaltonen.fi">www.valtteriaaltonen.fi</a></p><p>&nbsp;</p> Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksen ns. valinnanvapauslainsäädännöstä ja siihen liittyvästä rahoituslainsäädännöstä viime perjantaina.


​[Taas sote?! Kyllä, suomalaisen politiikan kolmen isointa kysymystä tällä hetkellä ovat sote, sote ja sote]

Perustuslaivaliokunnan lausunto oli tunnetusti varsin kriittinen. Jos haluaa tarkemmin ymmärtää miksi, niin kannattaa tutustua valiokunnan julkiseksi tulleeseen hyvin laajaan asiantuntijakuulemisaineistoon. Valaisevaa luettavaa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa poliittisesti isoimmat kysymykset liittyivät vaatimuksiin uudistuksen aikataulun vaiheistuksesta, sen EU-oikeudellisten riskien korjaamisesta sekä rahoituksen lisäämisestä.

Näistä viimeiseksi mainittu on poliittisesti se kaikkein tulenarin.

Sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita on ollut kustannusten kasvun hillitseminen. Väestön ikääntyessä aletaan vähitellen olla ongelmissa erityisesti terveyspalveluiden rahoituksen suhteen. Hallitus on uudistuksen yhteydessä puhunut 3 miljardin leikkauksesta kustannusten kasvuun. Tämä luku ei sinänsä perustu erityisesti mihinkään, mutta onhan kiva pyöreä luku.

Kustannusten hillinnän tavoitteen saavuttamiseksi maakuntien rahoituslakiesityksen on kirjoitettu kustannusrajoitin, jossa maakuntien toimintaansa saama rahoitus kasvaa vain 0.9 % vuodessa (palvelutarpeen kasvu-uran ollessa n. 2,4 % vuodessa). Siis leikkaamalla sote-palveluiden rahoitusta tällä määrällä on laskennallisesti katsottu saavutettavan aiottu säästö.

Tällainen rahoitusleikkuri edustaa ns. peppu edellä puuhun- filosofiaa parhaimmillaan. Eduskunnassa käyneet asiantuntijakuultavat ovat varsin vahvasti viestittäneet, että hallituksen mallilla sote-tuotannon kustannukset eivät todennäköisesti ainakaan pienene. Siispä sen sijaan, että sote-uudistuksessa pyrittäisiin saamaan säästöjä lisäämällä sote-palveluiden tuotannon tehokkuutta, hallitus onkin repäissyt ensin silinteristä paljonko säästöä ”on tulossa”, ja sitten lainsädännöllä aikoo leikata tuon verran rahoituksen kehitystä​.

Kun lakiehdotukseen on kirjoitettu rajusti pienenevä rahoitus, eikä uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten rahoitustarve saataisiin vastaavasti pienenemään, tämä muodostuu ongelmaksi perustuslain 19 § 3 momentin suhteen, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta:
 

      ” Valiokunnan nyt saaman selvityksen mukaan 6 §:n 2 momentin ja 33 §:n mukaan määräytyvää rajoitinta on syytä pitää perusoikeuksien turvaamisen kannalta ennakoitavissa olevaan kustannusten nousukehitykseen nähden epäsuhtaisena.  ”

      ”Rahoituslakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin rahoituksen tarkistusperustetta menettelyineen ei ole määritelty niin, että se tosiasiallisesti vastaisi perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisten riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitustarvetta ja täyttäisi myös perustuslain säännökseen sisältyvän lailla säätämisen vaatimuksen.”

.....

 

Tästä ristiriidasta johtuen perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että ehdotettua rahoitussääntelyä pitää muuttaa. Tarina kolmen miljardin säästöistä on kuitenkin varsinkin kokoomukselle ollut hyvin tärkeä, ja erityisesti ennen ensi viikonlopun puoluekokousta puolueessa ei haluttaisi myöntää, että säästötarina ei pidä vettä. Jotkut puolueen edustajat ovatkin julkisuudessa koittaneet esittää, että perustuslakivaliokunnan ehdottomasti edellyttämät muutokset koskisivat vain rahoituksen joustoa poikkeustilanteissa.


Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta:

 

         ”Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen JA poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Tämä on edellytyksenä sille, että laki maakuntien rahoituksesta voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.”
.....

 

Tarkalleen perustuslakivaliokunta edellyttää lausunnossaan muutoksia rahoituslain 6, 7 ja 8 §:ään. Näistä 6 § koskee kaikkien maakuntien yleistä rahoituskehitystä ja 7 ja 8 §:t yksittäisten maakuntien rahoituksen joustoa poikkeustilanteissa.


Valiokunta ei sinällään sisällöllisesti ota kantaa miten yleistä rahoitusta koskevaa 6 §:ää pitää muuttaa. Perustuslain edellyttämä muutos olisi siten yhtälailla mahdollista tehdä säätämällä maakuntien perusrahoituksen indeksiä (6 § 2 momentti) enemmän odotettua palvelutarpeen kasvua vastaavaksi kuin lisäämällä enemmän 6 § 3 momentin mukaisia mahdollisuuksia joustaa tuosta indeksistä todellisten toteutuneiden kustannusten mukaan. Joka tapauksessa perustuslakivaliokunnan lausunto on varsin selkeä siinä, että lainsäädäntöön aiottua automaattista kustannusten kasvun leikkuria ei siis voida toteuttaa, vaan se on alisteinen palvelujen tosiasialliselle rahoitustarpeelle.


Rahoituksen perustuslakiongelmat ovat sikäli erityisen hölmöjä, että ne ovat mitä suurimmin ns. itse aiheutettuja. Ne ovat pitkälti seurausta siitä, että maakunnat saavat rahoituksensa valtiolta, eikä niillä ole omaa verotusoikeutta. Hallituksen mallissa sote-palveluita vastaava osa nykyisestä kuntaverosta siirtyy valtion verotukseen sen sijaan, että se siirtyisi noista sote-palveluista vastaavan maakunnan verotettavaksi. Ja jos on yksi asia, josta ihan kaikki asiantuntijat tuntuvat olevan yksimielisiä, niin se on se, että verotusoikeuden puuttuminen maakunnilta on tyhmä juttu.

Jos maakunnat saisivat itse tuloja verottamalla, niillä olisi oma itsenäinen taloutensa ja maakuntapäättäjät vastaisivat suoraan äänestäjilleen toiminnan tehokkuudesta ja verotuksen tasosta. Kun taas maakunnat ovat valtion lompakolla niillä ei ole samalla tavalla itsenäistä vastuuta taloudestaan ja kannustimet tehokkuuteen ovat heikompia. Erityinen ”epätalousajattelun”-kukkanen on rahoituslain 7 §, jonka mukainen yhdelle rahansa käyttäneelle maakunnalle annettava ylimääräinen rahoitus olisi pois muilta maakunnilta (Suomeksi: ”Rakas maakunta, tuhlaathan rahasi mahdollisimman nopeasti tai muuten ne annetaan jollekin toiselle rahansa tuhlanneelle maakunnalle”).

Miksi sitten maakunnille ei ole säädetty verotusoikeutta? Jos odotat, että tähän olisi joku järkevä syy, niin sellaista ei ole ainakaan missään vaiheessa tullut esiin.  Hallituksessa on asiasta ollut ristivetoa ja kokoomus on nimenomaan vastustanut. Ja eri puolilta kuullun perusteella pohjimmainen syy on, että puolueessa on pelätty uuden verottavan tahon kuulostavan äänestäjille siltä, että verotus nousee. Mikä kyllä mielestäni aliarvioi äänestäjien älykkyyttä.  

Joka tapauksessa maito on nyt (taas kerran) maassa ja sote korjattavana. Sosiaali- ja terveyspalveluille on siis perustuslain nojalla turvattava riittävät resurssit. Jos hallitus haluaa ehdoin tahdoin rakentaa kalliin ja tehottoman sote-mallin, niin silloin siihen pitää myös osoittaa sen kustannuksia vastaava rahoitus.


 

www.valtteriaaltonen.fi

 

]]>
7 http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256488-perustuslakivaliokunta-ja-soten-rahoitus#comments Kotimaa Maakunta- ja sote-uudistus Perustuslaki Thu, 07 Jun 2018 10:19:56 +0000 Valtteri Aaltonen http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256488-perustuslakivaliokunta-ja-soten-rahoitus
Perustuslain 88§ http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256415-perustuslain-88 <p><strong>&quot;Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.&quot;</strong></p><p>Maallikkona ajattelen, että pidän luonnollisena perustuslakivaliokunnan muutosvaatimusta joka turvaa kaikkien kansalaisten avunsaannin erityisolosuhteissa sosiaali- ja terveysuudistuksen jälkeen. Ilman tätä kirjausta lakiesitys&nbsp; ei olisi tämän perustuslain pykälän mukainen.</p><p>Jotkut ovat nillittäneet perustuslakivaliokunnan liian tiukoista tulkinnoista, mutta tämän kaltaisten asioiden pitäisi olla itsestäänselvyys Suomen kaltaisessa valtiossa, jota vielä kutsutaan sivistysvalioksi. Jos jotakin erityistä tapahtuu, niin valtion kuuluu tulla apuun eikä jättää kaikkea jonkun yksittäisen maakunnan vastattavaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu."

Maallikkona ajattelen, että pidän luonnollisena perustuslakivaliokunnan muutosvaatimusta joka turvaa kaikkien kansalaisten avunsaannin erityisolosuhteissa sosiaali- ja terveysuudistuksen jälkeen. Ilman tätä kirjausta lakiesitys  ei olisi tämän perustuslain pykälän mukainen.

Jotkut ovat nillittäneet perustuslakivaliokunnan liian tiukoista tulkinnoista, mutta tämän kaltaisten asioiden pitäisi olla itsestäänselvyys Suomen kaltaisessa valtiossa, jota vielä kutsutaan sivistysvalioksi. Jos jotakin erityistä tapahtuu, niin valtion kuuluu tulla apuun eikä jättää kaikkea jonkun yksittäisen maakunnan vastattavaksi.

 

 

]]>
18 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256415-perustuslain-88#comments Perustuslaki Sosiaali- ja terveysuudistus Wed, 06 Jun 2018 07:22:37 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256415-perustuslain-88
Sote-lausunnon vaikeat yksityiskohdat http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256287-sote-lausunnon-vaikeat-yksityiskohdat <p>Eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksesta 1.6.2018 antama lausunto on herättänyt poikkeuksellisen paljon huomiota. Media spekuloi hallituksen kaatumisella, mutta ainakaan itselleni ei lausunnossa kovin suuria yllätyksiä ollut. Olisi lainvalmistelun kannalta ollut kieltämättä outoa, jos Sipilän hallituksen esitys olisi toiseen kertaan laitettu sakkokierroksille. Perustuslakivaliokunnan lausunto on juridisesti korkeatasoinen ja osoittaa suomalaisten demokraattisten instituutioiden kykyä vastustaa ulkopuolista painetta - tulevat ne sitten autoritatiivisti asennoituneelta hallinnolta taikka lööppejä hakevalta medialta.</p><p>Pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo kommentoivat lausuntoa parin tunnin sisällä sen antamisesta. Sipilä korosti Kokoomukselle tärkeän budjettikehyksen säilymismahdollisuutta ja Orpo puolestaan Keskustalle tärkeää maakuntavalmistelun aikataulua. Hallituskumppanit tukivat näin kommentoinneillaan toisiaan. Kummankin ministerin kommenteista jäi kuitenkin vahva vaikutelma, että lausuntoa ei vielä oltu luettu ja että kommentit perustuivat muualta kuin ensilähteistä saatuun tietoon. Perustuslakivaliokunta kun totesi nimenomaisesti, että &rdquo;sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen&rdquo;. Valmisteluaikataulujen osalta perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että &rdquo; esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä, kunhan se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika&rdquo;. Perustuslakivaliokunta toteaa olevansa huolestunut siitä kiireestä, joka on leimannut uudistukseen liittyvien esitysten käsittelyä kuluvilla valtiopäivillä. Itselleni tuleekin ministerien lausunnoista mieleen 90-luvun alku ja silloisen vahvan markan talouspolitiikan puolustaminen. Ministerit jakavat vakavan näköisenä vakuuttavalta kuulostavia näkemyksiään suurelle yleisölle, vaikka niiden todellisuuspohja näyttäytyisi asiaan perehtyneelle tarkkailijalle heikolle.</p><p>Kun sote-esityksen muutoksia valmistellaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, osallistuvat kaikkien puolueiden edustajat korjausten valmisteluun. Tämä heikentää hallituksen mahdollisuuksia &rdquo;sanella&rdquo; lopputulosta. Eduskunnan käytössä ei toisaalta ole varsinaista lainvalmistelukoneistoa, joten valiokuntasihteerit joutuvat kesän keskellä poikkeuksellisen vaikean tehtävän eteen.</p><p>Itse luokittelisin perustuslakivaliokunnan muutosvaatimukset niihin, jotka ovat teknisesti helppoja mutta poliittisesti vaikeita, ja niihin, jotka ovat poliittisesti helppoja mutta teknisesti vaikeita. Teknisesti helppoa on poistaa sosiaali- ja terveysmenojen budjettikehys tai nostaa se lähelle ennakoitua soten rahoitustarvetta (esim. n. 2 % vuosikasvun tasolle). Muutos merkitsisi kuitenkin valtion budjettikehyksen avaamista ja parin miljardin euron lisämenoa. Maksajina olisivat joko veronmaksajat taikka valtion muut hallinnonalat, joiden menoja pitäisi karsia vastaavasti. Myös valinnanvapauden aikataulujen viivästyttäminen on teknisesti helppoa siirtämällä markkinoiden avaaminen esim. vuoteen 2023 eli ensi vaalikauden loppupuolelle. Kun oppositiopuolueet ovat jo aiemmin ilmoittaneet muuttavansa soten markkinamallia, merkitsee viivästys käytännössä valinnanvapauden hautaamista, jollei sitten nykyinen hallituspohja voita enemmistöä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sama koskee myös perustuslakivaliokunnan vaatimusta varmistaa lakiesityksen yhteensopivuus EU:n valtiontukea koskevan sääntelyn kanssa. Kilpailuoikeuden professorien ja KHO:n tuomarien yksituumaisen asiantuntijakäsityksen mukaan ainoa keino varmistua asiasta on notifioida lakipaketti komissiolle (tai poistaa yksityisen ja julkisen kilpailuelementti esityksestä), mutta silloin valinnanvapauslain hyväksyminen siirtyy jonnekin loppuvuoteen 2018 tai vielä pitemmälle. Komissio kun ei peru elokuisia kesälomiaan Suomen soten takia, vaikka Suomen eduskunta lomansa peruisikin.</p><p>Poliittisesti helpompia, mutta teknisesti vaikeampia muutosvaatimuksia liittyy eri toimijoita velvoittavaan asiakassuunnitelmaan sekä ehdotetun monituottajamallin tietosuojavaatimuksiin. Hallituksen esitys lähtee siitä hyvin naivista ajatuksesta, että eri toimijat olisivat aina yhtä mieltä potilaan/asiakkaan tarvitsemista hoidoista tai palveluista. Jos esimerkiksi maakunnan liikelaitos päättää asiakassuunnitelman sisällöstä, on sillä kiusaus edistää vaikeankin potilaan hoitoa avohoidossa, jolloin hoidon kustannukset menevät yksityisen sote-keskuksen kontolle. Vastaavasti yksityisen sote-keskuksen laatiessa &rdquo;velvoittavaa&rdquo; asiakassuunnitelmaa, on sillä kiusaus siirtää hoitovastuu maakunnan liikelaitokselle. Potilaalla voi parhaassa tapauksessa olla kummankin toimijan käsityksestä poikkeava oma näkemys hoitolinjasta. Perustuslaki turvaa oikeuden oikeusturvaan, mutta jos potilaalle ja palvelun tuottajille annetaan oikeus valittaa asiakassuunnitelman (joita jatkossa laadittaisiin pari miljoonaa vuodessa) sisällöstä hallinto-oikeuteen, joudutaan koko oikeussuojajärjestelmä rakentamaan uudestaan kymmenien tuhansien palvelulinjauksia koskevien valitusten valitusruuhkan hoitamiseksi asianmukaisessa aikataulussa.</p><p>Mikään poliittinen taho ei myöskään vastusta perustuslakivaliokunnan edellyttämää EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisten vaatimusten huomioimista valinnanvapauden monituottajamallissa. Tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen tuon mallin mukaan on kuitenkin kallista ja vie aikaa. Esimerkiksi Kanta-palvelujen tietojärjestelmäarkkitehtuuri on ajalta ennen tietosuoja-asetusta, joka edellyttää nyt, että arkaluonteisia tietoja luovuttavan tahon on pystyttävä koko ajan varmistautumaan luovuttamiensa tietojen asianmukaisesta käsittelystä ja tietoturvasta. Jos yritys ei pysty asiaa varmistamaan ja kuitenkin luovuttaa henkilötietoja, uhkaa sitä tietosuoja-asetuksen mukainen rangaistus, jonka suuruus voi olla jopa 4 % yrityksen globaalista liikevaihdosta. Hallituksen sote-esityksen monituottajamalli perustuu pitkälti potilastietojen vapaaseen liikkuvuuteen eri toimijoiden välillä ja potilasprofiilien laatimiseen, mikä taas on huonosti yhteensopivaa tietosuoja-asetuksen kanssa.</p><p>Erityisesti Kokoomuksen kannalta lakipaketin käsittelyn lopputulos eduskunnassa voi olla hyvin hankala. Sipilän hallituksen aloittaessa silloinen puolueen puheenjohtaja Alexander Stubb lupasi Kokoomuksen tukevan Keskustan haluamaa maakuntahallintoa. Petteri Orpo taas oli neuvottelemassa valinnanvapauslainsäädäntöä osaksi hallitusohjelmaa ja sitten hallituskriisin uhatessa vaatimassa sen nopeuttamista. Kokoomuksen äänestäjien voi kuitenkin olla vaikea nähdä, mitä iloa on hamaan tulevaisuuteen siirretystä ja pienimuotoisesta valinnanvapaudesta, kun uudistus lopulta takaa lähinnä sen, että kaupunkien veronmaksajat kustantavat jatkossa progressiivisella verotuksella haja-astutusalueiden palvelut, joiden hallinto pysyy valtaosassa maakuntia vahvasti Keskustan hallussa. Lehmänkaupan neuvottelijoille tilanne voi toki näyttää tätä paremmalle, kun omien ratkaisujen objektiivinen arviointi on jokaiselle vaikeaa. Lopputuloksena noista lehmänkaupoista voi Kokoomukselle kuitenkin jäädä käteen vain hapantunut maito.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksesta 1.6.2018 antama lausunto on herättänyt poikkeuksellisen paljon huomiota. Media spekuloi hallituksen kaatumisella, mutta ainakaan itselleni ei lausunnossa kovin suuria yllätyksiä ollut. Olisi lainvalmistelun kannalta ollut kieltämättä outoa, jos Sipilän hallituksen esitys olisi toiseen kertaan laitettu sakkokierroksille. Perustuslakivaliokunnan lausunto on juridisesti korkeatasoinen ja osoittaa suomalaisten demokraattisten instituutioiden kykyä vastustaa ulkopuolista painetta - tulevat ne sitten autoritatiivisti asennoituneelta hallinnolta taikka lööppejä hakevalta medialta.

Pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo kommentoivat lausuntoa parin tunnin sisällä sen antamisesta. Sipilä korosti Kokoomukselle tärkeän budjettikehyksen säilymismahdollisuutta ja Orpo puolestaan Keskustalle tärkeää maakuntavalmistelun aikataulua. Hallituskumppanit tukivat näin kommentoinneillaan toisiaan. Kummankin ministerin kommenteista jäi kuitenkin vahva vaikutelma, että lausuntoa ei vielä oltu luettu ja että kommentit perustuivat muualta kuin ensilähteistä saatuun tietoon. Perustuslakivaliokunta kun totesi nimenomaisesti, että ”sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen”. Valmisteluaikataulujen osalta perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että ” esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä, kunhan se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika”. Perustuslakivaliokunta toteaa olevansa huolestunut siitä kiireestä, joka on leimannut uudistukseen liittyvien esitysten käsittelyä kuluvilla valtiopäivillä. Itselleni tuleekin ministerien lausunnoista mieleen 90-luvun alku ja silloisen vahvan markan talouspolitiikan puolustaminen. Ministerit jakavat vakavan näköisenä vakuuttavalta kuulostavia näkemyksiään suurelle yleisölle, vaikka niiden todellisuuspohja näyttäytyisi asiaan perehtyneelle tarkkailijalle heikolle.

Kun sote-esityksen muutoksia valmistellaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, osallistuvat kaikkien puolueiden edustajat korjausten valmisteluun. Tämä heikentää hallituksen mahdollisuuksia ”sanella” lopputulosta. Eduskunnan käytössä ei toisaalta ole varsinaista lainvalmistelukoneistoa, joten valiokuntasihteerit joutuvat kesän keskellä poikkeuksellisen vaikean tehtävän eteen.

Itse luokittelisin perustuslakivaliokunnan muutosvaatimukset niihin, jotka ovat teknisesti helppoja mutta poliittisesti vaikeita, ja niihin, jotka ovat poliittisesti helppoja mutta teknisesti vaikeita. Teknisesti helppoa on poistaa sosiaali- ja terveysmenojen budjettikehys tai nostaa se lähelle ennakoitua soten rahoitustarvetta (esim. n. 2 % vuosikasvun tasolle). Muutos merkitsisi kuitenkin valtion budjettikehyksen avaamista ja parin miljardin euron lisämenoa. Maksajina olisivat joko veronmaksajat taikka valtion muut hallinnonalat, joiden menoja pitäisi karsia vastaavasti. Myös valinnanvapauden aikataulujen viivästyttäminen on teknisesti helppoa siirtämällä markkinoiden avaaminen esim. vuoteen 2023 eli ensi vaalikauden loppupuolelle. Kun oppositiopuolueet ovat jo aiemmin ilmoittaneet muuttavansa soten markkinamallia, merkitsee viivästys käytännössä valinnanvapauden hautaamista, jollei sitten nykyinen hallituspohja voita enemmistöä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sama koskee myös perustuslakivaliokunnan vaatimusta varmistaa lakiesityksen yhteensopivuus EU:n valtiontukea koskevan sääntelyn kanssa. Kilpailuoikeuden professorien ja KHO:n tuomarien yksituumaisen asiantuntijakäsityksen mukaan ainoa keino varmistua asiasta on notifioida lakipaketti komissiolle (tai poistaa yksityisen ja julkisen kilpailuelementti esityksestä), mutta silloin valinnanvapauslain hyväksyminen siirtyy jonnekin loppuvuoteen 2018 tai vielä pitemmälle. Komissio kun ei peru elokuisia kesälomiaan Suomen soten takia, vaikka Suomen eduskunta lomansa peruisikin.

Poliittisesti helpompia, mutta teknisesti vaikeampia muutosvaatimuksia liittyy eri toimijoita velvoittavaan asiakassuunnitelmaan sekä ehdotetun monituottajamallin tietosuojavaatimuksiin. Hallituksen esitys lähtee siitä hyvin naivista ajatuksesta, että eri toimijat olisivat aina yhtä mieltä potilaan/asiakkaan tarvitsemista hoidoista tai palveluista. Jos esimerkiksi maakunnan liikelaitos päättää asiakassuunnitelman sisällöstä, on sillä kiusaus edistää vaikeankin potilaan hoitoa avohoidossa, jolloin hoidon kustannukset menevät yksityisen sote-keskuksen kontolle. Vastaavasti yksityisen sote-keskuksen laatiessa ”velvoittavaa” asiakassuunnitelmaa, on sillä kiusaus siirtää hoitovastuu maakunnan liikelaitokselle. Potilaalla voi parhaassa tapauksessa olla kummankin toimijan käsityksestä poikkeava oma näkemys hoitolinjasta. Perustuslaki turvaa oikeuden oikeusturvaan, mutta jos potilaalle ja palvelun tuottajille annetaan oikeus valittaa asiakassuunnitelman (joita jatkossa laadittaisiin pari miljoonaa vuodessa) sisällöstä hallinto-oikeuteen, joudutaan koko oikeussuojajärjestelmä rakentamaan uudestaan kymmenien tuhansien palvelulinjauksia koskevien valitusten valitusruuhkan hoitamiseksi asianmukaisessa aikataulussa.

Mikään poliittinen taho ei myöskään vastusta perustuslakivaliokunnan edellyttämää EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisten vaatimusten huomioimista valinnanvapauden monituottajamallissa. Tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen tuon mallin mukaan on kuitenkin kallista ja vie aikaa. Esimerkiksi Kanta-palvelujen tietojärjestelmäarkkitehtuuri on ajalta ennen tietosuoja-asetusta, joka edellyttää nyt, että arkaluonteisia tietoja luovuttavan tahon on pystyttävä koko ajan varmistautumaan luovuttamiensa tietojen asianmukaisesta käsittelystä ja tietoturvasta. Jos yritys ei pysty asiaa varmistamaan ja kuitenkin luovuttaa henkilötietoja, uhkaa sitä tietosuoja-asetuksen mukainen rangaistus, jonka suuruus voi olla jopa 4 % yrityksen globaalista liikevaihdosta. Hallituksen sote-esityksen monituottajamalli perustuu pitkälti potilastietojen vapaaseen liikkuvuuteen eri toimijoiden välillä ja potilasprofiilien laatimiseen, mikä taas on huonosti yhteensopivaa tietosuoja-asetuksen kanssa.

Erityisesti Kokoomuksen kannalta lakipaketin käsittelyn lopputulos eduskunnassa voi olla hyvin hankala. Sipilän hallituksen aloittaessa silloinen puolueen puheenjohtaja Alexander Stubb lupasi Kokoomuksen tukevan Keskustan haluamaa maakuntahallintoa. Petteri Orpo taas oli neuvottelemassa valinnanvapauslainsäädäntöä osaksi hallitusohjelmaa ja sitten hallituskriisin uhatessa vaatimassa sen nopeuttamista. Kokoomuksen äänestäjien voi kuitenkin olla vaikea nähdä, mitä iloa on hamaan tulevaisuuteen siirretystä ja pienimuotoisesta valinnanvapaudesta, kun uudistus lopulta takaa lähinnä sen, että kaupunkien veronmaksajat kustantavat jatkossa progressiivisella verotuksella haja-astutusalueiden palvelut, joiden hallinto pysyy valtaosassa maakuntia vahvasti Keskustan hallussa. Lehmänkaupan neuvottelijoille tilanne voi toki näyttää tätä paremmalle, kun omien ratkaisujen objektiivinen arviointi on jokaiselle vaikeaa. Lopputuloksena noista lehmänkaupoista voi Kokoomukselle kuitenkin jäädä käteen vain hapantunut maito.

]]>
11 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256287-sote-lausunnon-vaikeat-yksityiskohdat#comments Kotimaa Maakuntavaalit Perustuslaki Sote-uudistus Valinnanvapaus Sun, 03 Jun 2018 05:30:19 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256287-sote-lausunnon-vaikeat-yksityiskohdat
Perustuslakivaliokunta päätti myös kolmesta eurosta http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256195-perustuslakivaliokunta-paatti-myos-kolmesta-eurosta <p>Sote-uudistuksen yhteydessä on arvioitu Perustuslakivaliokunnan vallan laajuutta. Perustuslakivaliokunnan julkisuuteen vuodettu lausunto ottaa kantaa siihen ovatko kaavaillut kolmen miljardin säästöt perustuslain vastaisia. Pienemmistäkin summista valiokunta on päättänyt.</p><p>Suomen hallitus päätti budjettiriihessään vuonna 2016 tehdä vuodelle 2017 perusturvaan 0,85 prosentin indeksileikkauksen kaikkiin kansaneläkeindeksisidonnaisiin perusetuuksiin. Kansaneläkeindeksin mukaan vuosittain nousevaan toimeentulotukeen ei kuitenkaan koskettu, koska perustuslakivaliokunta piti &rdquo;toimeentulotukea käytännössä perustuslain 19 &sect;:n 1 momentissa tarkoitetun ihmisarvoisen elämän edellyttämän toimeentulon ja huolenpidon takuuna&rdquo;. Lausunto riitti ja esitys peruttiin.</p><p>Onko toimeentulotuen pitäminen indeksissä perustuslakivaliokunnan tehtävä? Hallitus olisi jättänyt tason 3,32 &euro; nykyistä alhaisemmalle tasolle. Köyhille ihmisille jokainen euro merkitsee, mutta&nbsp;miten perustuslaista on johdettavissa, että juuri indeksitaso on se riittävä taso? Korkeamman hintatason Ruotsissa yksin asuvan toimeentulotuen perusosa on vajaan satasen Suomea alhaisemmalla tasolla. Perheelliselle ruotsalaiselle jää jopa viisisataa euroa vähemmän käteen Ruotsissa kuin Suomessa ja ehdot paljon tiukemmat. Tanskassa toimeentulotukea vastaan pitää työskennellä.</p><p>Jos perustuslakivaliokunta päätti estää kolmen euron leikkauksen, niin miksei se voisi lausua kolmesta miljardista? Miten voidaan arvioida perustuslakia lukemalla mikä on riittämätöntä, ja mikä sitten jo riittääkin tai mikä on jo aivan liikaa? Ei sellaista voi perustuslaista johtaa millään. Koko tuki- ja palvelujärjestelmä voitaisiin todeta saman tien aivan liian riittämättömäksi ihmisen perustarpeisiin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sote-uudistuksen yhteydessä on arvioitu Perustuslakivaliokunnan vallan laajuutta. Perustuslakivaliokunnan julkisuuteen vuodettu lausunto ottaa kantaa siihen ovatko kaavaillut kolmen miljardin säästöt perustuslain vastaisia. Pienemmistäkin summista valiokunta on päättänyt.

Suomen hallitus päätti budjettiriihessään vuonna 2016 tehdä vuodelle 2017 perusturvaan 0,85 prosentin indeksileikkauksen kaikkiin kansaneläkeindeksisidonnaisiin perusetuuksiin. Kansaneläkeindeksin mukaan vuosittain nousevaan toimeentulotukeen ei kuitenkaan koskettu, koska perustuslakivaliokunta piti ”toimeentulotukea käytännössä perustuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun ihmisarvoisen elämän edellyttämän toimeentulon ja huolenpidon takuuna”. Lausunto riitti ja esitys peruttiin.

Onko toimeentulotuen pitäminen indeksissä perustuslakivaliokunnan tehtävä? Hallitus olisi jättänyt tason 3,32 € nykyistä alhaisemmalle tasolle. Köyhille ihmisille jokainen euro merkitsee, mutta miten perustuslaista on johdettavissa, että juuri indeksitaso on se riittävä taso? Korkeamman hintatason Ruotsissa yksin asuvan toimeentulotuen perusosa on vajaan satasen Suomea alhaisemmalla tasolla. Perheelliselle ruotsalaiselle jää jopa viisisataa euroa vähemmän käteen Ruotsissa kuin Suomessa ja ehdot paljon tiukemmat. Tanskassa toimeentulotukea vastaan pitää työskennellä.

Jos perustuslakivaliokunta päätti estää kolmen euron leikkauksen, niin miksei se voisi lausua kolmesta miljardista? Miten voidaan arvioida perustuslakia lukemalla mikä on riittämätöntä, ja mikä sitten jo riittääkin tai mikä on jo aivan liikaa? Ei sellaista voi perustuslaista johtaa millään. Koko tuki- ja palvelujärjestelmä voitaisiin todeta saman tien aivan liian riittämättömäksi ihmisen perustarpeisiin. 

]]>
2 http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256195-perustuslakivaliokunta-paatti-myos-kolmesta-eurosta#comments Perustuslaki Perustustuslakivaliokunta Sote Fri, 01 Jun 2018 05:03:26 +0000 Asmo Maanselkä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256195-perustuslakivaliokunta-paatti-myos-kolmesta-eurosta
Väärinymmärryksiä sotesta ja perustuslakivaliokunnasta http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256192-vaarinymmarryksia-sotesta-ja-perustuslakivaliokunnasta <p>Perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksen ns. valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva lausuntoluonnos tunnetusti vuodettiin medialle viime viikon lopulla. Julkisuudessa olleiden&nbsp; tietojen mukaan luonnos vuoti ensin hallitukselle ja ministeriöihin ja sitten pienellä viiveellä lehtiin. Mediaan vuotamisen motiiveista voi jokainen esittää oman tulkintansa. Itse ainakin pidän selvänä, että sillä pyritään vaikuttamaan perustuslakivaliokunnan toimintaan ja politisoimaan sitä.<br /><br />Erityisesti vuodetusta materiaalista esiin ovat nousseet lausuntoluonnoksen kannanotot liittyen sote-uudistuksen aikataulun vaiheistamiseen ja rahoituksen alibudjetointiin. &nbsp;Näistä varsinkin rahoitusta koskeva kohta on äärimmäisen kiusallinen Kokoomukselle, joka toisaalta on vaatinut tiukkaa kulukuria ja toisaalta ajanut uudistukseen &rdquo;valinnavapaus&rdquo;-mallinsa, joka ekonomistien mukaan taas nostaisi kustannuksia. &nbsp;Niinpä luonnoksen mukainen perustuslakivaliokunnan lausunto asettaisi kokoomuksen todella vaikeaa rakoon. Käynnissä onkin ollut kampanja perustuslakivaliokunnan horjuttamiseksi. Puheenjohtaja Orpo on hyvin suoraan antanut ymmärtää, että sote kaatuu, jos PeV:n lausunto ei tule Kokoomusta miellyttävässä muodossaan. Ja Kimmo Sasi nyt on taas kerran Verkkouutisissa toistamassa sitä, mitä <a href="https://www.verkkouutiset.fi/kimmo-sasi-perustuslain-asiantuntijat-ovat-juopuneet-vallasta/"><u>Kimmo Sasi nyt Verkkouutisissa yleensä toistaa</u></a>.&nbsp;<br /><br />Huolestuttavampaa kuitenkin on, että myös sitoutumattomaan mediaan on onnistuttu syöttämään joukko vääriä tai ainakin heikosti tosiasioita kestäviä tietoja ja käsityksiä, joilla pyritään pönkittämään &rdquo;tämän on nyt mentävä tällaisenaan läpi tai mistään ei tule mitään&rdquo;-tunnelmaa. &nbsp;Monet näistä perustuvat väärään tietoon esim. perustuslakivaliokunnan toiminnasta tai perustuslain valvonnasta laajemmin, minkä vuoksi arvelin käydä ainakin joitain merkittävimpiä väärinymmärryksiä tässä läpi.<br /><br /><br /><strong>&rdquo;Rahoitus ei perustuslakikysymys&rdquo;</strong><br /><br />Muutamissa <a href="https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005700767.html"><u>kirjoituksissa</u></a> on toistunut teema, jonka mukaan perustuslakivaliokunnalta olisi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005698278.html"><u>ihan uutta</u></a> ottaa kantaa soten rahoitukseen ja että valiokunta olisi näin jotenkin astumassa tonttinsa ulkopuolelle.<br /><br />Tämä käsitys on kuitenkin tosiasioiden valossa väärä. Perustuslakivaliokunta on useamman kerran aikaisemminkin ottanut kantaa rahoituskysymyksiin (esim. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&amp;docid=pevl+12/2011+vp">PeVL 12/2011 </a>ja <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&amp;docid=pevl+29/2009+vp">PeVL 29/2009</a>). Vakiintunut perustuslain tulkintalinja on, että perustuslaissa turvattuja oikeuksia ei saa tehdä tyhjiksi rahoitusratkaisuilla tai budjettivallan käytöllä ja että näiltä osin kysymykset kuuluvat perustuslain valvonnan piiriin. Jos rahoituskysymykset eivät todella kuuluisi perustuslain valvonnan piiriin se tekisi koko perustuslain valvonnasta monelta osin merkityksetöntä. Kansalaisten perusoikeudet kun olisi haluttaessa lainsäädäntömuutosten sijasta aina ihan yhtä mahdollista ajaa alas poistamalla niiden toteuttamiselta rahoitus.<br /><br />Perustuslakivaliokunnan tehtävä ei siis tietenkään ole miettiä sitä poliittista kysymystä paljonko rahoitusta mihinkin olisi hyvä käyttää, vaan valvoa etteivät säädetyt rahoitusratkaisut tai -mallit johda siihen, että kansalaisten perustuslain 19 &sect;:n 3 momentissa taattu oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin jää toteuttamatta. Mistään tämän ihmeellisemmästä tai poikkeuksellisemmasta ei siis rahoituksen osalta ole kysymys.<br /><br /><br /><strong>&rdquo;Perustuslakivaliokunta ei nähnyt rahoituksessa ongelmaa viimeksi&rdquo;</strong><br /><br />Julkisuuteen on myös esitetty käsitystä, että perustuslakivaliokunta <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005698201.html"><u>ei olisi pitänyt rahoituskysymystä ongelmana</u></a> vielä käsitellessään edellistä sote-esitystä. Koska edellisen sote-esityksen rahoitus oli hyvin samankaltainen, on implikaatio, että rahoitus olisi jotenkin tämän jälkeen politisoitunut ja siksi noussut esiin vasta nyt.<br /><br />Totta tietysti on, että edellistä sote-esitystä koskevassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_26+2017.aspx"><u>lausunnossaan</u></a> perustuslakivaliokunta ei ottanut kantaa rahoitukseen. Kuten ei ottanut kantaa moneen muuhunkaan perustuslakikysymykseen. Perustuslakivaliokunta katsoi tuolloin, että kun esityksen perusmalli on ristiriidassa perustuslain kanssa ja pakko valmistella uusiksi, ei sen kannattanut ruveta käymään läpi kaikkia perustuslakikysymyksiä joka tapauksessa uuteen valmisteluun palaavassa mallissa. Valiokunnan tuolloisessa lausunnossa tämä sanotaan nimenomaisesti (lihavointi oma):<br />&nbsp;</p> <p>&rdquo;Perustuslakivaliokunta katsoo, että sille perustuslain 74&nbsp;&sect;:ssä asetettu valtiosääntöinen tehtävä tulee tässä vaiheessa käsittelyä asianmukaisesti turvatuksi antamalla lausunto, jossa valiokunta keskittyy lakiehdotusten olennaisimpiin valtiosääntöisiin kysymyksenasetteluihin. Valiokunnan mielestä ei ole mielekästä arvioida sääntelyn kaikkia yksityiskohtia tilanteessa, jossa lakiehdotusten saattaminen perustuslainmukaisiksi ja näin tavallisen lain säätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi edellyttää sääntelyn perusrakenteiden kannalta olennaisia muutoksia sekä mahdollisesti lukuisia muutoksia sääntelyn yksityiskohtiin. <strong>Valiokunnan ei voi täten nyt käsillä olevassa lausunnossa katsoa ottaneen lakiehdotusten suhteesta perustuslakiin muita kuin lausunnosta nimenomaisesti ilmeneviä lainsäädännön tulevien soveltamistilanteiden kannalta merkityksellisiä kantoja</strong>.&nbsp;&rdquo; (PeVL 26/2017)<br />&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>&rdquo;Perustuslakivaliokunnan luonnos ei edusta valiokunnan tai laajemmin asiantuntijoiden näkemyksiä&rdquo;</strong><br /><br />Julkisuudessa on myös esitetty väitteitä siitä, että lausuntoluonnos <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201805292200976106_pi.shtml"><u>perustuisi jotenkin vain yksittäisten äärikantoja</u></a> edustavien kuultavien kantoihin. &nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005699335.html"><u>HS:ssä</u></a> jopa mentiin niin pitkälle, että spekuloitiin lausuntoluonnoksen rahoitusta koskevaa kohtaa kirjoitetuksi yksittäisen tiukkaa kantaa edustavan asiantuntijakuultavan kuulemisen jälkeen.<br /><br />Nämä väitteet ja spekulaatiot perustuvat kuitenkin heikkoon tietoon siitä, miten eduskunnan valiokuntien lausuntoluonnokset tehdään.<br /><br />Eduskunnan valiokuntien toimintatavasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä. Sen <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040#L4P37"><u>39 &sect;:n</u></a> mukaan valiokunnat kuulevat ensin asiantuntijoita. Kun asiantuntijakuulemiset on saatu päätökseen, koko valiokunta käy kuulemansa perusteella valmistavan keskustelun (yleensä pohjana tällöin vielä virkamiesten tekemä yhteenveto kuultavien lausumista). Tämän valmistavan keskustelun pohjalta valiokunnan virkamiehet sitten laativat lausuntoluonnoksen. &nbsp;Lausuntoluonnos siis edustaa valiokunnan yleistä alustavaa näkemystä. Sitä toki hiotaan ja voidaan eri kohdissa vielä muuttaa yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Mutta jos lausuntoluonnos perusteiltaan merkittävästi muuttuu, niin silloin joko on tapahtunut valmistavan keskustelun kirjaamisessa merkittävä väärinkäsitys. Tai sitten valiokunta on muuttanut kesken kaiken kantaansa.<br /><br />Perustuslakivaliokunnassa on soten tiimoilta rampannut valtava määrä asiantuntijoita. Heidän kuulemistensa pohjalta valiokunta on sitten piirtänyt suuntaviivat, joiden pohjalta lausuntoluonnos on kirjoitettu. Lausuntoluonnoksia ei kirjoiteta yksittäisten kuulemisten jälkeen.<br />&nbsp;</p> <p><strong>&rdquo;Perustuslakivaliokunta on kaatamassa soten&rdquo;</strong><br />&nbsp;</p> <p>Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella perustuslakivaliokunta ei ole kaatamassa sotea mihinkään. Valiokunta on edellyttämässä soteen joitain muutoksia, joilla huolehditaan siitä, ettei uudistus varsinkin siirtymävaiheessa vaaranna ihmisten oikeutta sote-palveluihin. Mikään julkisuudessa olleista muutoksista ei ole asiallisesti soten kannalta mitenkään fataali. Sen sijaan ne saattavat toki vaarantaa eräät sellaiset poliittiset tavoitteet, jotka eivät varsinaisesti liity sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen kansalaisille. &nbsp;Jos jokin puolue näiden vuoksi kaataa uudistuksen, se kaatuu poliittiseen päätökseen, ei perustuslakivaliokunnan lausuntoon.<br /><br /><br /><br /><a href="http://www.valtteriaaltonen.fi">www.valtteriaaltonen.fi</a></p> Perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksen ns. valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva lausuntoluonnos tunnetusti vuodettiin medialle viime viikon lopulla. Julkisuudessa olleiden  tietojen mukaan luonnos vuoti ensin hallitukselle ja ministeriöihin ja sitten pienellä viiveellä lehtiin. Mediaan vuotamisen motiiveista voi jokainen esittää oman tulkintansa. Itse ainakin pidän selvänä, että sillä pyritään vaikuttamaan perustuslakivaliokunnan toimintaan ja politisoimaan sitä.

Erityisesti vuodetusta materiaalista esiin ovat nousseet lausuntoluonnoksen kannanotot liittyen sote-uudistuksen aikataulun vaiheistamiseen ja rahoituksen alibudjetointiin.  Näistä varsinkin rahoitusta koskeva kohta on äärimmäisen kiusallinen Kokoomukselle, joka toisaalta on vaatinut tiukkaa kulukuria ja toisaalta ajanut uudistukseen ”valinnavapaus”-mallinsa, joka ekonomistien mukaan taas nostaisi kustannuksia.  Niinpä luonnoksen mukainen perustuslakivaliokunnan lausunto asettaisi kokoomuksen todella vaikeaa rakoon. Käynnissä onkin ollut kampanja perustuslakivaliokunnan horjuttamiseksi. Puheenjohtaja Orpo on hyvin suoraan antanut ymmärtää, että sote kaatuu, jos PeV:n lausunto ei tule Kokoomusta miellyttävässä muodossaan. Ja Kimmo Sasi nyt on taas kerran Verkkouutisissa toistamassa sitä, mitä Kimmo Sasi nyt Verkkouutisissa yleensä toistaa

Huolestuttavampaa kuitenkin on, että myös sitoutumattomaan mediaan on onnistuttu syöttämään joukko vääriä tai ainakin heikosti tosiasioita kestäviä tietoja ja käsityksiä, joilla pyritään pönkittämään ”tämän on nyt mentävä tällaisenaan läpi tai mistään ei tule mitään”-tunnelmaa.  Monet näistä perustuvat väärään tietoon esim. perustuslakivaliokunnan toiminnasta tai perustuslain valvonnasta laajemmin, minkä vuoksi arvelin käydä ainakin joitain merkittävimpiä väärinymmärryksiä tässä läpi.


”Rahoitus ei perustuslakikysymys”

Muutamissa kirjoituksissa on toistunut teema, jonka mukaan perustuslakivaliokunnalta olisi ihan uutta ottaa kantaa soten rahoitukseen ja että valiokunta olisi näin jotenkin astumassa tonttinsa ulkopuolelle.

Tämä käsitys on kuitenkin tosiasioiden valossa väärä. Perustuslakivaliokunta on useamman kerran aikaisemminkin ottanut kantaa rahoituskysymyksiin (esim. PeVL 12/2011 ja PeVL 29/2009). Vakiintunut perustuslain tulkintalinja on, että perustuslaissa turvattuja oikeuksia ei saa tehdä tyhjiksi rahoitusratkaisuilla tai budjettivallan käytöllä ja että näiltä osin kysymykset kuuluvat perustuslain valvonnan piiriin. Jos rahoituskysymykset eivät todella kuuluisi perustuslain valvonnan piiriin se tekisi koko perustuslain valvonnasta monelta osin merkityksetöntä. Kansalaisten perusoikeudet kun olisi haluttaessa lainsäädäntömuutosten sijasta aina ihan yhtä mahdollista ajaa alas poistamalla niiden toteuttamiselta rahoitus.

Perustuslakivaliokunnan tehtävä ei siis tietenkään ole miettiä sitä poliittista kysymystä paljonko rahoitusta mihinkin olisi hyvä käyttää, vaan valvoa etteivät säädetyt rahoitusratkaisut tai -mallit johda siihen, että kansalaisten perustuslain 19 §:n 3 momentissa taattu oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin jää toteuttamatta. Mistään tämän ihmeellisemmästä tai poikkeuksellisemmasta ei siis rahoituksen osalta ole kysymys.


”Perustuslakivaliokunta ei nähnyt rahoituksessa ongelmaa viimeksi”

Julkisuuteen on myös esitetty käsitystä, että perustuslakivaliokunta ei olisi pitänyt rahoituskysymystä ongelmana vielä käsitellessään edellistä sote-esitystä. Koska edellisen sote-esityksen rahoitus oli hyvin samankaltainen, on implikaatio, että rahoitus olisi jotenkin tämän jälkeen politisoitunut ja siksi noussut esiin vasta nyt.

Totta tietysti on, että edellistä sote-esitystä koskevassa lausunnossaan perustuslakivaliokunta ei ottanut kantaa rahoitukseen. Kuten ei ottanut kantaa moneen muuhunkaan perustuslakikysymykseen. Perustuslakivaliokunta katsoi tuolloin, että kun esityksen perusmalli on ristiriidassa perustuslain kanssa ja pakko valmistella uusiksi, ei sen kannattanut ruveta käymään läpi kaikkia perustuslakikysymyksiä joka tapauksessa uuteen valmisteluun palaavassa mallissa. Valiokunnan tuolloisessa lausunnossa tämä sanotaan nimenomaisesti (lihavointi oma):
 

”Perustuslakivaliokunta katsoo, että sille perustuslain 74 §:ssä asetettu valtiosääntöinen tehtävä tulee tässä vaiheessa käsittelyä asianmukaisesti turvatuksi antamalla lausunto, jossa valiokunta keskittyy lakiehdotusten olennaisimpiin valtiosääntöisiin kysymyksenasetteluihin. Valiokunnan mielestä ei ole mielekästä arvioida sääntelyn kaikkia yksityiskohtia tilanteessa, jossa lakiehdotusten saattaminen perustuslainmukaisiksi ja näin tavallisen lain säätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi edellyttää sääntelyn perusrakenteiden kannalta olennaisia muutoksia sekä mahdollisesti lukuisia muutoksia sääntelyn yksityiskohtiin. Valiokunnan ei voi täten nyt käsillä olevassa lausunnossa katsoa ottaneen lakiehdotusten suhteesta perustuslakiin muita kuin lausunnosta nimenomaisesti ilmeneviä lainsäädännön tulevien soveltamistilanteiden kannalta merkityksellisiä kantoja. ” (PeVL 26/2017)
 

 

”Perustuslakivaliokunnan luonnos ei edusta valiokunnan tai laajemmin asiantuntijoiden näkemyksiä”

Julkisuudessa on myös esitetty väitteitä siitä, että lausuntoluonnos perustuisi jotenkin vain yksittäisten äärikantoja edustavien kuultavien kantoihin.  HS:ssä jopa mentiin niin pitkälle, että spekuloitiin lausuntoluonnoksen rahoitusta koskevaa kohtaa kirjoitetuksi yksittäisen tiukkaa kantaa edustavan asiantuntijakuultavan kuulemisen jälkeen.

Nämä väitteet ja spekulaatiot perustuvat kuitenkin heikkoon tietoon siitä, miten eduskunnan valiokuntien lausuntoluonnokset tehdään.

Eduskunnan valiokuntien toimintatavasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä. Sen 39 §:n mukaan valiokunnat kuulevat ensin asiantuntijoita. Kun asiantuntijakuulemiset on saatu päätökseen, koko valiokunta käy kuulemansa perusteella valmistavan keskustelun (yleensä pohjana tällöin vielä virkamiesten tekemä yhteenveto kuultavien lausumista). Tämän valmistavan keskustelun pohjalta valiokunnan virkamiehet sitten laativat lausuntoluonnoksen.  Lausuntoluonnos siis edustaa valiokunnan yleistä alustavaa näkemystä. Sitä toki hiotaan ja voidaan eri kohdissa vielä muuttaa yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Mutta jos lausuntoluonnos perusteiltaan merkittävästi muuttuu, niin silloin joko on tapahtunut valmistavan keskustelun kirjaamisessa merkittävä väärinkäsitys. Tai sitten valiokunta on muuttanut kesken kaiken kantaansa.

Perustuslakivaliokunnassa on soten tiimoilta rampannut valtava määrä asiantuntijoita. Heidän kuulemistensa pohjalta valiokunta on sitten piirtänyt suuntaviivat, joiden pohjalta lausuntoluonnos on kirjoitettu. Lausuntoluonnoksia ei kirjoiteta yksittäisten kuulemisten jälkeen.
 

”Perustuslakivaliokunta on kaatamassa soten”
 

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella perustuslakivaliokunta ei ole kaatamassa sotea mihinkään. Valiokunta on edellyttämässä soteen joitain muutoksia, joilla huolehditaan siitä, ettei uudistus varsinkin siirtymävaiheessa vaaranna ihmisten oikeutta sote-palveluihin. Mikään julkisuudessa olleista muutoksista ei ole asiallisesti soten kannalta mitenkään fataali. Sen sijaan ne saattavat toki vaarantaa eräät sellaiset poliittiset tavoitteet, jotka eivät varsinaisesti liity sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen kansalaisille.  Jos jokin puolue näiden vuoksi kaataa uudistuksen, se kaatuu poliittiseen päätökseen, ei perustuslakivaliokunnan lausuntoon.



www.valtteriaaltonen.fi

]]>
9 http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256192-vaarinymmarryksia-sotesta-ja-perustuslakivaliokunnasta#comments Kotimaa Maakunta- ja sote-uudistus Perustuslaki Fri, 01 Jun 2018 04:26:54 +0000 Valtteri Aaltonen http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256192-vaarinymmarryksia-sotesta-ja-perustuslakivaliokunnasta
Outoa kokoomuskuhinaa - Hjalliskin maalitauluna http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256102-outoa-kokoomuskuhinaa-hjalliskin-maalitauluna <p>Olemme kohta vuoden päivät saaneet seurata Perussuomalaisten ja Sinisten nokittelua viime kesän puoluekokoustapahtumien jälkeen. Ilman traumoja ei ole selvitty kokoomuksessakaan Harry Harkimon lähdöstä, koska ainakin puolueen kansanedustaja Pauli Kiuru syyttää Harkimoa kaupankäynnistä Sotella. Harkimo puolestaan kyselee kokoomukselta, että mitenkähän sillä asialla kauppaa käytäisiin. Harkimo ei ole ilmoittanut äänestyskäyttäytymisestään.</p><p>Muutenkin kokoomuksessa on jo pitkään tuskailtu sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvien asioiden kanssa. Eduskunnasta pudonnut entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on huudettu apuun nykyisen perustuslakivaliokunnan kannanottojen tekemiseksi epäilyksenalaisiksi. Sasi onkin varsin suorasanaisesti vaatinut perustuslain luovempaa tulkintaa, jotta loput kokoomuksen ajamat asiat menisivät sellaisenaan läpi.</p><p>Pakkoyhtiöittämisen kaatuminen oli jo kokoomukselle kova isku ja nyt kalliiksi arvioidun valinnanvapausmallin kaatuminen olisi täystuho puolueen tavoitteille. Tätä varten on valjastettu kaikki mahdolliset voimat perustuslakivaliokunnan painostamiseksi puolueen mieleiselle kannalle. On täysi syy epäillä, että valiokunnassa tapahtunut vuotokin oli kokoomuslaista käsialaa, jotta se pääsi julkisuuden kautta haukkumaan asiantuntijoita ja&nbsp; painostamaan sitä kautta valiokuntaa.</p><p>Maassamme on kansalaisten demokraattisesti vaaleissa valitseman eduskunnan hyväksymä perustuslaki. Jos se kelpaa kaikille muille hallituspuolueille ehkä sinisiä lukunnottamatta (Valiokunnan jäsen Matti Torvisen kritiikki) niin sen pitää kelvata myös kokoomukselle. Perustuslaki ei ole sellainen laki jota pitäisi aina veivata kulloisenkin hallituskoalition mielipiteisiin sopivaksi. Sellaista henkeä tuntuu nyt olevan ilmassa.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://demokraatti.fi/kohuvaite-harkimosta-hjallis-avautuu-tuohtuneena-kokoomuksesta-tuli-taas-rimanalitus/">https://demokraatti.fi/kohuvaite-harkimosta-hjallis-avautuu-tuohtuneena-kokoomuksesta-tuli-taas-rimanalitus/</a></p><p><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3906189-kokoomus-loysi-tutun-syyllisen-sote-uudistuksen-ongelmiin-arhinmaki-johan-tata-on-odotettu">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3906189-kokoomus-loysi-tutun-syyllisen-sote-uudistuksen-ongelmiin-arhinmaki-johan-tata-on-odotettu</a></p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/professori-kimmo-sasille-juopumissyytos-onkin-uusi/">https://www.verkkouutiset.fi/professori-kimmo-sasille-juopumissyytos-onkin-uusi/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemme kohta vuoden päivät saaneet seurata Perussuomalaisten ja Sinisten nokittelua viime kesän puoluekokoustapahtumien jälkeen. Ilman traumoja ei ole selvitty kokoomuksessakaan Harry Harkimon lähdöstä, koska ainakin puolueen kansanedustaja Pauli Kiuru syyttää Harkimoa kaupankäynnistä Sotella. Harkimo puolestaan kyselee kokoomukselta, että mitenkähän sillä asialla kauppaa käytäisiin. Harkimo ei ole ilmoittanut äänestyskäyttäytymisestään.

Muutenkin kokoomuksessa on jo pitkään tuskailtu sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvien asioiden kanssa. Eduskunnasta pudonnut entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on huudettu apuun nykyisen perustuslakivaliokunnan kannanottojen tekemiseksi epäilyksenalaisiksi. Sasi onkin varsin suorasanaisesti vaatinut perustuslain luovempaa tulkintaa, jotta loput kokoomuksen ajamat asiat menisivät sellaisenaan läpi.

Pakkoyhtiöittämisen kaatuminen oli jo kokoomukselle kova isku ja nyt kalliiksi arvioidun valinnanvapausmallin kaatuminen olisi täystuho puolueen tavoitteille. Tätä varten on valjastettu kaikki mahdolliset voimat perustuslakivaliokunnan painostamiseksi puolueen mieleiselle kannalle. On täysi syy epäillä, että valiokunnassa tapahtunut vuotokin oli kokoomuslaista käsialaa, jotta se pääsi julkisuuden kautta haukkumaan asiantuntijoita ja  painostamaan sitä kautta valiokuntaa.

Maassamme on kansalaisten demokraattisesti vaaleissa valitseman eduskunnan hyväksymä perustuslaki. Jos se kelpaa kaikille muille hallituspuolueille ehkä sinisiä lukunnottamatta (Valiokunnan jäsen Matti Torvisen kritiikki) niin sen pitää kelvata myös kokoomukselle. Perustuslaki ei ole sellainen laki jota pitäisi aina veivata kulloisenkin hallituskoalition mielipiteisiin sopivaksi. Sellaista henkeä tuntuu nyt olevan ilmassa.

 

https://demokraatti.fi/kohuvaite-harkimosta-hjallis-avautuu-tuohtuneena-kokoomuksesta-tuli-taas-rimanalitus/

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3906189-kokoomus-loysi-tutun-syyllisen-sote-uudistuksen-ongelmiin-arhinmaki-johan-tata-on-odotettu

https://www.verkkouutiset.fi/professori-kimmo-sasille-juopumissyytos-onkin-uusi/

]]>
1 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256102-outoa-kokoomuskuhinaa-hjalliskin-maalitauluna#comments Harry Harkimo Kimmo Sasi Perustuslaki Sosiaali- ja terveysuudistus Wed, 30 May 2018 14:25:30 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256102-outoa-kokoomuskuhinaa-hjalliskin-maalitauluna
Politiikassa ei saa olla liian ahne - maakunta, valinnanvapaus, yhdenvertaisuus http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255889-politiikassa-ei-saa-olla-liian-ahne-maakunta-valinnanvapaus-yhdenvertaisuus <p>Edellinen hallitus loi sotemallin, mikä perustui&nbsp; kuntainliittoihin &nbsp;ja viiteen erityisvastuualueeseen. Mallin katsottiin olleen perustuslain vastainen, koska kunnat olisi pakotettu noudattamaan kuntainliiton päätöksiä ja maksuvelvollisuuksia. Asia oli korjattavissa siirtymällä suoraan valtionrahoitukseen ja Juha Sipilä toikin pöydälle valtionrahoituksella toimivat itsehallinnolliset maakunnat. Ratkaisu olisi ollut käypä, mutta Sipilä tahtoi muodostaa maakunnat nykyisten maakuntaliittojen pohjalta mikä oli pähkähullu ajatus semminkin kun maakunnille ajateltiin siirrettävän lähes kaikki alueelliset tehtävät pelastustoimesta elyihin soten lisäksi.</p><p>On helppo nähdä maakuntaliitot tehtävään sopimattomina siksi että niiden alueellinen jakauma ei ole tasapainossa väestön jakauman kanssa. Maakuntaliittojen jakauma noudattaa keskustapuolueen kannatuksen jakaumaa mm. siten, että Uusimaa muodostaa yhden maakuntaliiton, koska maakunnassa on alhainen kepulaistiheys eikä ole nähty tarvetta muodostaa omia liittoja Länsi-Uusimaalle, Keski-Uusimaalle, Porvoonseudulle ja pääkaupunkiseudulle. Tämä johtuu siitäkin, että nykyisillä maakuntaliitoilla on niin vähän vastuita, ettei niitä kannata ylläpitää kuin jatkovirkaportaaksi 4H-kerholaisille. Maakuntaliittojen pääasiallinen tehtävä on seutukaavojen lisäksi ollut toimia aluehallinnon maskina Euroopan unioniin jaettaessa määrärahoja maa- ja metsätalouden oheiselinkeinoille ja kylätoimikunnille.</p><p>Kun Oulun yliopistossa muistini mukaan opetetaan heikkovirtatekniikan lisäksi aluemaantiedettä, on outoa, että Sipilän aluetaju on niin vinoutunut, että hän väkisin asetti hallituksen yhteistyön ehdoksi nykyisiin maakuntaliittoihin perustuvan maakuntamallin, vaikka kokoomus olisi ollut valmis vaikka 12 maakunnan malliin. Tämä ei käynyt Sipilälle joten kokoomus tarvitsi vastalahjan. Tämä Sipilän häkäpöntöstä kummunnut poliittinen ahneus yhden puolueen tavoitteiden ajamiseksi on kostautunut sotemallin nikeltymiseen kokoomuksen vastalahjaksi saamaan valinnanvapausmalliin.</p><p>Koen valinnanvapauden terveydenhoidossa merkitsevä yksilön mahdollisuutta valita lääkärinsä ja hoitonsa jonkun järkevän kokonaisuuden puitteissa. Toistaiseksi olen tarvinnut lähinnä hammaslääkärin ja -kirurgin palveluja sekä OMT-fysioterapeutin palveluja. Hampaita olen hoidattanut ikäluokkani tapaan yksityisellä puolella enkä tiedä saisinko valita samat toimijat, jos ilmoittautuisin kaupungin asiakkaaksi. Jos sieltä saa setelin otan sen mielelläni vastaan mutta ilman kovenantteja. - Aiemmin olen saanut työterveyskimalaiselta lähetteen kaupungin parhaalle OMT-fysioterapeutille mutta viime kerralla olikin valittava kimalaisen oma terapeutti, joka tosin oli pätevä hänkin. - Sekä kaupungilla hammashoidossa ja kimalaisella työterveydessä on siis mahdollisuus rajoittaa omaa valinnanvapauttani, mistä en pidä.</p><p>Kokoomuksen tarjoama valinnanvapaus taas ei ole oikeaa valinnanvapautta: miten näin perusterveenä miehenä voin ylipäätään valita sotekeskusta muutoin kuin kolikkoa heittämällä? Tarpeen tullen on sitten sidottu valintaansa loppuvuodeksi. Kun kokoomus tahtoo antaa tilaa yksityisille toimijoille, mikä onkin tarpeen jo benchmarkkauksen vuoksi, olisi tämä järkevintä hoitaa maakuntien kilpailuttamien ostopalvelujen ja palvelusetelien kautta.</p><p>Kyse on siis uuskielestä. Maakuntaliitot ovat nyt kevyttä kuntien yhteistoimintaa mutta nimeämällä alueet maakunniksi annetaan mielikuva jo valmiiksi vahvasta toimijasta vaikka vahvuus rakennetaan vasta nyt antamalla liittojen alueille perustettaville maakunnille raskaat tehtävät. Yhtälailla kokoomuksen valinnanvapaus edustaa yksityisten toimijoiden vapaata mahdollisuutta liiketoimintaan verovaroin kansalaisen tosiasiallisen valinnanvapauden sijaan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Perustuslaillinen yhdenvertaisuus</em></p><p>&nbsp;</p><p>Yhdenvertaisuus voi toteutua vain kansalaisten välillä. Nykyinen sote ei ole yhdenvertainen, sillä kuntien kantokyky ja kunnittainen palveluntarve vaihtelevat. Tästä syystä pääkaupunkiseudun valitus siitä, että kaavailtu maakuntien valtionrahoitus vie niiltä miljoonia, on ahneutta. Onhan selvä, että espoolaisen insinööriperheen sairaat &nbsp;isovanhemmat asuvat Ranualla, missä on työttömien pikkuserkkujen ja vanhusten lisäksi vain suota. Olisiko ranualaisten muodostettava oma köyhien kolhoosinsa, jotta espoolaiset voisivat lillua hyvinvoinnissaan?</p><p>Veroäyreistä voi päätellä, etteivät nykyiset kuntainvälinen tulontasaus ja valtionavut tasaa riittävästi kansalaisten välisiä eroja. Siihen nähden asiallisesti, ilman ketunhäntiä laskettu valtion maakuntarahoitus on reipas askel perustuslain tarkoittamaa yhdenvertaisuutta kohden.</p><p>Viimeaikoina on keskusteltu miten peruskoulu pystyisi antamaan nuorille yhdenvertaiset lähtökohdat kun on ollut merkkejä, että vanhempain tausta vaikuttaa entistä enemmän tuloksiin. Myös lukioiden tyttöytyminen osoittaa, ettei kouluilla ole sellaista otetta oppilaisiin että koulun tasa-arvovaikutus toimisi. Johtuuko tämä opetusmenetelmistä vai rahoituksesta, on epäselvää (ehkä löydettävissä kasvatustieteen graduista) mutta asiainlaita, että peruskoulun menoista katetaan vain neljännes valtionavuilla ja loput kunnan kantokyvyn ja - halun mukaan, ei toteuta perustuslain yhdenvertaisuusvaadetta. - Valtion rahoittamilla sopivankokoisilla maakunnilla olisi mahdollisuus yhdenvertaiseen soteen, kunhan poliittinen ahneus ja peli eivät pilaisi valmistelua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellinen hallitus loi sotemallin, mikä perustui  kuntainliittoihin  ja viiteen erityisvastuualueeseen. Mallin katsottiin olleen perustuslain vastainen, koska kunnat olisi pakotettu noudattamaan kuntainliiton päätöksiä ja maksuvelvollisuuksia. Asia oli korjattavissa siirtymällä suoraan valtionrahoitukseen ja Juha Sipilä toikin pöydälle valtionrahoituksella toimivat itsehallinnolliset maakunnat. Ratkaisu olisi ollut käypä, mutta Sipilä tahtoi muodostaa maakunnat nykyisten maakuntaliittojen pohjalta mikä oli pähkähullu ajatus semminkin kun maakunnille ajateltiin siirrettävän lähes kaikki alueelliset tehtävät pelastustoimesta elyihin soten lisäksi.

On helppo nähdä maakuntaliitot tehtävään sopimattomina siksi että niiden alueellinen jakauma ei ole tasapainossa väestön jakauman kanssa. Maakuntaliittojen jakauma noudattaa keskustapuolueen kannatuksen jakaumaa mm. siten, että Uusimaa muodostaa yhden maakuntaliiton, koska maakunnassa on alhainen kepulaistiheys eikä ole nähty tarvetta muodostaa omia liittoja Länsi-Uusimaalle, Keski-Uusimaalle, Porvoonseudulle ja pääkaupunkiseudulle. Tämä johtuu siitäkin, että nykyisillä maakuntaliitoilla on niin vähän vastuita, ettei niitä kannata ylläpitää kuin jatkovirkaportaaksi 4H-kerholaisille. Maakuntaliittojen pääasiallinen tehtävä on seutukaavojen lisäksi ollut toimia aluehallinnon maskina Euroopan unioniin jaettaessa määrärahoja maa- ja metsätalouden oheiselinkeinoille ja kylätoimikunnille.

Kun Oulun yliopistossa muistini mukaan opetetaan heikkovirtatekniikan lisäksi aluemaantiedettä, on outoa, että Sipilän aluetaju on niin vinoutunut, että hän väkisin asetti hallituksen yhteistyön ehdoksi nykyisiin maakuntaliittoihin perustuvan maakuntamallin, vaikka kokoomus olisi ollut valmis vaikka 12 maakunnan malliin. Tämä ei käynyt Sipilälle joten kokoomus tarvitsi vastalahjan. Tämä Sipilän häkäpöntöstä kummunnut poliittinen ahneus yhden puolueen tavoitteiden ajamiseksi on kostautunut sotemallin nikeltymiseen kokoomuksen vastalahjaksi saamaan valinnanvapausmalliin.

Koen valinnanvapauden terveydenhoidossa merkitsevä yksilön mahdollisuutta valita lääkärinsä ja hoitonsa jonkun järkevän kokonaisuuden puitteissa. Toistaiseksi olen tarvinnut lähinnä hammaslääkärin ja -kirurgin palveluja sekä OMT-fysioterapeutin palveluja. Hampaita olen hoidattanut ikäluokkani tapaan yksityisellä puolella enkä tiedä saisinko valita samat toimijat, jos ilmoittautuisin kaupungin asiakkaaksi. Jos sieltä saa setelin otan sen mielelläni vastaan mutta ilman kovenantteja. - Aiemmin olen saanut työterveyskimalaiselta lähetteen kaupungin parhaalle OMT-fysioterapeutille mutta viime kerralla olikin valittava kimalaisen oma terapeutti, joka tosin oli pätevä hänkin. - Sekä kaupungilla hammashoidossa ja kimalaisella työterveydessä on siis mahdollisuus rajoittaa omaa valinnanvapauttani, mistä en pidä.

Kokoomuksen tarjoama valinnanvapaus taas ei ole oikeaa valinnanvapautta: miten näin perusterveenä miehenä voin ylipäätään valita sotekeskusta muutoin kuin kolikkoa heittämällä? Tarpeen tullen on sitten sidottu valintaansa loppuvuodeksi. Kun kokoomus tahtoo antaa tilaa yksityisille toimijoille, mikä onkin tarpeen jo benchmarkkauksen vuoksi, olisi tämä järkevintä hoitaa maakuntien kilpailuttamien ostopalvelujen ja palvelusetelien kautta.

Kyse on siis uuskielestä. Maakuntaliitot ovat nyt kevyttä kuntien yhteistoimintaa mutta nimeämällä alueet maakunniksi annetaan mielikuva jo valmiiksi vahvasta toimijasta vaikka vahvuus rakennetaan vasta nyt antamalla liittojen alueille perustettaville maakunnille raskaat tehtävät. Yhtälailla kokoomuksen valinnanvapaus edustaa yksityisten toimijoiden vapaata mahdollisuutta liiketoimintaan verovaroin kansalaisen tosiasiallisen valinnanvapauden sijaan.

 

Perustuslaillinen yhdenvertaisuus

 

Yhdenvertaisuus voi toteutua vain kansalaisten välillä. Nykyinen sote ei ole yhdenvertainen, sillä kuntien kantokyky ja kunnittainen palveluntarve vaihtelevat. Tästä syystä pääkaupunkiseudun valitus siitä, että kaavailtu maakuntien valtionrahoitus vie niiltä miljoonia, on ahneutta. Onhan selvä, että espoolaisen insinööriperheen sairaat  isovanhemmat asuvat Ranualla, missä on työttömien pikkuserkkujen ja vanhusten lisäksi vain suota. Olisiko ranualaisten muodostettava oma köyhien kolhoosinsa, jotta espoolaiset voisivat lillua hyvinvoinnissaan?

Veroäyreistä voi päätellä, etteivät nykyiset kuntainvälinen tulontasaus ja valtionavut tasaa riittävästi kansalaisten välisiä eroja. Siihen nähden asiallisesti, ilman ketunhäntiä laskettu valtion maakuntarahoitus on reipas askel perustuslain tarkoittamaa yhdenvertaisuutta kohden.

Viimeaikoina on keskusteltu miten peruskoulu pystyisi antamaan nuorille yhdenvertaiset lähtökohdat kun on ollut merkkejä, että vanhempain tausta vaikuttaa entistä enemmän tuloksiin. Myös lukioiden tyttöytyminen osoittaa, ettei kouluilla ole sellaista otetta oppilaisiin että koulun tasa-arvovaikutus toimisi. Johtuuko tämä opetusmenetelmistä vai rahoituksesta, on epäselvää (ehkä löydettävissä kasvatustieteen graduista) mutta asiainlaita, että peruskoulun menoista katetaan vain neljännes valtionavuilla ja loput kunnan kantokyvyn ja - halun mukaan, ei toteuta perustuslain yhdenvertaisuusvaadetta. - Valtion rahoittamilla sopivankokoisilla maakunnilla olisi mahdollisuus yhdenvertaiseen soteen, kunhan poliittinen ahneus ja peli eivät pilaisi valmistelua.

]]>
0 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255889-politiikassa-ei-saa-olla-liian-ahne-maakunta-valinnanvapaus-yhdenvertaisuus#comments Juha Sipilä Kansalaisten yhdenvertaisuus eri kunnissa Maakunta- ja soteuudistus Perustuslaki Valinnanvapauslaki Sat, 26 May 2018 20:34:11 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255889-politiikassa-ei-saa-olla-liian-ahne-maakunta-valinnanvapaus-yhdenvertaisuus
Seuraava torikokous lähestyy sitä mukaa, kun AY-liikkeen mitta täyttyy http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255054-seuraava-torikokous-lahestyy-sita-mukaa-kun-ay-liikkeen-mitta-tayttyy <p>Keväthyökkäys on ehkä paras kuvaus siitä vyörytyksestä, jolla tulevien, nykyisten ja entisten palkansaajien ansioita ja ihmisoikeuksia pyritään poliittisin keinoin leikkaamaan tällä hetkellä.</p><p>Laajan rintaman kevätoffensiivin aloitti oikeistohallitus esittämällä irtisanomisperusteiden helpottamista alle 20 hengen yrityksissä, sekä alle 30 vuotiaiden 3kk työttömänä olleiden palkkaamisen ilman perusteluita. Jos palkkaamiselle ei tarvitse perusteita, niin ei niitä tarvita irtisanomiseenkaan. Jos SOTE on jo monesti törmännyt <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P6">perustuslaillisiin</a> ongelmiin, niin tulee tämäkin törmäämään, koska ihmisiä ei saa asettaa iän perusteella huonompaan asemaan. Hallituksen lakikaavailut jatkavat aktiivimallin mukaista linjaa, jossa ihmisiä asetetaan eriarvoiseen asemaan riippumatta siitä, voivatko he aina edes omaan asemaansa vaikuttaa. Kunnon lainsäätäjä ei riko perustuslakia eikä aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvien asioiden perusteella.</p><p>Hyökkäys jatkui keskuskauppakamarin johtajan, Johanna Sipolan, <a href="https://kauppakamari.fi/2018/05/07/tervetuloa-suomeen-toihin/">kirjoituksella</a> Lännenmedian lehdissä 5.5.2018. Monesta kohdasta hänen kirjoituksessaan voi olla samaa mieltä, mutta varaukseton ajatus purkaa ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinta on todella huono ja epäisänmaallinen ehdotus. Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä saa oleskeluluvan vain, jos hänellä on työpaikka, johon ei löydy sopivaa työvoimaa Suomesta. Ruotsissa saatavuusharkinta on poistettu, ja se on <a href="https://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/recruiting-immigrant-workers-sweden-2011_9789264167216-en">OECD</a>:n mukaan johtanut työntarjonnan kasvamiseen sellaisilla aloilla, joilla on ollut jo ennestäänkin ylitarjontaa työvoimasta. Tämä on <a href="http://www.lo.se/start/lo_fakta/fusk_och_utnyttjande_om_avregleringen_av_arbetskraftsinvandringen">LO</a>:n tutkimusten mukaan johtanut Ruotsissa harmaan talouden ja rikollisuuden kasvamiseen. Saatavuusharkinnan poisto on siis täysin väärä lääke paikkaamaan korkeasti koulutetun työvoiman pulaa. Oikea lääke on muuntokoulutus työttömille ja työelämässä oleville.</p><p>Varsinainen kummajainen oli Suomen Yrittäjiksi itseään kutsuvan yhdistyksen julkitulo 8.5.2018, jossa he kehottavat työnantajia maksamaan työntekijöille yksityisen työttömyyskassan (YTK) maksun sillä tarkoituksella, että työntekijät eivät enää todennäköisesti sen jälkeen maksaisi ammattiliittojen jäsenmaksua. <a href="https://www.sak.fi/aineistot/uutiset/sak-suomen-yrittajien-tavoitteena-jarjestaytymisen-rapauttaminen">SAK</a>:n mukaan on työsopimuslain vastaista kehottaa maksamaan vain yhden työttömyyskassan maksu. Vaikka Suomen yrittäjät ei ole työmarkkinajärjestö, niin silti heilläkin täytyy olla joku vastuu suoranaisiin laittomuuksiin kannustamisen mahdollisista seurauksista. Kilpailukykysopimusta aikanaan sovittaessa sovittiin samalla työntekijöiden maksuosuuksien kasvattaminen työn sivukuluista, jota perusteltiin yritysten kilpailukyvyn parantamisella. Minulle kyllä sopii, että työnantajat maksavat työttömyyskassamaksun siihen työttömyyskassaan, mihin itse kukin työntekijä kuuluu. Tämä tosin lisää työn sivukuluja, mutta ilmeisesti yrityksillä menee nyt niin lujaa henkisesti ja fyysisestikin, että siihen on varaa. Ehdotan että samalla kilpailukykysopimuksessa sovitut sivukulut palautetaan työnantajien maksettaviksi, koska kilpailukykyongelmaa ei selvästi enää ole olemassa.</p><p>Myös rakennusteollisuuden, eli työnantajaliiton, viesti on se, että rahaa on, sillä he aikovat panna koko rakennusalan mahdollisesti alkavaan <a href="https://www.rakennuslehti.fi/2018/05/rakennusala-jahtaa-sopua-tyosulku-alkamassa-torstaina/">työsulkuun</a>, eli lakkoon. Jostain syystä aina kun työnantaja laittaa työt lakkoon, ei mediassa huudeta suureen ääneen kuinka suuri lovi on nyt syntymässä kansantalouteen kaikista huonoimpana mahdollisena ajankohtana, vastuuttoman lakkoilun seurauksena. Kun työntekijät lakkoilevat, löytyy aina joku &rdquo;asiantuntija&rdquo; jonka kaikki puheet työntekijöiden vastuuttomuudesta menevät kaikessa mediassa läpi sellaisenaan. Tässä niin sanottu valtamedia huolehtii uskottavuudestaan parhaiten siten, että se kohtelisi työntekijöiden ja työnantajien työtaisteluita samoilla hansikkailla.</p><p>Kaiken kruunaa EK:n, eli työnantajien, oma yksinapainen tulopoliittinen ratkaisu, eli TUPO. Kyseessä on TUPO-kierros, sillä millään alalla ei vielä ole sovittu teollisuutta parempia palkkaratkaisuja. Yksipuolisen tästä tekee se, että työnantajaliitoilla on ollut selvää yhteistoimintaa palkankorotustason kanssa, johon kolmikannan muilla osapuolilla ei ole ollut mitään sanottavaa. Piste iin ja salaliittoteorioiden päälle on valtakunnansovittelijan siirtyminen teknologiateollisuuden johtotehtäviin. Sattumoisin teknologiateollisuus ja teollisuusliitto olivat ensimmäiset neuvottelijat TES-kierroksella, ja muodostivat katon meneillään olevalle TUPO-kierrokselle. Valtakunnansovittelija Minna Helle <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/talouselama-helteen-palkkamalttipuheille-kritiikkia-aallolta--34olisi-toivottavaa-etta-han-yllapitaisi-neutraalisuutta34-6.3.243826.7ea5075d6e">kommentoi jo vuosi sitten</a> sen suuntaisesti, että ensimmäisten neuvotteluiden mukaisesti täytyy kaikkien muidenkin palkkaratkaisujen mennä. Ja sitten myöhemmin menikin, myös hänen toimistonsa kautta.</p><p>Kaiken tämän jälkeen moni on ihan ymmärrettävästikin närkästynyt. Paljon useampikin olisi, jos osaisi vetää yhtäläisyysmerkit näiden kaikkien asioiden välille. Minä osaan, ja minä muistan tämän pitkään. Olemme poikkeuksellisen vastuuttomassa, ja &rdquo;pikavoittoja&rdquo; tavoittelevassa työmarkkinapoliittisessa tilanteessa, jossa ennen seuraavia eduskuntavaaleja yritetään vielä epätoivoisen nopeasti etsiä leikkauksia tulevien, nykyisten ja entisten palkansaajien ansioihin. Ennustankin luottamuspulasta johtuvia vaikeuksia moniksi tuleviksi vuosiksi työmarkkinoiden neuvottelupöytiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Pääluottamusmies<br />Teollisuusliiton valtuuston jäsen<br />SAK:n Kokkolan seudun paikallisjärjestön pj.<br />Petri Partanen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keväthyökkäys on ehkä paras kuvaus siitä vyörytyksestä, jolla tulevien, nykyisten ja entisten palkansaajien ansioita ja ihmisoikeuksia pyritään poliittisin keinoin leikkaamaan tällä hetkellä.

Laajan rintaman kevätoffensiivin aloitti oikeistohallitus esittämällä irtisanomisperusteiden helpottamista alle 20 hengen yrityksissä, sekä alle 30 vuotiaiden 3kk työttömänä olleiden palkkaamisen ilman perusteluita. Jos palkkaamiselle ei tarvitse perusteita, niin ei niitä tarvita irtisanomiseenkaan. Jos SOTE on jo monesti törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin, niin tulee tämäkin törmäämään, koska ihmisiä ei saa asettaa iän perusteella huonompaan asemaan. Hallituksen lakikaavailut jatkavat aktiivimallin mukaista linjaa, jossa ihmisiä asetetaan eriarvoiseen asemaan riippumatta siitä, voivatko he aina edes omaan asemaansa vaikuttaa. Kunnon lainsäätäjä ei riko perustuslakia eikä aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvien asioiden perusteella.

Hyökkäys jatkui keskuskauppakamarin johtajan, Johanna Sipolan, kirjoituksella Lännenmedian lehdissä 5.5.2018. Monesta kohdasta hänen kirjoituksessaan voi olla samaa mieltä, mutta varaukseton ajatus purkaa ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinta on todella huono ja epäisänmaallinen ehdotus. Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä saa oleskeluluvan vain, jos hänellä on työpaikka, johon ei löydy sopivaa työvoimaa Suomesta. Ruotsissa saatavuusharkinta on poistettu, ja se on OECD:n mukaan johtanut työntarjonnan kasvamiseen sellaisilla aloilla, joilla on ollut jo ennestäänkin ylitarjontaa työvoimasta. Tämä on LO:n tutkimusten mukaan johtanut Ruotsissa harmaan talouden ja rikollisuuden kasvamiseen. Saatavuusharkinnan poisto on siis täysin väärä lääke paikkaamaan korkeasti koulutetun työvoiman pulaa. Oikea lääke on muuntokoulutus työttömille ja työelämässä oleville.

Varsinainen kummajainen oli Suomen Yrittäjiksi itseään kutsuvan yhdistyksen julkitulo 8.5.2018, jossa he kehottavat työnantajia maksamaan työntekijöille yksityisen työttömyyskassan (YTK) maksun sillä tarkoituksella, että työntekijät eivät enää todennäköisesti sen jälkeen maksaisi ammattiliittojen jäsenmaksua. SAK:n mukaan on työsopimuslain vastaista kehottaa maksamaan vain yhden työttömyyskassan maksu. Vaikka Suomen yrittäjät ei ole työmarkkinajärjestö, niin silti heilläkin täytyy olla joku vastuu suoranaisiin laittomuuksiin kannustamisen mahdollisista seurauksista. Kilpailukykysopimusta aikanaan sovittaessa sovittiin samalla työntekijöiden maksuosuuksien kasvattaminen työn sivukuluista, jota perusteltiin yritysten kilpailukyvyn parantamisella. Minulle kyllä sopii, että työnantajat maksavat työttömyyskassamaksun siihen työttömyyskassaan, mihin itse kukin työntekijä kuuluu. Tämä tosin lisää työn sivukuluja, mutta ilmeisesti yrityksillä menee nyt niin lujaa henkisesti ja fyysisestikin, että siihen on varaa. Ehdotan että samalla kilpailukykysopimuksessa sovitut sivukulut palautetaan työnantajien maksettaviksi, koska kilpailukykyongelmaa ei selvästi enää ole olemassa.

Myös rakennusteollisuuden, eli työnantajaliiton, viesti on se, että rahaa on, sillä he aikovat panna koko rakennusalan mahdollisesti alkavaan työsulkuun, eli lakkoon. Jostain syystä aina kun työnantaja laittaa työt lakkoon, ei mediassa huudeta suureen ääneen kuinka suuri lovi on nyt syntymässä kansantalouteen kaikista huonoimpana mahdollisena ajankohtana, vastuuttoman lakkoilun seurauksena. Kun työntekijät lakkoilevat, löytyy aina joku ”asiantuntija” jonka kaikki puheet työntekijöiden vastuuttomuudesta menevät kaikessa mediassa läpi sellaisenaan. Tässä niin sanottu valtamedia huolehtii uskottavuudestaan parhaiten siten, että se kohtelisi työntekijöiden ja työnantajien työtaisteluita samoilla hansikkailla.

Kaiken kruunaa EK:n, eli työnantajien, oma yksinapainen tulopoliittinen ratkaisu, eli TUPO. Kyseessä on TUPO-kierros, sillä millään alalla ei vielä ole sovittu teollisuutta parempia palkkaratkaisuja. Yksipuolisen tästä tekee se, että työnantajaliitoilla on ollut selvää yhteistoimintaa palkankorotustason kanssa, johon kolmikannan muilla osapuolilla ei ole ollut mitään sanottavaa. Piste iin ja salaliittoteorioiden päälle on valtakunnansovittelijan siirtyminen teknologiateollisuuden johtotehtäviin. Sattumoisin teknologiateollisuus ja teollisuusliitto olivat ensimmäiset neuvottelijat TES-kierroksella, ja muodostivat katon meneillään olevalle TUPO-kierrokselle. Valtakunnansovittelija Minna Helle kommentoi jo vuosi sitten sen suuntaisesti, että ensimmäisten neuvotteluiden mukaisesti täytyy kaikkien muidenkin palkkaratkaisujen mennä. Ja sitten myöhemmin menikin, myös hänen toimistonsa kautta.

Kaiken tämän jälkeen moni on ihan ymmärrettävästikin närkästynyt. Paljon useampikin olisi, jos osaisi vetää yhtäläisyysmerkit näiden kaikkien asioiden välille. Minä osaan, ja minä muistan tämän pitkään. Olemme poikkeuksellisen vastuuttomassa, ja ”pikavoittoja” tavoittelevassa työmarkkinapoliittisessa tilanteessa, jossa ennen seuraavia eduskuntavaaleja yritetään vielä epätoivoisen nopeasti etsiä leikkauksia tulevien, nykyisten ja entisten palkansaajien ansioihin. Ennustankin luottamuspulasta johtuvia vaikeuksia moniksi tuleviksi vuosiksi työmarkkinoiden neuvottelupöytiin.

 

Pääluottamusmies
Teollisuusliiton valtuuston jäsen
SAK:n Kokkolan seudun paikallisjärjestön pj.
Petri Partanen.

]]>
2 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255054-seuraava-torikokous-lahestyy-sita-mukaa-kun-ay-liikkeen-mitta-tayttyy#comments Perustuslaki Politiikka SAK Työmarkkinat Valtakunnansovittelija Tue, 08 May 2018 19:37:36 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255054-seuraava-torikokous-lahestyy-sita-mukaa-kun-ay-liikkeen-mitta-tayttyy
Liike Nyt ennakoi mahdollista perustuslakikriisiä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254208-liike-nyt-ennakoi-mahdollista-perustuslakikriisia <p>Hjallis Harkimo on taitava liikemies, mutta huono politiikan tiimipelaaja. Hän ei saanut hankkeeseensa lainkaan muita kansanedustajia, vain pari kaikkialle itsensä änkeävää huomiohaukkaa. Uuden projektin mahdollisuudet päästä seuraavaan eduskuntaan ovat heikot, ainoa vaalipiiri jossa heitä voi onnistaa on Uusimaa, jossa piilotettu äänikynnys on matalin ja eduskuntaan pääsemiseen riittää 3% äänistä. Tuskin onnistaa sielläkään.</p><p>On silti oireellista, että kaikki kolme suurta oikeistopuoluetta hajosivat tällä vaalikaudella. Keskustasta irtaantui kansalaispuolue, perussuomalaisista sininen tulevaisuus ja kokoomuksesta Liike Nyt. En ennusta yhdellekään uusista viritelmistä pitkää poliittista tulevaisuutta. Mutta näitä hankkeita tulee seuraamaan uusia yrittäjiä, ja Suomen puoluekenttä tulee pirstoutumaan entisestään. Näin, koska politiikkaan valikoituu ihmisiä jotka leikkivät mielumin intiaanipäällikköä kuin intiaania, ja ihmisiä joilla on ylisuuret kuvitelmat omasta etevyydestään. Ennen pitkää jotkin uudet puolueprojektit tulevat menestymään, koska puolueiden pirstoutuminen on sisäänrakennettu Suomen vaalijärjestelmään.</p><p>Maissa joissa on enemmistövaalijärjestelmä (kuten Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa), puolueiden määrää rajoittaa että edustajan on saatava vaalipiiristään eniten ääniä. Vaalipiirikohtainen piilotettu äänikynnys on siis usein yli 40%. Maissa joissa on suhteellinen vaalitapa (kuten Suomessa), on yleensä kansallinen äänikynnys jotta puolueiden määrä ei kasvaisi liian suureksi. Suomessa on vain vaalipiirikohtainen piilotettu äänikynnys, koska vaalipiirien edustajien määrä on rajoitettu. Tämä ei kuitenkaan estä sellaista puoluejärjestelmän pirstoutumista jossa eri alueilla äänestetään eri puolueita.</p><p>Teoriassa Suomen eduskunnassa voisi olla yhtä monta puoluetta kun siellä on kansanedustajia. Käytännössä jo 10-15 eduskuntapuoluetta merkitsisi, että enemmistöhallitusten muodostaminen olisi tuskallista, ja että hallitukset hajoaisivat nopeasti.</p><p>Puoluekentän hajanaisuutta mittaamaan on valtiotieteessä kehitetty matemattinen suure, &rdquo;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Effective_number_of_parties">puolueiden efektiivinen lukumäärä</a>&rdquo;(toinen käsitteen keksijöistä on suomalainen lääketieteen tutkija Markku Laakso, jolla opiskeli ennen uraansa valtiotieteitä). <a href="https://whogoverns.eu/party-systems/effective-number-of-parties/">Täältä</a> löytyy laskelmat eri maiden puolueiden efektiivisestä lukumäärästä eri aikakausina, kiinnostava on alempi taulukko joka mittaa puolueiden määrää parlamentissa. Suomen edellä kaaviossa on lähinnä maita, jotka ovat ajautuneet vakaviin edustusjärjestelmän kriiseihin:</p><p>&nbsp;</p><ul><li><p>Saksan Weimarin tasavalta.</p></li><li><p>Ranskan neljäs tasavalta.</p></li><li><p>Belgia, jossa politiikka on ollut pitkiä aikoja halvaantunut kieliriitojen vuoksi.</p></li><li><p>Viron ja Latvian ensimmäiset tasavallat, joissa puoluejärjestelmän pirstaloituminen johti diktatuuriin.</p></li><li><p>30-luvun Espanja, joka ajautui sisällissotaan ja diktatuuriin.</p></li><li><p>20-luvun Puola, joka myöskin ajautui diktatuuriin.</p></li><li><p>Ukraina, joka on nykyään Euroopan epävakain valtio.</p></li></ul><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi kaaviossa on Venäjä, jossa vahva presidentti-instituutio on pitänyt pakan kasassa vaikka puoluejärjestelmä on ollut pirstaloitunut. Ainoat listatut vakaat parlamettivetoiset järjestelmät joissa puoluejärjestelmä on Suomea pirstaloituneempi ovat sotaa edeltävä Tšekkoslovakia (joka kuitenkin sittemmin hajosi kahtia) ja Alankomaat.</p><p>Matematiikan puolesta näyttää siltä, että Suomen puoluejärjestelmä on mahdoton. Kuinka se on voinut pysyä nykyisenlaisena jo 100 vuoden ajan ilman vakavaa perustuslakikriisiä? Selitys on ollut vahva presidentinvalta. Kun Suomen puoluejärjestelmä ajautui vakavaan kriisiin 50-luvulla ja lähes kaikki puolueet hajosivat, Kekkonen otti ohjat käsiinsä hän hajotteli eduskuntia ja nimitteli vähemmistöhallituksia miten tahtoi presidenttiytensä loppuun asti. Suomen vuoden 1999 perustuslaki-uudistus kuitenkin eliminoi presidentiltä nämä keinot.</p><p>Vuoden 1999 perustuslaki luotiin olosuhteissa, joissa oletettiin pitkäikäisten enemmistöhallitusten tulleen jäädäkseen, vaikka niistä oli kokemusta vain 20 vuoden ajalta. Uskon, että tämä aikakausi on nyt tullut päätökseen. Siitä oli selviä viitteitä jo Stubbin hallituksen aikana ja Sipilän aikana hajaannus on vain kasvanut. Liike Nyt on uusin merkki tästä kehityksestä.</p><p>Pidemmän päälle suomalaisella parlamentarismilla on kaksi vaihtoehtoa: jonkinlaisen äänikynnyksen asettaminen tai paluu presidenttivetoiseen järjestelmään. Pidän ensimmäistä epätodennäköisenä, jo siksikin, että jo 5% kansallinen äänikynnys eliminoisi RKP:n ja sitä myötä 90% suomenruotsalaisten valtakunnallisista poliitikoista pois eduskuntaan osallistumisesta. Lisäksi jälkimmäisestä on Suomessa pitkä kokemus, ja presidentti-instituutio on suosittu. Siispä veikkaan, että 20 vuoden päästä presidentin valtaoikeudet on palautettu vuotta 1999 edeltävälle tolalle.</p><p>Luonnollisesti itse pidän parlamenttivetoista järjestelmää demokraattisempana kuin presidenttivetoista, siispä se on myös pienempi paha (jos näiden kahden väliltä olisi pakko valita). Presidentti-instituutio on mielestäni monarkialta haiskahtava anakronismi joka tulisi lakkauttaa. Mutta se nyt vain on niin, että parlamenttivetoinen järjestelmä Suomen nykyisellä vaalitavalla on liian hyvä nykyisille, ja kaikille tulevillekin poliitikoille. He tulevat tuhoamaan sen, yksi Hjallis kerrallaan.</p><p>Antti Rautiainen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hjallis Harkimo on taitava liikemies, mutta huono politiikan tiimipelaaja. Hän ei saanut hankkeeseensa lainkaan muita kansanedustajia, vain pari kaikkialle itsensä änkeävää huomiohaukkaa. Uuden projektin mahdollisuudet päästä seuraavaan eduskuntaan ovat heikot, ainoa vaalipiiri jossa heitä voi onnistaa on Uusimaa, jossa piilotettu äänikynnys on matalin ja eduskuntaan pääsemiseen riittää 3% äänistä. Tuskin onnistaa sielläkään.

On silti oireellista, että kaikki kolme suurta oikeistopuoluetta hajosivat tällä vaalikaudella. Keskustasta irtaantui kansalaispuolue, perussuomalaisista sininen tulevaisuus ja kokoomuksesta Liike Nyt. En ennusta yhdellekään uusista viritelmistä pitkää poliittista tulevaisuutta. Mutta näitä hankkeita tulee seuraamaan uusia yrittäjiä, ja Suomen puoluekenttä tulee pirstoutumaan entisestään. Näin, koska politiikkaan valikoituu ihmisiä jotka leikkivät mielumin intiaanipäällikköä kuin intiaania, ja ihmisiä joilla on ylisuuret kuvitelmat omasta etevyydestään. Ennen pitkää jotkin uudet puolueprojektit tulevat menestymään, koska puolueiden pirstoutuminen on sisäänrakennettu Suomen vaalijärjestelmään.

Maissa joissa on enemmistövaalijärjestelmä (kuten Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa), puolueiden määrää rajoittaa että edustajan on saatava vaalipiiristään eniten ääniä. Vaalipiirikohtainen piilotettu äänikynnys on siis usein yli 40%. Maissa joissa on suhteellinen vaalitapa (kuten Suomessa), on yleensä kansallinen äänikynnys jotta puolueiden määrä ei kasvaisi liian suureksi. Suomessa on vain vaalipiirikohtainen piilotettu äänikynnys, koska vaalipiirien edustajien määrä on rajoitettu. Tämä ei kuitenkaan estä sellaista puoluejärjestelmän pirstoutumista jossa eri alueilla äänestetään eri puolueita.

Teoriassa Suomen eduskunnassa voisi olla yhtä monta puoluetta kun siellä on kansanedustajia. Käytännössä jo 10-15 eduskuntapuoluetta merkitsisi, että enemmistöhallitusten muodostaminen olisi tuskallista, ja että hallitukset hajoaisivat nopeasti.

Puoluekentän hajanaisuutta mittaamaan on valtiotieteessä kehitetty matemattinen suure, ”puolueiden efektiivinen lukumäärä”(toinen käsitteen keksijöistä on suomalainen lääketieteen tutkija Markku Laakso, jolla opiskeli ennen uraansa valtiotieteitä). Täältä löytyy laskelmat eri maiden puolueiden efektiivisestä lukumäärästä eri aikakausina, kiinnostava on alempi taulukko joka mittaa puolueiden määrää parlamentissa. Suomen edellä kaaviossa on lähinnä maita, jotka ovat ajautuneet vakaviin edustusjärjestelmän kriiseihin:

 

  • Saksan Weimarin tasavalta.

  • Ranskan neljäs tasavalta.

  • Belgia, jossa politiikka on ollut pitkiä aikoja halvaantunut kieliriitojen vuoksi.

  • Viron ja Latvian ensimmäiset tasavallat, joissa puoluejärjestelmän pirstaloituminen johti diktatuuriin.

  • 30-luvun Espanja, joka ajautui sisällissotaan ja diktatuuriin.

  • 20-luvun Puola, joka myöskin ajautui diktatuuriin.

  • Ukraina, joka on nykyään Euroopan epävakain valtio.

 

Lisäksi kaaviossa on Venäjä, jossa vahva presidentti-instituutio on pitänyt pakan kasassa vaikka puoluejärjestelmä on ollut pirstaloitunut. Ainoat listatut vakaat parlamettivetoiset järjestelmät joissa puoluejärjestelmä on Suomea pirstaloituneempi ovat sotaa edeltävä Tšekkoslovakia (joka kuitenkin sittemmin hajosi kahtia) ja Alankomaat.

Matematiikan puolesta näyttää siltä, että Suomen puoluejärjestelmä on mahdoton. Kuinka se on voinut pysyä nykyisenlaisena jo 100 vuoden ajan ilman vakavaa perustuslakikriisiä? Selitys on ollut vahva presidentinvalta. Kun Suomen puoluejärjestelmä ajautui vakavaan kriisiin 50-luvulla ja lähes kaikki puolueet hajosivat, Kekkonen otti ohjat käsiinsä hän hajotteli eduskuntia ja nimitteli vähemmistöhallituksia miten tahtoi presidenttiytensä loppuun asti. Suomen vuoden 1999 perustuslaki-uudistus kuitenkin eliminoi presidentiltä nämä keinot.

Vuoden 1999 perustuslaki luotiin olosuhteissa, joissa oletettiin pitkäikäisten enemmistöhallitusten tulleen jäädäkseen, vaikka niistä oli kokemusta vain 20 vuoden ajalta. Uskon, että tämä aikakausi on nyt tullut päätökseen. Siitä oli selviä viitteitä jo Stubbin hallituksen aikana ja Sipilän aikana hajaannus on vain kasvanut. Liike Nyt on uusin merkki tästä kehityksestä.

Pidemmän päälle suomalaisella parlamentarismilla on kaksi vaihtoehtoa: jonkinlaisen äänikynnyksen asettaminen tai paluu presidenttivetoiseen järjestelmään. Pidän ensimmäistä epätodennäköisenä, jo siksikin, että jo 5% kansallinen äänikynnys eliminoisi RKP:n ja sitä myötä 90% suomenruotsalaisten valtakunnallisista poliitikoista pois eduskuntaan osallistumisesta. Lisäksi jälkimmäisestä on Suomessa pitkä kokemus, ja presidentti-instituutio on suosittu. Siispä veikkaan, että 20 vuoden päästä presidentin valtaoikeudet on palautettu vuotta 1999 edeltävälle tolalle.

Luonnollisesti itse pidän parlamenttivetoista järjestelmää demokraattisempana kuin presidenttivetoista, siispä se on myös pienempi paha (jos näiden kahden väliltä olisi pakko valita). Presidentti-instituutio on mielestäni monarkialta haiskahtava anakronismi joka tulisi lakkauttaa. Mutta se nyt vain on niin, että parlamenttivetoinen järjestelmä Suomen nykyisellä vaalitavalla on liian hyvä nykyisille, ja kaikille tulevillekin poliitikoille. He tulevat tuhoamaan sen, yksi Hjallis kerrallaan.

Antti Rautiainen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
11 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254208-liike-nyt-ennakoi-mahdollista-perustuslakikriisia#comments Kotimaa Hjallis Harkimo Liike nyt Perustuslaki Puoluejärjestelmä Vaalitapa Sun, 22 Apr 2018 06:21:38 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254208-liike-nyt-ennakoi-mahdollista-perustuslakikriisia
Tietosuojalaki voimaan 25.5.2018 ilman perustuslakivaliokunnan lausuntoa? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254005-tietosuojalaki-voimaan-2552018-ilman-perustuslakivaliokunnan-lausuntoa <p>&nbsp;</p><p><strong>Hallituksen esitys HE 52/2018 vp</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ</strong></p><p>Esityksessä ehdotetaan sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöön muutoksia, jotka johtuvat EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta. Esityksen tavoitteena on saattaa kansallinen sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntö yhteensopivaksi tietosuoja-asetuksen kanssa. <strong>Tietosuoja-asetuksen kanssa ristiriitaiset tai päällekkäiset säännökset ehdotetaan kumottavaksi, koska asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta.</strong> Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä tietosuoja-asetusta tarkentavia säännöksiä ja välttämättömiä poikkeuksia tietosuoja-asetuksen velvoitteista.</p><p>Eräistä nykyisin rekisteröidyn suostumukseen perustuvista henkilötietojen luovutuksista ehdotetaan otettavaksi säännökset lakiin. Vakuutusyhtiöitä koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännökset, jotka mahdollistaisivat rikosepäilyihin ja rikostuomioihin liittyvien henkilötietojen käsittelyn ja luovuttamisen toisille vakuutusyhtiöille niin sanottujen väärinkäytösrekistereiden ylläpidossa. Vastaava säännös ehdotetaan lisättäväksi myös luottolaitoslaitostoiminnasta annettuun lakiin.</p><p><strong>Sosiaaliturvalainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joilla poikettaisiin tietosuoja-asetuksen mukaisesta oikeudesta käsittelyn rajoittamiseen. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, siltä osin kuin kyse on laissa säädetyn tehtävän hoitamisesta, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton.</strong></p><p>Sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi myös säännökset automaattisten päätösten antamisesta. Automaattiset päätökset olisivat sallittuja lakisääteisen sosiaaliturvan toimeenpanossa, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Yksityisvakuutusta koskeva automaattinen päätöksenteko olisi sallittua, mutta rekisteröidyllä olisi oikeus vaatia, että luonnollinen henkilö käsittelee asian uudelleen.</p><p><strong>Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 25 päivänä toukokuuta 2018 eli samana päivänä kun tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa.&quot; - - jatkuu linkistä alla:</strong></p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_52+2018.aspx" title="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_52+2018.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_52+2018.aspx</a></p><p>---</p><p><img alt="surprise" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/omg_smile.png" title="surprise" width="23" /> <strong>Edellä kerrotaan, että:</strong></p><p><strong>&quot;Tietosuoja-asetuksen kanssa ristiriitaiset tai päällekkäiset säännökset ehdotetaan kumottavaksi, koska asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta.&quot;</strong></p><p><strong>Koskeeko tämä siis myös tulevaisuudessa vahvistettavia lakeja, koska useat sote- ja maakuntauudistuksen lait ovat vielä laatimatta ja vahvistamatta? Onko perustuslakivaliokunnan lausunto tähän asiakokonaisuuteen jo saatu?</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aiheeseen lisää:</strong></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10161738?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social" title="https://yle.fi/uutiset/3-10161738?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">https://yle.fi/uutiset/3-10161738?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=s...</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kokeile miten sote sinuun vaikuttaa:</strong></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10051596" title="https://yle.fi/uutiset/3-10051596">https://yle.fi/uutiset/3-10051596</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Hallituksen esitys HE 52/2018 vp

 

Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta

 

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöön muutoksia, jotka johtuvat EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta. Esityksen tavoitteena on saattaa kansallinen sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntö yhteensopivaksi tietosuoja-asetuksen kanssa. Tietosuoja-asetuksen kanssa ristiriitaiset tai päällekkäiset säännökset ehdotetaan kumottavaksi, koska asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä tietosuoja-asetusta tarkentavia säännöksiä ja välttämättömiä poikkeuksia tietosuoja-asetuksen velvoitteista.

Eräistä nykyisin rekisteröidyn suostumukseen perustuvista henkilötietojen luovutuksista ehdotetaan otettavaksi säännökset lakiin. Vakuutusyhtiöitä koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännökset, jotka mahdollistaisivat rikosepäilyihin ja rikostuomioihin liittyvien henkilötietojen käsittelyn ja luovuttamisen toisille vakuutusyhtiöille niin sanottujen väärinkäytösrekistereiden ylläpidossa. Vastaava säännös ehdotetaan lisättäväksi myös luottolaitoslaitostoiminnasta annettuun lakiin.

Sosiaaliturvalainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joilla poikettaisiin tietosuoja-asetuksen mukaisesta oikeudesta käsittelyn rajoittamiseen. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, siltä osin kuin kyse on laissa säädetyn tehtävän hoitamisesta, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton.

Sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi myös säännökset automaattisten päätösten antamisesta. Automaattiset päätökset olisivat sallittuja lakisääteisen sosiaaliturvan toimeenpanossa, jos automaattisen päätöksen antaminen on käsiteltävänä olevan asian laatu ja laajuus ja hyvän hallinnon vaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Yksityisvakuutusta koskeva automaattinen päätöksenteko olisi sallittua, mutta rekisteröidyllä olisi oikeus vaatia, että luonnollinen henkilö käsittelee asian uudelleen.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 25 päivänä toukokuuta 2018 eli samana päivänä kun tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa." - - jatkuu linkistä alla:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_52+2018.aspx

---

surprise Edellä kerrotaan, että:

"Tietosuoja-asetuksen kanssa ristiriitaiset tai päällekkäiset säännökset ehdotetaan kumottavaksi, koska asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta."

Koskeeko tämä siis myös tulevaisuudessa vahvistettavia lakeja, koska useat sote- ja maakuntauudistuksen lait ovat vielä laatimatta ja vahvistamatta? Onko perustuslakivaliokunnan lausunto tähän asiakokonaisuuteen jo saatu?

 

Aiheeseen lisää:

https://yle.fi/uutiset/3-10161738?utm_source=facebook-share&utm_medium=social

 

Kokeile miten sote sinuun vaikuttaa:

https://yle.fi/uutiset/3-10051596

 

 

 

 

 

 


 

 

 

]]>
3 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254005-tietosuojalaki-voimaan-2552018-ilman-perustuslakivaliokunnan-lausuntoa#comments Perustuslaki Perustuslakivaliokunta Sote- ja maakuntauudistus Tietosuoja Wed, 18 Apr 2018 11:56:29 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254005-tietosuojalaki-voimaan-2552018-ilman-perustuslakivaliokunnan-lausuntoa