Perustuslaki http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133863/all Fri, 17 Nov 2017 11:05:00 +0200 fi Kansanäänestykset perustuslakiin http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246214-kansanaanestykset-perustuslakiin <p>Kansanäänestykset perustuslakiin, isäntämaasopimus perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ollut mukana valtiollisessa päätöksenteossa lähes puolet Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ajasta.</p><p>Tärkein tehtäväni kuluneina lähes viitenä vuosikymmenenä on ollut Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuusaseman turvaaminen.</p><p>Viime vuosina molemmat ovat vaarantuneet. Valtiollista itsenäisyyttämme uhkaa tiivistyvä EU:n sisäinen yhdentyminen. Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta uhkaavat sekä EU:n yhteisen puolustuksen kehittyminen että tiivistyvä yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa.</p><p>Vastustin Suomen liittymistä Euroopan unioniin ennen muuta siitä syystä, että meille oli tarjolla parempi vaihtoehto, jäsenyys Euroopan talousalueessa ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikassa, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.</p><p>Suomen liittymistä euroalueeseen vastustin taloudellisten syiden lisäksi myös siksi, että näköpiirissä oli euroalueen muuttuminen unionin ylikansalliseksi liittovaltioytimeksi. Muut Pohjoismaat olivat lisäksi jäämässä euroalueen ulkopuolelle.</p><p>Kun EU:ssa julkaistiin kesällä 2015 niin sanottu viiden presidentin suunnitelma todellisen talousunionin muodostamiseksi euroalueelle, tein kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloite haudattiin perustuslakivaliokuntaan.</p><p>Tämän kokemuksen perusteella olen&nbsp; tehnyt kansalaisaloitteen, jonka mukaan perustuslakia olisi muutettava siten, että Suomen suvereniteettia merkittävästi kaventavat kansainväliset velvoitteet olisi aina alistettava kansanäänestykseen. Aloite on nyt allekirjoitettavissa sivulla kansalaisaloite.fi.</p><p>Perustuslain muuttaminen aloitteessa esitetyllä tavalla turvaisi sitä, että sekä EU:n sisäiseen kehitykseen että Suomen mahdolliseen sotilaalliseen liittoutumiseen liittyvät sopimukset alistettaisiin tulevaisuudessa kansanäänestykseen.</p><p>Kansanäänestysmenettely turvaisi huolellisen harkinnan Suomen suvereniteettia kaventavia ratkaisuja tehtäessä. Se täydentäisi perustuslain 94 &sect;:n määräystä, jonka mukaan Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa koskevat ratkaisut on tehtävä eduskunnassa 2/3 määräenemmistöllä.</p><p>Kaikki Suomen täysivaltaisuutta kaventavat ratkaisut eivät kuitenkaan ole tulleet lainkaan eduskunnan käsiteltäviksi. Eniten keskustelua tässä suhteessa on herättänyt niin sanottu isäntämaasopimus Suomen ja sotilasliitto Naton välillä.</p><p>Tasavallan presidentin johdolla kokoontunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan eli niin sanotun isäntämaasopimuksen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Pöytäkirjan allekirjoitti syyskuussa Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja. Sopimus on sisällytetty asetuskokoelmaan. Sitä ei ole tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.</p><p>Julkisuudessa on esitetty tulkintoja, joiden mukaan sopimus kaventaisi merkittävästi Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta. Jos nämä tulkinnat pitävät paikkansa, tasavallan presidentti ja päätöksentekoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet ovat saattaneet toimia virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun he ovat hyväksyneet sopimuksen eivätkä ole vieneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.</p><p>Kun sopimus joka tapauksessa koskee Suomen kansainvälistä sopimusvelvoitetta, sitä ei ole mahdollista saada eduskunnan käsiteltäväksi aloitteen tai kansalaisaloitteen pohjalta.</p><p>Ainoa keino asian käsittelemiseksi eduskunnassa näyttää olevan sen vieminen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi ministerivastuulain nojalla. Kun päätöksenteossa oli mukana myös tasavallan presidentti, hänenkin oikeudellinen vastuullisuutensa tulisi selvittää samassa yhteydessä.</p><p>Jotta isäntämaasopimuksen tulkinnoista ja sen velvoittavuudesta saataisiin täysi selvyys, eduskunnassa olisi pantava vireille muistutus päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden virkatointen lainmukaisuudesta. Tähän tarvitaan kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Ellei riittävää määrää kansanedustajia nykyisestä eduskunnasta löydy, seuraavassa heitä saattaa olla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanäänestykset perustuslakiin, isäntämaasopimus perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi

 

Olen ollut mukana valtiollisessa päätöksenteossa lähes puolet Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ajasta.

Tärkein tehtäväni kuluneina lähes viitenä vuosikymmenenä on ollut Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuusaseman turvaaminen.

Viime vuosina molemmat ovat vaarantuneet. Valtiollista itsenäisyyttämme uhkaa tiivistyvä EU:n sisäinen yhdentyminen. Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta uhkaavat sekä EU:n yhteisen puolustuksen kehittyminen että tiivistyvä yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa.

Vastustin Suomen liittymistä Euroopan unioniin ennen muuta siitä syystä, että meille oli tarjolla parempi vaihtoehto, jäsenyys Euroopan talousalueessa ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikassa, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.

Suomen liittymistä euroalueeseen vastustin taloudellisten syiden lisäksi myös siksi, että näköpiirissä oli euroalueen muuttuminen unionin ylikansalliseksi liittovaltioytimeksi. Muut Pohjoismaat olivat lisäksi jäämässä euroalueen ulkopuolelle.

Kun EU:ssa julkaistiin kesällä 2015 niin sanottu viiden presidentin suunnitelma todellisen talousunionin muodostamiseksi euroalueelle, tein kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloite haudattiin perustuslakivaliokuntaan.

Tämän kokemuksen perusteella olen  tehnyt kansalaisaloitteen, jonka mukaan perustuslakia olisi muutettava siten, että Suomen suvereniteettia merkittävästi kaventavat kansainväliset velvoitteet olisi aina alistettava kansanäänestykseen. Aloite on nyt allekirjoitettavissa sivulla kansalaisaloite.fi.

Perustuslain muuttaminen aloitteessa esitetyllä tavalla turvaisi sitä, että sekä EU:n sisäiseen kehitykseen että Suomen mahdolliseen sotilaalliseen liittoutumiseen liittyvät sopimukset alistettaisiin tulevaisuudessa kansanäänestykseen.

Kansanäänestysmenettely turvaisi huolellisen harkinnan Suomen suvereniteettia kaventavia ratkaisuja tehtäessä. Se täydentäisi perustuslain 94 §:n määräystä, jonka mukaan Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa koskevat ratkaisut on tehtävä eduskunnassa 2/3 määräenemmistöllä.

Kaikki Suomen täysivaltaisuutta kaventavat ratkaisut eivät kuitenkaan ole tulleet lainkaan eduskunnan käsiteltäviksi. Eniten keskustelua tässä suhteessa on herättänyt niin sanottu isäntämaasopimus Suomen ja sotilasliitto Naton välillä.

Tasavallan presidentin johdolla kokoontunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan eli niin sanotun isäntämaasopimuksen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Pöytäkirjan allekirjoitti syyskuussa Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja. Sopimus on sisällytetty asetuskokoelmaan. Sitä ei ole tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.

Julkisuudessa on esitetty tulkintoja, joiden mukaan sopimus kaventaisi merkittävästi Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta. Jos nämä tulkinnat pitävät paikkansa, tasavallan presidentti ja päätöksentekoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet ovat saattaneet toimia virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun he ovat hyväksyneet sopimuksen eivätkä ole vieneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.

Kun sopimus joka tapauksessa koskee Suomen kansainvälistä sopimusvelvoitetta, sitä ei ole mahdollista saada eduskunnan käsiteltäväksi aloitteen tai kansalaisaloitteen pohjalta.

Ainoa keino asian käsittelemiseksi eduskunnassa näyttää olevan sen vieminen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi ministerivastuulain nojalla. Kun päätöksenteossa oli mukana myös tasavallan presidentti, hänenkin oikeudellinen vastuullisuutensa tulisi selvittää samassa yhteydessä.

Jotta isäntämaasopimuksen tulkinnoista ja sen velvoittavuudesta saataisiin täysi selvyys, eduskunnassa olisi pantava vireille muistutus päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden virkatointen lainmukaisuudesta. Tähän tarvitaan kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Ellei riittävää määrää kansanedustajia nykyisestä eduskunnasta löydy, seuraavassa heitä saattaa olla.

]]>
22 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246214-kansanaanestykset-perustuslakiin#comments Isäntämaasopimus Kansanäänestys Perustuslaki Perustuslakivaliokunta Fri, 17 Nov 2017 09:05:00 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246214-kansanaanestykset-perustuslakiin
Perusoikeuksista ja niiden kritiikistä http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245483-perusoikeuksista-ja-niiden-kritiikista <p><a href="http://www.eva.fi/">EVA</a> julkaisi viime viikolla Björn Wahlroosin kirjoittaman pamfletin <a href="http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/10/EVA_pamfletti_2017_1-1.pdf"><u>hiljainen vallankumous</u></a>. Kirjasen saama julkinen vastaanotto oli aikasen nihkeä ja asia näytti unohtuvan nopeasti.<br /><br />Ajatuspaja Liberan tuore toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen kuitenkin <a href="http://www.libera.fi/yleinen/hiljainen-allmalepanel-vallankumous/"><u>jatkoi tällä viikolla </u></a>keskustelua asettumalla vahvasti puolustamaa Liberan hallituksen varapuheenjohtajan pamflettia. Kun keskustelu näyttää jatkuvan, niin otin kanssa asiakseni kirjan lukeneena kommentoida asiaa näin jonkin verran työkseni myös valtiosääntöjuridiikkaa tekevän näkökulmasta.<br /><br />Jos pamfletin sisältö pitäisi jotenkin tiivistää, niin Wahlroosia perustuslaissamme häiritsevät juuri ne piirteet, jotka tekevät siitä leimallisesti (Länsi-) Eurooppalaisen: Konstitutionalismi, parlamentarismi, perusoikeusajattelu, nykyaikainen laintulkintaoppi ihmis- ja perusoikeusmyönteisine laintulkintamalleineen jne. Tämä on tietysti täysin sallittu mielipide, ja on virkistävää, että joku rohkeasti lähtee ravistelemaan koko kehikkoa. Mutta näinkin radikaali lähestymistapa kaipaisi vahvaa argumentaatiota tuekseen. Ja juuri siinä kohti pamfletti sakkaa pahasti.<br /><br />Wahlroos ei ole kirjoittaessaan ottanut tarpeeksi selvää valtiosääntöjuridiikan perusasioista, vaan tuntuu luottavan siihen, ettei suurin osa lukijoistakaan niitä tunne. Kirjaa leimaa myös monin paikoin melkoinen älyllinen epärehellisyys. Perustuslakivaliokunnan kritiikkiä perustellaan mm. yksittäisten perustuslakiasiantuntijoiden osana akateemista debattia lausumilla mielipiteillä tai keskustelussa käytetyillä argumenteilla, vaikka ne eivät koskaan ole päätyneet perustuslakivaliokunnan kannaksi. Onpa kritiikin välineeksi kelvannut jopa apulaisoikeuskanslerin mielipide suvivirrestä, vaikka perustuslakivaliokunta tosiasiassa on ottanut asiassa juuri päinvastaisen kannan. Välillä perusteluna esiintyvät myös hatarasti perustellut hypoteesit siitä, mitä valiokunta ehkä jossain tilanteessa olisi voinut tehdä. Eli perustetaan kritiikkiä johonkin, mikä &rdquo;olisi voinut tapahtua&rdquo; sen sijaan, että se perustettaisiin siihen, mitä oikeasti on tapahtunut. Jälkikäteen jotkut kirjan &rdquo;kuohuttavista&rdquo; esimerkeistä ovat <a href="https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/10/24/martin-scheinin-oligarkki-wahlroos-vahvaksi-presidentiksi-2024/"><u>paljastuneet ilmeisesti täysin keksityiksi</u></a>.</p><p>Mielestäni Wahlroosin perustuslakikritiikkiä ei kuitenkaan ole perusteltua käsitellä niinkään yksittäisenä ulostulona, vaan nimenomaan osana sitä perusoikeuksiin kohdistuvaa arvostelua, jota on viime aikoina kuultu elinkeinoelämän edunvalvojia lähellä olevilta tahoilta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mihin perustuslakia tarvitaan?</strong></p><p>Jos halutaan purkaa Wahlroosin ja kumppaneiden perustuslakikritiikkiä, niin on tärkeää ensin ymmärtää, mikä perustuslaki on.&nbsp;<br /><br />Perustuslaki on oikeusjärjestelmämme perusta, siihen pohjautuvat kaikki muut lait ja niiden tulkinta. Perustuslaki myös rajoittaa lainsäätäjän toimintavapautta asettamalla tietyt sille rajat, joita ei voida ylittää yksinkertaisen enemmistön voimin tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä, vaan joiden muuttaminen vaatii 2/3 enemmistön ja kahden eduskunnan päätöksen (tai sitten 5/6 enemmistön kerralla). Nämä rajoitteet eivät kuitenkaan tule lainsäätäjälle mitenkään ylhäältä annettuna, vaan ne on lainsäätäjä itse itselleen vapaaehtoisesti asettanut. Lainsäätäjä käyttää demokratiassa niin valtavaa valtaa, että on nähnyt tarpeelliseksi luoda rajoitteita sille, miten tätä valtaa voidaan käyttää. Perustuslaki takaa, ettei yksinkertaisen enemmistön turvin voida tehdä radikaaleja muutoksia yksilön oikeusasemaan, oikeusvaltiomme perusteisiin tai tehdä päätöksiä, joilla enemmistö saa suhteetonta hyötyä vähemmistön kustannuksella.<br /><br />​Kun ylin lainsäätäjän on vaadittavan määräenemmistön turvin päättänyt asettaa itselleen tiettyjä rajoitteita, ei näitä rajoitteita voi kumota muuta kuin vastaavan määräenemmistön turvin. Perustuslaki ei siis ole demokratian rajoite, vaan demokratian suoja. Sen tarkoitus on estää demokratiaa muuttumasta sellaiseksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Enemmist%C3%B6n_tyrannia"><u>enemmistön tyranniaksi</u></a>, jollaiseksi Wahlroos itse sen kuvasi edellisessä kirjassaan &rdquo;<a href="https://otava.fi/kirjat/9789511268826/#.Wfw-jbpuKww"><u>markkinat ja demokratia</u></a>&rdquo;.<br /><br /><strong>TSS-oikeudet</strong><br /><br />Viime aikaisessa perustuslakikritiikissä tähtäimessä ovat erityisesti olleet perustuslakiin vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä lisätyt pykälät ns. TSS-oikeuksista (taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet). Esimerkiksi oikeus maksuttomaan perusopetukseen tai julkisen vallan velvollisuus taata kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhtenä pontimena on kritiikille on ollut se, että juuri riittäviä sosiaali ja terveyspalveluita koskevaan vaatimukseen kaatui pohjimmiltaan Sipilän hallituksen sote-esitys perustuslakivaliokunnassa viime kesänä.</p><p>Osa kuullusta <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2017/06/29/oksala-bloggaa-yhtioittamisvelvoite-kaatui-perustuslakipolitikointiin/">kriitiikistä</a> maalaa TSS-oikeuksista kauniisti sanottuna vääristyneen kuvan. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet eivät kuitenkaan ole mikään Suomalainen keksintö. TSS-oikeudet ovat tulleet perustuslakiin YK:n ja Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksista ja sitovat Suomea myös <a href="https://www.coe.int/en/web/turin-european-social-charter/european-social-charter-and-european-union-law">osana EU-lainsäädäntöä</a>. Ne olisivat siis jossain muodossa osa Suomen oikeusjärjestystä, vaikka asiasta ei sanottaisi mitään perustuslaissa.</p><p>Wahlroosin pamfletin kritiikki TSS-oikeuksia kohtaan lähtee liikkeelle kahdella (ehkä vähän ristiriitaisella) kärjellä. Toisaalta Wahlroos kritisoi TSS-oikeuksia siitä, että ne on kirjattu perustuslakiin tavalla, joka jättää laajan mahdollisuuden tulkintaan. Toisaalta kirjassa vaaditaan, että poliitikoilla pitäisi olla valtuus tulkita niitä erityisesti niiden kattavuuden osalta nykyistä vapaammin.<br /><br />On tietysti totta, että kuten kaikki perusoikeuksia, myös TSS-oikeuksia koskevat kirjaukset perustuslaissa ovat tulkinnanvaraisia. Pelkästään lakitekstiä lukemalla ei yksiselitteisesti selviä, mitä tarkoittavat esim. kaikille turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.<br /><br />Toisin kuin perusoikeuksien kriitikot ovat antaneet ymmärtää, ei tulkinnanvaraisuus kuitenkaan tarkoita mielivaltaa. Vaikka kaikki tulkinta tietysti sisältää aina myös arvokannanottoja, perusoikeuksien tulkinta nojaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti kehittyneeseen oikeustieteelliseen traditioon. Esim.&nbsp; terveyspalveluiden &quot;riittävyyttä&quot; arvioidaan lain esitöiden lisäksi muun muassa TSS-ihmisoikeuksia koskevassa tulkintakäytännössä kehittyneen ns. heikentämiskielto-opin kautta. Sen mukaan valtiolla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta heikentää kansalaistensa TSS-oikeuksia niiden vakiintuneesta tasosta. Kielto ei tietenkään ole ehdoton. Esim. heikosta taloustilanteesta seuraavat budjettirajoitteet voivat olla peruste heikentää myös TSS-oikeuksia. Samoin jonkin perusoikeuden heikentäminen on helpommin hyväksyttävää, kun se tapahtuu toisen perusoikeuden hyväksi. Mutta siis olennaista on se, että heikentämiseen pitää aina olla painava ja hyväksyttävä peruste. Pelkkä poliittinen tahtotila (esim. yhden puolueen halu saada lisää bisnestä tukijoilleen) ei ole perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä syy heikentää perustuslaissa turvattujen vähimmäisoikeuksien tasoa.</p><p>Samalla perusteella on kestämätön Wahlroosin esittämä vaatimus, että perusoikeuksien dimensioinnin (eli kuinka laaja jonkin perusoikeuden turvaama ala on) tulisi olla poliittisesti päätettävä asia. Jos perusoikeuksien laajuus olisi vapaasti päätettävissä, se käytännössä tekisi perusoikeudet tyhjäksi. Perusoikeuksien laajuus - esim. se terveydepalveluiden &quot;riittävyys&quot; - on nimenomaan juridinen, ei poliittinen kysymys. Kun lainsäätäjä on asettanut itselleen tietyn sitovan velvoitteen esim. järjestää &quot;riittävät&quot; terveyspalvelut, se on asettanut itselleen kriteerin, jonka määrittelyn se on antanut laintulkinnan, ei poliittisen tahtotilan, tehtäväksi. Olisi demokratian kannalta surkeaa, että jos eduskunta määräenemmistöllä itselleen asettaman velvoitteen voisi tehdä yksinkertaisella enemmistöllä tyhjäksi päättämällä, että velvoitteen sisältö onkin jotain paljon vähemmän kuin mitä säätämishetkellä tarkoitettiin.</p><p>[Perusoikeuksien laajan poliittisen dimensioinnin ongemallisuus on ehkä helpompi ymmärtää sen kautta, että myös Neuvostoliiton perustuslaissa oli taattu perusoikeutensa sananvapaus. Siellä sananvapauden dimensiointi oli kuitenkin nimenmaan jätetty poliittisesti, ei juridisesti, määritettäväksi.​]<br /><br /><strong>Perustuslakikriitikin tarkoitus?</strong></p><p>Perustuslaista on tärkeää käydä keskustelua, eikä tätä keskustelua missään nimessä saa jättää vain juristeille tai perustuslakiasiantuntijoille. Silti viime aikojen kritiikki on näyttäytynyt hyvin ohuena ja paikoin tarkoitushakuisena. On vaikea nähdä, ettei sillä olisi yhteyttä tulevaan sote-uudistuksen käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa. Käsittelyyn, jossa pelissä on 5,8 miljardin euron vuotuinen intressi. Toiveena näyttäisi olevan, että perustuslakivaliokunnalle tulisi painetta ryhtyä sivuuttamaan perustuslakia poliittisista syistä ja näin mahdollistettaisiin perusoikeuksiin kajoamisen yksinkertaisen enemmistön turvin. Kun ottaa huomioon miten tärkeitä asioita perustuslaki suojaa, ei tällainen olisi kuitenkaan vähänkään pitemmän päälle kenenkään etu. Jos perustuslain nähdään esim. tuovan kansalaisille liikaa oikeuksia, niin se on kyllä viime kädessä poliittisesti muutettava asia. Mutta siihen muutoksen pitää olla se 2/3 enemmistö sekä vähän kärsivällisyyttä. Ohituskaistaa pitkin yrittämistä ei pidä asiassa hyväksyä.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="www.valtteriaaltonen.fi">www.valtteriaaltonen.fi</a><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EVA julkaisi viime viikolla Björn Wahlroosin kirjoittaman pamfletin hiljainen vallankumous. Kirjasen saama julkinen vastaanotto oli aikasen nihkeä ja asia näytti unohtuvan nopeasti.

Ajatuspaja Liberan tuore toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen kuitenkin jatkoi tällä viikolla keskustelua asettumalla vahvasti puolustamaa Liberan hallituksen varapuheenjohtajan pamflettia. Kun keskustelu näyttää jatkuvan, niin otin kanssa asiakseni kirjan lukeneena kommentoida asiaa näin jonkin verran työkseni myös valtiosääntöjuridiikkaa tekevän näkökulmasta.

Jos pamfletin sisältö pitäisi jotenkin tiivistää, niin Wahlroosia perustuslaissamme häiritsevät juuri ne piirteet, jotka tekevät siitä leimallisesti (Länsi-) Eurooppalaisen: Konstitutionalismi, parlamentarismi, perusoikeusajattelu, nykyaikainen laintulkintaoppi ihmis- ja perusoikeusmyönteisine laintulkintamalleineen jne. Tämä on tietysti täysin sallittu mielipide, ja on virkistävää, että joku rohkeasti lähtee ravistelemaan koko kehikkoa. Mutta näinkin radikaali lähestymistapa kaipaisi vahvaa argumentaatiota tuekseen. Ja juuri siinä kohti pamfletti sakkaa pahasti.

Wahlroos ei ole kirjoittaessaan ottanut tarpeeksi selvää valtiosääntöjuridiikan perusasioista, vaan tuntuu luottavan siihen, ettei suurin osa lukijoistakaan niitä tunne. Kirjaa leimaa myös monin paikoin melkoinen älyllinen epärehellisyys. Perustuslakivaliokunnan kritiikkiä perustellaan mm. yksittäisten perustuslakiasiantuntijoiden osana akateemista debattia lausumilla mielipiteillä tai keskustelussa käytetyillä argumenteilla, vaikka ne eivät koskaan ole päätyneet perustuslakivaliokunnan kannaksi. Onpa kritiikin välineeksi kelvannut jopa apulaisoikeuskanslerin mielipide suvivirrestä, vaikka perustuslakivaliokunta tosiasiassa on ottanut asiassa juuri päinvastaisen kannan. Välillä perusteluna esiintyvät myös hatarasti perustellut hypoteesit siitä, mitä valiokunta ehkä jossain tilanteessa olisi voinut tehdä. Eli perustetaan kritiikkiä johonkin, mikä ”olisi voinut tapahtua” sen sijaan, että se perustettaisiin siihen, mitä oikeasti on tapahtunut. Jälkikäteen jotkut kirjan ”kuohuttavista” esimerkeistä ovat paljastuneet ilmeisesti täysin keksityiksi.

Mielestäni Wahlroosin perustuslakikritiikkiä ei kuitenkaan ole perusteltua käsitellä niinkään yksittäisenä ulostulona, vaan nimenomaan osana sitä perusoikeuksiin kohdistuvaa arvostelua, jota on viime aikoina kuultu elinkeinoelämän edunvalvojia lähellä olevilta tahoilta.

 

Mihin perustuslakia tarvitaan?

Jos halutaan purkaa Wahlroosin ja kumppaneiden perustuslakikritiikkiä, niin on tärkeää ensin ymmärtää, mikä perustuslaki on. 

Perustuslaki on oikeusjärjestelmämme perusta, siihen pohjautuvat kaikki muut lait ja niiden tulkinta. Perustuslaki myös rajoittaa lainsäätäjän toimintavapautta asettamalla tietyt sille rajat, joita ei voida ylittää yksinkertaisen enemmistön voimin tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä, vaan joiden muuttaminen vaatii 2/3 enemmistön ja kahden eduskunnan päätöksen (tai sitten 5/6 enemmistön kerralla). Nämä rajoitteet eivät kuitenkaan tule lainsäätäjälle mitenkään ylhäältä annettuna, vaan ne on lainsäätäjä itse itselleen vapaaehtoisesti asettanut. Lainsäätäjä käyttää demokratiassa niin valtavaa valtaa, että on nähnyt tarpeelliseksi luoda rajoitteita sille, miten tätä valtaa voidaan käyttää. Perustuslaki takaa, ettei yksinkertaisen enemmistön turvin voida tehdä radikaaleja muutoksia yksilön oikeusasemaan, oikeusvaltiomme perusteisiin tai tehdä päätöksiä, joilla enemmistö saa suhteetonta hyötyä vähemmistön kustannuksella.

​Kun ylin lainsäätäjän on vaadittavan määräenemmistön turvin päättänyt asettaa itselleen tiettyjä rajoitteita, ei näitä rajoitteita voi kumota muuta kuin vastaavan määräenemmistön turvin. Perustuslaki ei siis ole demokratian rajoite, vaan demokratian suoja. Sen tarkoitus on estää demokratiaa muuttumasta sellaiseksi enemmistön tyranniaksi, jollaiseksi Wahlroos itse sen kuvasi edellisessä kirjassaan ”markkinat ja demokratia”.

TSS-oikeudet

Viime aikaisessa perustuslakikritiikissä tähtäimessä ovat erityisesti olleet perustuslakiin vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä lisätyt pykälät ns. TSS-oikeuksista (taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet). Esimerkiksi oikeus maksuttomaan perusopetukseen tai julkisen vallan velvollisuus taata kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhtenä pontimena on kritiikille on ollut se, että juuri riittäviä sosiaali ja terveyspalveluita koskevaan vaatimukseen kaatui pohjimmiltaan Sipilän hallituksen sote-esitys perustuslakivaliokunnassa viime kesänä.

Osa kuullusta kriitiikistä maalaa TSS-oikeuksista kauniisti sanottuna vääristyneen kuvan. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet eivät kuitenkaan ole mikään Suomalainen keksintö. TSS-oikeudet ovat tulleet perustuslakiin YK:n ja Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksista ja sitovat Suomea myös osana EU-lainsäädäntöä. Ne olisivat siis jossain muodossa osa Suomen oikeusjärjestystä, vaikka asiasta ei sanottaisi mitään perustuslaissa.

Wahlroosin pamfletin kritiikki TSS-oikeuksia kohtaan lähtee liikkeelle kahdella (ehkä vähän ristiriitaisella) kärjellä. Toisaalta Wahlroos kritisoi TSS-oikeuksia siitä, että ne on kirjattu perustuslakiin tavalla, joka jättää laajan mahdollisuuden tulkintaan. Toisaalta kirjassa vaaditaan, että poliitikoilla pitäisi olla valtuus tulkita niitä erityisesti niiden kattavuuden osalta nykyistä vapaammin.

On tietysti totta, että kuten kaikki perusoikeuksia, myös TSS-oikeuksia koskevat kirjaukset perustuslaissa ovat tulkinnanvaraisia. Pelkästään lakitekstiä lukemalla ei yksiselitteisesti selviä, mitä tarkoittavat esim. kaikille turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Toisin kuin perusoikeuksien kriitikot ovat antaneet ymmärtää, ei tulkinnanvaraisuus kuitenkaan tarkoita mielivaltaa. Vaikka kaikki tulkinta tietysti sisältää aina myös arvokannanottoja, perusoikeuksien tulkinta nojaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti kehittyneeseen oikeustieteelliseen traditioon. Esim.  terveyspalveluiden "riittävyyttä" arvioidaan lain esitöiden lisäksi muun muassa TSS-ihmisoikeuksia koskevassa tulkintakäytännössä kehittyneen ns. heikentämiskielto-opin kautta. Sen mukaan valtiolla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta heikentää kansalaistensa TSS-oikeuksia niiden vakiintuneesta tasosta. Kielto ei tietenkään ole ehdoton. Esim. heikosta taloustilanteesta seuraavat budjettirajoitteet voivat olla peruste heikentää myös TSS-oikeuksia. Samoin jonkin perusoikeuden heikentäminen on helpommin hyväksyttävää, kun se tapahtuu toisen perusoikeuden hyväksi. Mutta siis olennaista on se, että heikentämiseen pitää aina olla painava ja hyväksyttävä peruste. Pelkkä poliittinen tahtotila (esim. yhden puolueen halu saada lisää bisnestä tukijoilleen) ei ole perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä syy heikentää perustuslaissa turvattujen vähimmäisoikeuksien tasoa.

Samalla perusteella on kestämätön Wahlroosin esittämä vaatimus, että perusoikeuksien dimensioinnin (eli kuinka laaja jonkin perusoikeuden turvaama ala on) tulisi olla poliittisesti päätettävä asia. Jos perusoikeuksien laajuus olisi vapaasti päätettävissä, se käytännössä tekisi perusoikeudet tyhjäksi. Perusoikeuksien laajuus - esim. se terveydepalveluiden "riittävyys" - on nimenomaan juridinen, ei poliittinen kysymys. Kun lainsäätäjä on asettanut itselleen tietyn sitovan velvoitteen esim. järjestää "riittävät" terveyspalvelut, se on asettanut itselleen kriteerin, jonka määrittelyn se on antanut laintulkinnan, ei poliittisen tahtotilan, tehtäväksi. Olisi demokratian kannalta surkeaa, että jos eduskunta määräenemmistöllä itselleen asettaman velvoitteen voisi tehdä yksinkertaisella enemmistöllä tyhjäksi päättämällä, että velvoitteen sisältö onkin jotain paljon vähemmän kuin mitä säätämishetkellä tarkoitettiin.

[Perusoikeuksien laajan poliittisen dimensioinnin ongemallisuus on ehkä helpompi ymmärtää sen kautta, että myös Neuvostoliiton perustuslaissa oli taattu perusoikeutensa sananvapaus. Siellä sananvapauden dimensiointi oli kuitenkin nimenmaan jätetty poliittisesti, ei juridisesti, määritettäväksi.​]

Perustuslakikriitikin tarkoitus?

Perustuslaista on tärkeää käydä keskustelua, eikä tätä keskustelua missään nimessä saa jättää vain juristeille tai perustuslakiasiantuntijoille. Silti viime aikojen kritiikki on näyttäytynyt hyvin ohuena ja paikoin tarkoitushakuisena. On vaikea nähdä, ettei sillä olisi yhteyttä tulevaan sote-uudistuksen käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa. Käsittelyyn, jossa pelissä on 5,8 miljardin euron vuotuinen intressi. Toiveena näyttäisi olevan, että perustuslakivaliokunnalle tulisi painetta ryhtyä sivuuttamaan perustuslakia poliittisista syistä ja näin mahdollistettaisiin perusoikeuksiin kajoamisen yksinkertaisen enemmistön turvin. Kun ottaa huomioon miten tärkeitä asioita perustuslaki suojaa, ei tällainen olisi kuitenkaan vähänkään pitemmän päälle kenenkään etu. Jos perustuslain nähdään esim. tuovan kansalaisille liikaa oikeuksia, niin se on kyllä viime kädessä poliittisesti muutettava asia. Mutta siihen muutoksen pitää olla se 2/3 enemmistö sekä vähän kärsivällisyyttä. Ohituskaistaa pitkin yrittämistä ei pidä asiassa hyväksyä.

 

www.valtteriaaltonen.fi
 

 

]]>
0 http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245483-perusoikeuksista-ja-niiden-kritiikista#comments Ihmis- ja perusoikeudet Perustuslaki Fri, 03 Nov 2017 10:18:57 +0000 Valtteri Aaltonen http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245483-perusoikeuksista-ja-niiden-kritiikista
Lex Kittilä vs. Lex Malmi? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245425-lex-kittila-vs-lex-malmi <p>Perustuslain 121&sect;:n mukaan kunnilla on itsehallinto. Perusoikeuksista voidaan poiketa perustuslain 23&sect;:n nojalla. Mutta onko kunnalla tai sen asukkailla perusoikeuksia?</p><p>Viime päivinä on keskusteltu niin lex Kittilästä kuin Lex Malmista. Valtio suunnittelee puuttuvansa Kittilän kunnan toimintaan koska useita Kittiläläisiä luottamushenkilöitä on syytettyinä virkarikoksista.</p><p>Hallituksen taholta on niin ikään katsottu, että se ei voi ottaa kantaa Malmin lentokentän säilyttämiseen (lex Malmi) koska se merkitsisi puuttumista kunnalliseen itsehallintoon joka on perustuslaissa turvattu.</p><p>Lex Kittiläkö ei sitten ole puuttumista kunnallisen itsehallintoon? No onhan se mutta siihen siis voidaan puuttua, paitsi Malmin lentokentän tapauksessa - itse asiassa: missä menee raja?</p><p>Eikö kuitenkin pitäisi luottaa siihen, että kunnan päättäjät itse osaavat toimia oikein, neuvottuina, rikosvastuun uhalla? Ei siihen tietenkään pidä, eikä voida luottaa, kun elämme Suomessa jossa virkarikoksen suurin sanktio on perinteisesti ollut laillisuusvalvonnan moitteet.</p><p>Muistatteko kun taannoin kirjoitin virkarikoksista? Erään kunnan potilastietoja oli jälleen päätynyt kaatopaikalle. Asia jota poliisi ei edes ymmärrä alkamaan tutkia. Ehkä vähitellen olisi aikaa säätää myös &quot;lex poliisi&quot;?</p><p>Kyllä Kittilässä asiat varmasti järjestyvät ilman, että valtio asiaan millään tapaa puuttuu, ja mietitään niitä rangaistuksia esteellisyyksistä sitten jälkikäteen - jos mietitään - ymmärretään - osataan. Ehkä tavoite onkin, että ei tule lisää rikoksia tutkittaviksi - luottamushenkilöille kun yleensä on tärkeintä... toimesta saadut palkkiot, eivät järki eikä laillisuus - vai?&#39;</p><p>Kyllä ainakin jokainen Kittilän kunnan luottamushenkilä on palkkionsa ansainnut!(?).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustuslain 121§:n mukaan kunnilla on itsehallinto. Perusoikeuksista voidaan poiketa perustuslain 23§:n nojalla. Mutta onko kunnalla tai sen asukkailla perusoikeuksia?

Viime päivinä on keskusteltu niin lex Kittilästä kuin Lex Malmista. Valtio suunnittelee puuttuvansa Kittilän kunnan toimintaan koska useita Kittiläläisiä luottamushenkilöitä on syytettyinä virkarikoksista.

Hallituksen taholta on niin ikään katsottu, että se ei voi ottaa kantaa Malmin lentokentän säilyttämiseen (lex Malmi) koska se merkitsisi puuttumista kunnalliseen itsehallintoon joka on perustuslaissa turvattu.

Lex Kittiläkö ei sitten ole puuttumista kunnallisen itsehallintoon? No onhan se mutta siihen siis voidaan puuttua, paitsi Malmin lentokentän tapauksessa - itse asiassa: missä menee raja?

Eikö kuitenkin pitäisi luottaa siihen, että kunnan päättäjät itse osaavat toimia oikein, neuvottuina, rikosvastuun uhalla? Ei siihen tietenkään pidä, eikä voida luottaa, kun elämme Suomessa jossa virkarikoksen suurin sanktio on perinteisesti ollut laillisuusvalvonnan moitteet.

Muistatteko kun taannoin kirjoitin virkarikoksista? Erään kunnan potilastietoja oli jälleen päätynyt kaatopaikalle. Asia jota poliisi ei edes ymmärrä alkamaan tutkia. Ehkä vähitellen olisi aikaa säätää myös "lex poliisi"?

Kyllä Kittilässä asiat varmasti järjestyvät ilman, että valtio asiaan millään tapaa puuttuu, ja mietitään niitä rangaistuksia esteellisyyksistä sitten jälkikäteen - jos mietitään - ymmärretään - osataan. Ehkä tavoite onkin, että ei tule lisää rikoksia tutkittaviksi - luottamushenkilöille kun yleensä on tärkeintä... toimesta saadut palkkiot, eivät järki eikä laillisuus - vai?'

Kyllä ainakin jokainen Kittilän kunnan luottamushenkilä on palkkionsa ansainnut!(?).

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245425-lex-kittila-vs-lex-malmi#comments Kuntien itsehallinto Perustuslaki Thu, 02 Nov 2017 10:24:42 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245425-lex-kittila-vs-lex-malmi
Malmin lentoasema, Faron sopimus ja perustuslakivaliokunta http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244915-malmin-lentoasema-faron-sopimus-ja-perustuslakivaliokunta <p>Perustuslakivaliokunta on nyt käsitellyt Lex Malmi-asiaa perustuslain kannalta. Lausuntoa tai lausunnon evästyksiä <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710232200479853_pi.shtml">odotetaan 24.10.2017</a>. Perustuslakivaliokunta on valiokunnista epäpoliittisin, vaikka Suomessa koostuukin poliitikoista.</p><p>Sitkeät huhut poliittisesta linjauksesta asiassa on kiistetty voimakkaasti. Kokoomuksen Wille Rydman kiisti väitteet Kokoomuksen poliittisista tavoitteista asiassa ja totesi:&nbsp; &quot;Perustuslakivaliokunnan tehtävä on arvioida ainoastaan hallituksen esitysten, kansalaisaloitteiden yms. perustuslainmukaisuutta - siis voidaanko ne säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta kuulee perustuslakiasiantuntijoita ja muodostaa kantansa tukeutuen aiempaan tulkintakäytäntöönsä.</p><p>Perustuslakivaliokunta ei siis ota kantaa siihen, onko kansalaisaloite kannatettava vai ei. Se arvioi ainoastaan sen suhdetta perustuslakiin.&quot;</p><p><strong>Valmistelu on tehty perinpohjaisesti</strong></p><p>Asiantuntijat ovat lausuneet asiasta perustuslain kannalta. Perustuslain 20 pykälä suorastaan edellyttää Lex Malmin hyväksymistä: &quot;vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.&quot; Malmin lentoaseman kulttuuriperintöarvo on kiistämätön ja sekä kansallisesti (RKY) että kansainvälisesti tunnustettu (DoCoMoMo, World Monuments Fund, Europa Nostra).&nbsp;</p><p>Asiantuntijoina on kuultu <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701262200060678_uu.shtml">vakiokaartia</a>, vaikka esimerkiksi professori Olli Mäenpään jääviydestä on keskusteltu. Hänhän on <a href="https://www.paivanlehti.fi/taas-epaily-kahminnasta-bernerin-konsultit-laskuttivat-sattumalta-samat-summat/">toiminut Liikenne- ja viestintäministeriön konsulttina</a>. Toivottavasti politiikka ei tässä kohtaa sotke asiatarkastelua, vaan lausunto on laillisesti ja asianmukaisesti perusteltu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Faron yleissopimus&nbsp;</strong></p><p>Asiaan vaikuttaa varmasti myös <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2017+16.aspx">eduskunnassa juuri 17.10.2017 hyväksytty Faron yleissopimus</a>. Asia on ollut vireillä Suomessa jo pitkään, tehtiinhän Faron sopimus jo 2005. Se on tähänastisista kansainvälisistä kulttuuriperintösopimuksista laajin ja monipuolisin.</p><p>Yleissopimuksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu kulttuuriperinnön, elämänlaadun, identiteetin ja kestävän kehityksen välisen yhteyden vahvistaminen yhteiskunnassa. Sopimus korostaa kulttuuriperintöä voimavarana, kulttuuriperinnön monimuotoisuutta ja merkitystä kestävän taloudellisen kehityksen resurssina.</p><p>Yksi sopimuksen keskeisistä viesteistä on yksilöiden ja yhteisöjen oikeus hyötyä kulttuuriperinnöstä ja osallistua sen rikastuttamiseen. Oikeuteen liittyy velvollisuus kunnioittaa muiden kulttuuriperintöä. Yleissopimus pyrkii myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa korostamalla ihmisten oikeutta määritellä itselleen tärkeän kulttuuriperinnön.</p><p>Sopimus kannustaa yhteisöjä toimimaan yhteiseksi koetun kulttuuriperinnön hyväksi. Kulttuuriperintöjen hyväksi toimivat yhteisöt, kulttuuriperintöyhteisöt, ovat yksi sopimuksen uutta luovista elementeistä.</p><p>Sopimuksen taustalla on ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jossa sivistykselliset oikeudet sisältävät oikeuden kulttuuriperintöön.&nbsp;</p><p>Tämä on suoraan linjassa Suomen perustuslain kanssa, ja Malmin lentoasema osuu suoraan tähän kuvaukseen. Tämä tulee tietenkin olemaan jatkossakin merkittävä vaikuttava tekijä Malmin lentoaseman säilyttämisessä ilmailukäytössä.&nbsp;</p><p><strong>Mitä seuraavaksi?</strong></p><p>Perustuslakivaliokunta antaa valmistelunsa jälkeen lausuntonsa Liikenne- ja viestintävaliokunnalle joka valmistelee oman lausuntonsa.</p><p>Eduskunta päättää sen jälkeen Lex Malmin säätämisestä. Lain voimaan tullessa joko Helsinki tai jonkinlaisen sopimukseen kautta valtio alkaa kehittää Helsinki-Malmin lentoasemaa ilmailukäytössä. Valtio on tarjonnut maanvaihtoa, mutta Helsingin kaupunki on sen tyrmännyt - sääli. Mahdollisessa lunastustilanteessa arvotus on täysin toinen.&nbsp;</p><p>Jos taas kävisi niin, ettei lakiehdotusta hyväksyttäisi, jatkuu ELY-keskuksessa nyt lausunnoilla olevan suojeluesityksen käsittely hallinto-oikeuden eri asteissa. Muita suojeluesityksiä luonnonsuojelun, direktiivilajien ym. pohjalta on varmasti tulossa, ja asiaa käsitellään muissakin hallintoelimissä.</p><p>Keskusteluyhteyttä Helsingin kaupunkiin yritetään edelleen luoda. Asia on siellä lykätty virkakoneistoon jolla ei ole valtaa enempää kuin hammasrattaalla. Hallintokäsittelystä on tosin vireillä tutkintapyyntöjä, jotka saattavat johtaa Lex Kittilän soveltamiseen Helsingissäkin:&nbsp;&nbsp;&nbsp;<em>&rdquo;Valtuuston on luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan...pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti&rdquo;.</em></p><p>Aiemmissa keskusteluissa tyrmätty <a href="http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomalaiset-tekivat-ilmailun-historiaa-dronet-synnyttavat-jopa-10-miljardin-euron-markkinat-6683415?utm_source=Tivi_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Tivi_Uutiskirje">drone-keskuksen ja -kehityksen tuominen Malmille </a>saattaa näissä keskusteluissa saada kiinnostuksen heräämään myös Helsingin kaupungin puolella. Aiemmin <a href="http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">Jan Vapaavuori</a> totesi, että tuskinpa Helsinki tällaiseen hankkeeseen osallistuu valitsemansa linjan takia.&nbsp;</p><p>Edelleen ihmetyttää, kuka on se &quot;Helsinki&quot; joka tätä hanketta ajaa. Eivät ainakaan helsinkiläiset, vaan se kuuluisa &quot;Joku Muu&quot; joka muutenkin tekee kaikki muutkin hommat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustuslakivaliokunta on nyt käsitellyt Lex Malmi-asiaa perustuslain kannalta. Lausuntoa tai lausunnon evästyksiä odotetaan 24.10.2017. Perustuslakivaliokunta on valiokunnista epäpoliittisin, vaikka Suomessa koostuukin poliitikoista.

Sitkeät huhut poliittisesta linjauksesta asiassa on kiistetty voimakkaasti. Kokoomuksen Wille Rydman kiisti väitteet Kokoomuksen poliittisista tavoitteista asiassa ja totesi:  "Perustuslakivaliokunnan tehtävä on arvioida ainoastaan hallituksen esitysten, kansalaisaloitteiden yms. perustuslainmukaisuutta - siis voidaanko ne säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta kuulee perustuslakiasiantuntijoita ja muodostaa kantansa tukeutuen aiempaan tulkintakäytäntöönsä.

Perustuslakivaliokunta ei siis ota kantaa siihen, onko kansalaisaloite kannatettava vai ei. Se arvioi ainoastaan sen suhdetta perustuslakiin."

Valmistelu on tehty perinpohjaisesti

Asiantuntijat ovat lausuneet asiasta perustuslain kannalta. Perustuslain 20 pykälä suorastaan edellyttää Lex Malmin hyväksymistä: "vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille." Malmin lentoaseman kulttuuriperintöarvo on kiistämätön ja sekä kansallisesti (RKY) että kansainvälisesti tunnustettu (DoCoMoMo, World Monuments Fund, Europa Nostra). 

Asiantuntijoina on kuultu vakiokaartia, vaikka esimerkiksi professori Olli Mäenpään jääviydestä on keskusteltu. Hänhän on toiminut Liikenne- ja viestintäministeriön konsulttina. Toivottavasti politiikka ei tässä kohtaa sotke asiatarkastelua, vaan lausunto on laillisesti ja asianmukaisesti perusteltu.

 

Faron yleissopimus 

Asiaan vaikuttaa varmasti myös eduskunnassa juuri 17.10.2017 hyväksytty Faron yleissopimus. Asia on ollut vireillä Suomessa jo pitkään, tehtiinhän Faron sopimus jo 2005. Se on tähänastisista kansainvälisistä kulttuuriperintösopimuksista laajin ja monipuolisin.

Yleissopimuksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu kulttuuriperinnön, elämänlaadun, identiteetin ja kestävän kehityksen välisen yhteyden vahvistaminen yhteiskunnassa. Sopimus korostaa kulttuuriperintöä voimavarana, kulttuuriperinnön monimuotoisuutta ja merkitystä kestävän taloudellisen kehityksen resurssina.

Yksi sopimuksen keskeisistä viesteistä on yksilöiden ja yhteisöjen oikeus hyötyä kulttuuriperinnöstä ja osallistua sen rikastuttamiseen. Oikeuteen liittyy velvollisuus kunnioittaa muiden kulttuuriperintöä. Yleissopimus pyrkii myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa korostamalla ihmisten oikeutta määritellä itselleen tärkeän kulttuuriperinnön.

Sopimus kannustaa yhteisöjä toimimaan yhteiseksi koetun kulttuuriperinnön hyväksi. Kulttuuriperintöjen hyväksi toimivat yhteisöt, kulttuuriperintöyhteisöt, ovat yksi sopimuksen uutta luovista elementeistä.

Sopimuksen taustalla on ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jossa sivistykselliset oikeudet sisältävät oikeuden kulttuuriperintöön. 

Tämä on suoraan linjassa Suomen perustuslain kanssa, ja Malmin lentoasema osuu suoraan tähän kuvaukseen. Tämä tulee tietenkin olemaan jatkossakin merkittävä vaikuttava tekijä Malmin lentoaseman säilyttämisessä ilmailukäytössä. 

Mitä seuraavaksi?

Perustuslakivaliokunta antaa valmistelunsa jälkeen lausuntonsa Liikenne- ja viestintävaliokunnalle joka valmistelee oman lausuntonsa.

Eduskunta päättää sen jälkeen Lex Malmin säätämisestä. Lain voimaan tullessa joko Helsinki tai jonkinlaisen sopimukseen kautta valtio alkaa kehittää Helsinki-Malmin lentoasemaa ilmailukäytössä. Valtio on tarjonnut maanvaihtoa, mutta Helsingin kaupunki on sen tyrmännyt - sääli. Mahdollisessa lunastustilanteessa arvotus on täysin toinen. 

Jos taas kävisi niin, ettei lakiehdotusta hyväksyttäisi, jatkuu ELY-keskuksessa nyt lausunnoilla olevan suojeluesityksen käsittely hallinto-oikeuden eri asteissa. Muita suojeluesityksiä luonnonsuojelun, direktiivilajien ym. pohjalta on varmasti tulossa, ja asiaa käsitellään muissakin hallintoelimissä.

Keskusteluyhteyttä Helsingin kaupunkiin yritetään edelleen luoda. Asia on siellä lykätty virkakoneistoon jolla ei ole valtaa enempää kuin hammasrattaalla. Hallintokäsittelystä on tosin vireillä tutkintapyyntöjä, jotka saattavat johtaa Lex Kittilän soveltamiseen Helsingissäkin:   ”Valtuuston on luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan...pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti”.

Aiemmissa keskusteluissa tyrmätty drone-keskuksen ja -kehityksen tuominen Malmille saattaa näissä keskusteluissa saada kiinnostuksen heräämään myös Helsingin kaupungin puolella. Aiemmin Jan Vapaavuori totesi, että tuskinpa Helsinki tällaiseen hankkeeseen osallistuu valitsemansa linjan takia. 

Edelleen ihmetyttää, kuka on se "Helsinki" joka tätä hanketta ajaa. Eivät ainakaan helsinkiläiset, vaan se kuuluisa "Joku Muu" joka muutenkin tekee kaikki muutkin hommat.

]]>
2 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244915-malmin-lentoasema-faron-sopimus-ja-perustuslakivaliokunta#comments Helsinki-Malmin lentoasema Ilmailu Kulttuuriperintö Perustuslaki Mon, 23 Oct 2017 20:33:13 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244915-malmin-lentoasema-faron-sopimus-ja-perustuslakivaliokunta
Maakunnasta kunta kuntaliitosten kautta http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244909-maakunnasta-kunta-kuntaliitosten-kautta <p>Maakunta- ja soteuudistus merkitsee perustuslaissa tarkoitetun kunnallisen itsemäärämisoikeuden ja demokratian kaventumista sekä valtion vallan ja byrokratian lisääntymistä. Kunnilta valtaa siirtyy maakunnille ja valtiovallalle. Valtiovalta säätelisi monin eri tavoin maakuntien toimintaa ja hallintoa, mutta erityisesti maakunnille sen ja sote-tehtävien hoitamista varten annettavan rahoituksensa avulla, kun maakunnilla ei ole omaa verotusoikeuttakaan. Valtiolta maakunnille siirtyvät tehtävät ovat pitkälle vain näennäisiä. Maakunta- ja soteuudistuksessa rakennetaan yksi organisaatioporras lisää, kun yleismaailmallinen suuntaus on jo kymmeniä vuosia ollut organisaatiotasojen madaltaminen ja alempien organisaatiotasojen osallistumisen sekä demokraattisen päätöksenteon lisääminen. Tässä suhteessa Suomi kulkee vastavirtaan.</p> <p>Vuosia sitten ajettiin voimakkaasti kuntaliitoksia, mutta niitä ei syntynyt toivotulla tavalla. Nyt näihin on kunnilla entistä suurempi motivaatio, kun maakuntaan kuuluvat kunnat vastauksena uusille himmelikaavailuille voisivat kuntaliitosten kautta muodostaa uuden kunnan. Mitä lakeja, maakuntalakia vai kuntalakeja silloin noudatettaisiin? Maakuntaa ja sotea koskevissa lakiehdotuksissa ja voimassa olevissa kuntalaeissa ei ole otettu lainkaan huomioon sitä mahdollisuutta, että hyvin todennäköisesti monet maakuntaan kuuluvat kunnat haluaisivatkin nyt, ja varsinkin tulevaisuudessa, muodostaa maakunnan kokoisen uuden kunnan. Tämä olisi otettava selkeästi huomioon lainsäädännössä perustuslain määräysten ja hengen toteutumisen varmistamiseksi, ja että tiedettäisiin, mitä lakeja tällaisessa tapauksessa silloin noudatettaisiin. Maakunnasta kunta kuntaliitosten kautta selkeytettäisi monimutkaista päätöksentekoa, palauttaisi kunnallisen demokratian ja vähentäisi byrokratiaa.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakunta- ja soteuudistus merkitsee perustuslaissa tarkoitetun kunnallisen itsemäärämisoikeuden ja demokratian kaventumista sekä valtion vallan ja byrokratian lisääntymistä. Kunnilta valtaa siirtyy maakunnille ja valtiovallalle. Valtiovalta säätelisi monin eri tavoin maakuntien toimintaa ja hallintoa, mutta erityisesti maakunnille sen ja sote-tehtävien hoitamista varten annettavan rahoituksensa avulla, kun maakunnilla ei ole omaa verotusoikeuttakaan. Valtiolta maakunnille siirtyvät tehtävät ovat pitkälle vain näennäisiä. Maakunta- ja soteuudistuksessa rakennetaan yksi organisaatioporras lisää, kun yleismaailmallinen suuntaus on jo kymmeniä vuosia ollut organisaatiotasojen madaltaminen ja alempien organisaatiotasojen osallistumisen sekä demokraattisen päätöksenteon lisääminen. Tässä suhteessa Suomi kulkee vastavirtaan.

Vuosia sitten ajettiin voimakkaasti kuntaliitoksia, mutta niitä ei syntynyt toivotulla tavalla. Nyt näihin on kunnilla entistä suurempi motivaatio, kun maakuntaan kuuluvat kunnat vastauksena uusille himmelikaavailuille voisivat kuntaliitosten kautta muodostaa uuden kunnan. Mitä lakeja, maakuntalakia vai kuntalakeja silloin noudatettaisiin? Maakuntaa ja sotea koskevissa lakiehdotuksissa ja voimassa olevissa kuntalaeissa ei ole otettu lainkaan huomioon sitä mahdollisuutta, että hyvin todennäköisesti monet maakuntaan kuuluvat kunnat haluaisivatkin nyt, ja varsinkin tulevaisuudessa, muodostaa maakunnan kokoisen uuden kunnan. Tämä olisi otettava selkeästi huomioon lainsäädännössä perustuslain määräysten ja hengen toteutumisen varmistamiseksi, ja että tiedettäisiin, mitä lakeja tällaisessa tapauksessa silloin noudatettaisiin. Maakunnasta kunta kuntaliitosten kautta selkeytettäisi monimutkaista päätöksentekoa, palauttaisi kunnallisen demokratian ja vähentäisi byrokratiaa.

 

]]>
2 http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244909-maakunnasta-kunta-kuntaliitosten-kautta#comments Demokratia Kuntaliitokset Maakunta- ja kuntalait Maakunta-ja soteuudistus Perustuslaki Mon, 23 Oct 2017 18:59:47 +0000 Asko Lampikari http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244909-maakunnasta-kunta-kuntaliitosten-kautta
Wahlroosin perustuslakipamfletista http://jussiairaksinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244879-wahlroosin-perustuslakipamfletista <p>Björn Wahlroos kirjoitti sitten EVA:lle <a href="http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/10/EVA_pamfletti_2017_1-1.pdf" title="Hiljainen vallankumous">pamfletin</a> perustuslain kehittämisestä. En vielä ehtinyt lukea sitä kokonaan mutta johtopäätöksiä ja keskeisiä lukuja silmäillen tulee jo mieleen useita kriittisiä huomioita.</p><p>Pamfletissa perusoikeuksien ulottuvuuden laajeneminen ja sitovuuden kasvaminen näytettäisiin paikannettavan jotenkin kansallisesti ohjailtavaksi kehitykseksi, vaikka sitä se ei ole. Kansainvälinen ihmisoikeuskehitys ja Euroopan ihmisoikeussopimus erityisesti, EU-oikeus ja muut kansainväliset vaikutteet ovat olleet paitsi päällimmäisiä vaikuttimia kotoperäisen perusoikeusjärjestelmän syntymiseen, myös yhä useammin suoraan sovellettavaa oikeutta. Jos kotoperäistä perusoikeusjärjestelmää halutaan supistaa, yhä useammin tullaan tekemisiin kansainvälisen oikeuden suoran soveltamisen kanssa, mikä jossain määrin vähentäisi oikeuden ennakoitavuutta.</p><p>Toisekseen Wahlroosin esittämät tavoitteet ja niihin liittyvät keinot näyttäisi olevan paikoin sisäisesti ristiriitaisia. Yhtäällä pamfletissa ollaan huolestuneita siitä, että monesta puolueesta koostuvat hallituskoalitiot eivät kykene tekemään päätöksiä ja perustuslaki jarruttaa päätöksentekoa edelleen. Toisaalta pamfletissa esitetään perustuslain jälkikäteiskontrollin lisäämistä niin, että perustuslakituomioistuin tai korkein oikeus voisi kumota Eduskunnan säätämän lain, joka on jo kertaalleen hyväksytty perustuslakivaliokunnassa. Kyse olisi tällöin yhden ylimääräisen veto-oikeuskerroksen lisäämisestä nykyjärjestelmään, joka pikemminkin lisäisi lainsäädännöllistä stagnaatiota.</p><p>Sanamuodonmukaisen tulkinnan kannattaminen ainoana tulkintatapana kertoo vain siitä, miten hataralla pohjalla kirjoittajan kokemus ja osaaminen oikeudellisesta päätöksenteosta on. Perusoikeudet ovat niin yleisellä tasolla kirjoitettuja ja useimmiten keskenään ristiriidassa, että niiden sisällöstä ei voi saada mitään tolkkua ottamatta mukaan tulkintakerrokseksi esimerkiksi sitä, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut kirjoittaessaan jonkun säännöksen tai miten kyseinen säännös käyttäytyy oikeusjärjestelmän kokonaisuudessa. Perustuslaki esimerkiksi edellyttää, että hyvän hallinnon takeista on säädettävä lailla. Jos me juututaan vain sanamuotoon &rdquo;hyvä hallinto&rdquo;, niin ei siitä voi vielä päätellä, mitä se pitää sisällään. Se, että hyvään hallintoon liittyy esimerkiksi hallinnon asiakkaiden tasapuolinen kohtelu, viranomaistoimivallan käyttäminen oikeasuhtaisesti lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin tai mahdollisuus luottaa siihen, että viranomaisen päätökset ovat oikeellisia, virheettömiä ja pysyviä, ei näy sanamuodossa, vaan pitää mennä lain perusteluihin ja oikeustieteelliseen kirjallisuuteen. Edes alemmanasteista lakia ei ole mahdollista kirjoittaa niin yksiselitteisesti ja yksityiskohtaisesti, että sanamuodonmukainen tulkinta olisi kaikissa tilanteissa mahdollista. Perustuslain osalta se on vielä mahdottomampaa.</p><p>TSS-oikeuksien Wahlroos katsoo olevan arvokannanottoja, joiden soveltaminen budjettivaikutuksineen kuuluu ensisijaisesti Eduskunnalle eikä juristeille. Kaikki perusoikeudet ovat arvokannanottoja. Myös elinkeinovapauden tai omaisuudensuojan soveltamisella on budjettivaikutuksia. Samoin ympäristöperusoikeuden horisontaalisen ulottuvuuden nostaminen esille sivuuttaa sen, että horisontaalivaikutukset tulee säteillä koko yhteiskuntaan, koska julkisen vallan velvollisuus on lailla turvata perusoikeuksien toteutuminen. Miten esimerkiksi ihmisten yhdenvertainen kohtelu voitaisiin turvata julkisen vallan puolesta, jos yksityisiä velvoittavasti ei saisi lailla säätää, että ihmisiä tai vaikkapa yrityksen vähemmistöosakkaita tulee kohdella tasavertaisesti?</p><p>Pamfletissa esitetyn valtion menokaton osalta on todettava, että Yhdysvalloista mainittua velkakattoa on nostettu säännöllisin väliajoin siitä lähtien kun se säädettiin. Kuntien kokemukset investointikatoista puolestaan ovat osoittaneet, että niillä voidaan estää jopa kunnille tuottavien investointien tekeminen ajoissa.</p><p>Vaalipiirien pilkkominen, suurimman puolueen lisäpaikkajärjestelmä ja Eduskunnan vallan siirtäminen presidentille taitaakin olla sitten enemmän poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa kuin oikeudellista analyysiä tarvitsevia päätöksiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Björn Wahlroos kirjoitti sitten EVA:lle pamfletin perustuslain kehittämisestä. En vielä ehtinyt lukea sitä kokonaan mutta johtopäätöksiä ja keskeisiä lukuja silmäillen tulee jo mieleen useita kriittisiä huomioita.

Pamfletissa perusoikeuksien ulottuvuuden laajeneminen ja sitovuuden kasvaminen näytettäisiin paikannettavan jotenkin kansallisesti ohjailtavaksi kehitykseksi, vaikka sitä se ei ole. Kansainvälinen ihmisoikeuskehitys ja Euroopan ihmisoikeussopimus erityisesti, EU-oikeus ja muut kansainväliset vaikutteet ovat olleet paitsi päällimmäisiä vaikuttimia kotoperäisen perusoikeusjärjestelmän syntymiseen, myös yhä useammin suoraan sovellettavaa oikeutta. Jos kotoperäistä perusoikeusjärjestelmää halutaan supistaa, yhä useammin tullaan tekemisiin kansainvälisen oikeuden suoran soveltamisen kanssa, mikä jossain määrin vähentäisi oikeuden ennakoitavuutta.

Toisekseen Wahlroosin esittämät tavoitteet ja niihin liittyvät keinot näyttäisi olevan paikoin sisäisesti ristiriitaisia. Yhtäällä pamfletissa ollaan huolestuneita siitä, että monesta puolueesta koostuvat hallituskoalitiot eivät kykene tekemään päätöksiä ja perustuslaki jarruttaa päätöksentekoa edelleen. Toisaalta pamfletissa esitetään perustuslain jälkikäteiskontrollin lisäämistä niin, että perustuslakituomioistuin tai korkein oikeus voisi kumota Eduskunnan säätämän lain, joka on jo kertaalleen hyväksytty perustuslakivaliokunnassa. Kyse olisi tällöin yhden ylimääräisen veto-oikeuskerroksen lisäämisestä nykyjärjestelmään, joka pikemminkin lisäisi lainsäädännöllistä stagnaatiota.

Sanamuodonmukaisen tulkinnan kannattaminen ainoana tulkintatapana kertoo vain siitä, miten hataralla pohjalla kirjoittajan kokemus ja osaaminen oikeudellisesta päätöksenteosta on. Perusoikeudet ovat niin yleisellä tasolla kirjoitettuja ja useimmiten keskenään ristiriidassa, että niiden sisällöstä ei voi saada mitään tolkkua ottamatta mukaan tulkintakerrokseksi esimerkiksi sitä, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut kirjoittaessaan jonkun säännöksen tai miten kyseinen säännös käyttäytyy oikeusjärjestelmän kokonaisuudessa. Perustuslaki esimerkiksi edellyttää, että hyvän hallinnon takeista on säädettävä lailla. Jos me juututaan vain sanamuotoon ”hyvä hallinto”, niin ei siitä voi vielä päätellä, mitä se pitää sisällään. Se, että hyvään hallintoon liittyy esimerkiksi hallinnon asiakkaiden tasapuolinen kohtelu, viranomaistoimivallan käyttäminen oikeasuhtaisesti lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin tai mahdollisuus luottaa siihen, että viranomaisen päätökset ovat oikeellisia, virheettömiä ja pysyviä, ei näy sanamuodossa, vaan pitää mennä lain perusteluihin ja oikeustieteelliseen kirjallisuuteen. Edes alemmanasteista lakia ei ole mahdollista kirjoittaa niin yksiselitteisesti ja yksityiskohtaisesti, että sanamuodonmukainen tulkinta olisi kaikissa tilanteissa mahdollista. Perustuslain osalta se on vielä mahdottomampaa.

TSS-oikeuksien Wahlroos katsoo olevan arvokannanottoja, joiden soveltaminen budjettivaikutuksineen kuuluu ensisijaisesti Eduskunnalle eikä juristeille. Kaikki perusoikeudet ovat arvokannanottoja. Myös elinkeinovapauden tai omaisuudensuojan soveltamisella on budjettivaikutuksia. Samoin ympäristöperusoikeuden horisontaalisen ulottuvuuden nostaminen esille sivuuttaa sen, että horisontaalivaikutukset tulee säteillä koko yhteiskuntaan, koska julkisen vallan velvollisuus on lailla turvata perusoikeuksien toteutuminen. Miten esimerkiksi ihmisten yhdenvertainen kohtelu voitaisiin turvata julkisen vallan puolesta, jos yksityisiä velvoittavasti ei saisi lailla säätää, että ihmisiä tai vaikkapa yrityksen vähemmistöosakkaita tulee kohdella tasavertaisesti?

Pamfletissa esitetyn valtion menokaton osalta on todettava, että Yhdysvalloista mainittua velkakattoa on nostettu säännöllisin väliajoin siitä lähtien kun se säädettiin. Kuntien kokemukset investointikatoista puolestaan ovat osoittaneet, että niillä voidaan estää jopa kunnille tuottavien investointien tekeminen ajoissa.

Vaalipiirien pilkkominen, suurimman puolueen lisäpaikkajärjestelmä ja Eduskunnan vallan siirtäminen presidentille taitaakin olla sitten enemmän poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa kuin oikeudellista analyysiä tarvitsevia päätöksiä.

]]>
20 http://jussiairaksinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244879-wahlroosin-perustuslakipamfletista#comments Perustuslaki Mon, 23 Oct 2017 07:58:16 +0000 Jussi Airaksinen http://jussiairaksinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244879-wahlroosin-perustuslakipamfletista
Wahlroos ja valtatyhjiö http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244875-wahlroos-ja-valtatyhjio <p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005419294.html">Björn Wahlroos: Uusi perustuslaki vei hallituksen valtaa, presidentin valtaoikeuksien lisäämistä tulisi vakavasti harkita &ndash; nykyinen järjestelmä &rdquo;vaikuttanut maan poliittiseen lamaannukseen&rdquo;</a>&nbsp;(HS 23.10.2017) kertoo:</p><p><em>&quot;Wahlroos pitää ongelmallisena, että valtaa on siirretty perustuslakiuudistuksessa pois tasavallan presidentiltä, mutta sitä ei ole hänen mukana jaettu uudestaan.&nbsp;<br /><br />Lopputuloksena Suomi on saanut perustuslain, joka on merkittävällä tavalla vaikuttanut maan poliittiseen lamaannukseen. Jopa [Juha] Sipilän&nbsp;Suomen mittakaavassa kapeapohjainen, kolmen puolueen hallitus on kompastunut koalitio-ongelmaan pyrkiessään uudistamaan työmarkkinoita ja terveydenhuoltoa.&rdquo;</em></p><p>Kirjoitin samasta ongelmasta tammikuussa:&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229143-presidentin-valtaoikeuksien-kaventaminen-oli-iso-naula-arkkuun">Presidentin valtaoikeuksien kaventaminen oli iso naula arkkuun</a> (AA&nbsp;8.1.2017), eli näyttää siltä että Nalle on Aholansa lukenut.</p><p>Perustuslakituomioistuimen tarpeesta olemme myös yhtä mieltä, mutta vaalijärjestelmään liittyvän ehdotuksen sanamuotoon joudun puuttumaan:</p><p><em>&quot;Lisäksi Wahlroos haluaisi, että vaalijärjestelmää korjattaisiin paikallisesti edustavammaksi ja samalla vaalit voittaneita suurempia puolueita suosivaksi. &quot;</em></p><p>Mielestäni on ihan järkevää, jos vaalit voittanut puolue saa sopivan määrän lisäpaikkoja eduskuntaan, jolla estetään lähtökohtaisesti toimintakyvyttömien sateenkaarihallitusten synty (ns.&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Majority_bonus_system">Majority bonus</a>&nbsp;- malli). En kuitenkaan virittäisi järjestelmää suosimaan muita kuin eniten ääniä saanutta puoluetta, sillä tämä sementoisi vallan niille puolueille, jotka tämän maan alennustilaan ovat syyllisiä.</p><p>Jos vaalijärjestelmää lähdetään uusimaan, niin esim. <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239712-aluepolitiikka-on-maanpetturuutta">vaalipiireistä luopuminen olisi maan kokonaisedun kannalta erittäin hyvä asia</a>&nbsp;(AA&nbsp;5.7.2017)</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on nettovarallisuudessaan noin puoli&nbsp;miljardia euroa perässä, mutta kannanotoissaan puoli vuotta edellä.&nbsp;</p> Björn Wahlroos: Uusi perustuslaki vei hallituksen valtaa, presidentin valtaoikeuksien lisäämistä tulisi vakavasti harkita – nykyinen järjestelmä ”vaikuttanut maan poliittiseen lamaannukseen” (HS 23.10.2017) kertoo:

"Wahlroos pitää ongelmallisena, että valtaa on siirretty perustuslakiuudistuksessa pois tasavallan presidentiltä, mutta sitä ei ole hänen mukana jaettu uudestaan. 

Lopputuloksena Suomi on saanut perustuslain, joka on merkittävällä tavalla vaikuttanut maan poliittiseen lamaannukseen. Jopa [Juha] Sipilän Suomen mittakaavassa kapeapohjainen, kolmen puolueen hallitus on kompastunut koalitio-ongelmaan pyrkiessään uudistamaan työmarkkinoita ja terveydenhuoltoa.”

Kirjoitin samasta ongelmasta tammikuussa: Presidentin valtaoikeuksien kaventaminen oli iso naula arkkuun (AA 8.1.2017), eli näyttää siltä että Nalle on Aholansa lukenut.

Perustuslakituomioistuimen tarpeesta olemme myös yhtä mieltä, mutta vaalijärjestelmään liittyvän ehdotuksen sanamuotoon joudun puuttumaan:

"Lisäksi Wahlroos haluaisi, että vaalijärjestelmää korjattaisiin paikallisesti edustavammaksi ja samalla vaalit voittaneita suurempia puolueita suosivaksi. "

Mielestäni on ihan järkevää, jos vaalit voittanut puolue saa sopivan määrän lisäpaikkoja eduskuntaan, jolla estetään lähtökohtaisesti toimintakyvyttömien sateenkaarihallitusten synty (ns. Majority bonus - malli). En kuitenkaan virittäisi järjestelmää suosimaan muita kuin eniten ääniä saanutta puoluetta, sillä tämä sementoisi vallan niille puolueille, jotka tämän maan alennustilaan ovat syyllisiä.

Jos vaalijärjestelmää lähdetään uusimaan, niin esim. vaalipiireistä luopuminen olisi maan kokonaisedun kannalta erittäin hyvä asia (AA 5.7.2017)

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on nettovarallisuudessaan noin puoli miljardia euroa perässä, mutta kannanotoissaan puoli vuotta edellä. 

]]>
14 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244875-wahlroos-ja-valtatyhjio#comments Kotimaa Björn Wahlroos Perustuslaki Politiikka Valtatyhjiö Mon, 23 Oct 2017 06:42:29 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244875-wahlroos-ja-valtatyhjio
Onko "Taitettu eläkeindeksi" perustuslain vastainen? http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244290-onko-taitettu-elakeindeksi-perustuslain-vastainen <p>&rdquo;<strong>Taitettu eläke&rdquo; perustuslain vastainen?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslaki sanoo:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;2 luku</p><p>Perusoikeudet</p><p><a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999">6 &sect;</a></p><p>Yhdenvertaisuus</p><p>Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, <strong>iän</strong>, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, <strong>terveydentilan, vammaisuuden</strong> tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella..&rdquo;</p><p>Raimo Ilaskiven 14/8-17 HS:n mielipidesivulla julkaistu &rdquo;Eläkkeitä on jo leikattu&rdquo; on täyttä asiaa. Näinhän se menee.</p><p>Tarkistin tilanteen omalta kohdaltani. Vanhuuseläkeelle minut siirrettiin v-2008 (syntymäaika-43 Tammikuu) osa-aikaeläkkeeltä (Vakuutuslääkäri ei lähes jatkuvaa flimmeriä ja flutteria katsonut osatyökyvyttömyys-eläkkeen väärtiksi). Tarkastelin nettoeläkkeeni muutosta. Kun v-2008 nettoeläke otetaan 100 %:ksi, tämän päivän eläke on 103,5%. Lähes 10 vuoden jakson matalin on ollut 97,5% ja korkein 105%. Veroprosentti ollut melko oikea, koska pienet palautukset ovat olleet suunilleen samaa tasoa. Kunnallisvero on noussut 0,5%-yksikköä.</p><p>Samaan aikaan elinkustannusindeksi on noussut 13%, jos lähtökohdaksi valitaan 2008 tai 17%, jos lähtökohdaksi valitaan 2007. Palkkaindeksin nousu on vastaavalla ajalla ollut parinkymmenen prosentin luokkaa.</p><p>Varsinainen kysymys on, kuinka tälläinen &rdquo;taitettu eläkejärjestelmä&rdquo; on ylipäätään ollut mahdollista tehdä. Asettaahan se ihmiset iän, terveydentilan ja vammaisuuden, eli eläkkeellä olon pituudesta riippuen täysin eriarvoiseen tilanteeseen muuhun väestöön &ndash; ja toisiin eläkeläisiinkin - verrattuna.</p><p>Mikä on ollut se hyväksyttävä peruste tähän eläkkeelle jotuneita/päässeitä ihmisiä sortavaan menettelyyn? Hyäksyttävän perusteen on oltava varsin vahva, koska menettely on sekä Suomen allekirjoittaman YK:n tasa-arvojulistuksen että perustuslakimme vastainen.</p><p>Entä mitä pitää tehdä laittomuuden korjaamiseksi?</p><p>Taustaksi voisi ottaa nuorena insinöörinä kuulemani lähes 50v takaisen ilmeisen yleisen jutun, mikä sovellettu omalle paikkakunnalle, tässä tapauksessa Imatralle. Neljän pojan porukka oli menossa Vuoksenniskan lavalle tanssiloihin ja normaali käytännön mukaan hakivat edellisellä kerralla piilottamaansa rohkaisuryyppy-pulloa. Kuinkas sattuikaan löysivät jonkun muun piilottaman jallupullon. Pullon löytäjä itseoikeutettuna otti ensimmäisen ryypyn ja totesi ojentaessaan pulloa kaverille &rdquo;tämähän on kusta&rdquo;. Kaveri otti ryypyn ja ojentaessaan pulloa seuraavalle kaverille toisti saman &rdquo;tämähän on kusta&rdquo;. Kolmas kaveri toisti saman rituaalin eli pulloa viimeiselle ojentaessaan ilmoitti mielpiteenään &rdquo;tämähän on kusta&rdquo;. Neljäs kaveri pullosta maistettuaan raivostui ja huusi: &rdquo;PERKELE jätkät, miksi kukaan ei varoittanut, että TÄMÄHÄN ON KUSTA&rdquo;.</p><p>Näinhän me toimimme. Yksittäinen ininä ei johda mihinkään. Tarvitaan suunnaton määrä ininää, jotta hallituspuolueet saadaan herätettyä korjaamaan v-95 tehdyt laittomuudet. Nykyinen some antaa tähän mahdollisuuden, varsinkin kun taitetun eläkeindeksin kaunein kukkanen lienee Kokoomuksen v 2007 Sari Sairaanhoitajalle lupaama 500&euro;:n palkankorotus, mikä prosenttikorotuksena meni läpi koko kentän, ja romahdutti sekä Suomen kilpailukyvyn että eläkkeet, niiltä jotka ovat jääneet eläkkeelle 2008 tai aikaisemmin.</p><p>Eli ne eläkeläiset, jotka haluavat paluun palkkojen kehitykseen sidottuun eläkkeeseen, suorittavat omakohtaisia laskelmia eläkkeen kehittymisestä työssä olevien keskipalkkoihin &ndash; eli ostovoimaan &ndash; verrattuna ja raportoivat tämän somessa, sekä ilmoittavat, miten aikovat seuraavissa vaaleissa äänestää, jotta sylttytehdas saadaan ruotuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Heikki Peltola, Imatra (Blogit &rdquo;HeikkiPeltola1&rdquo;)</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taitettu eläke” perustuslain vastainen?

 

Perustuslaki sanoo:

 

”2 luku

Perusoikeudet

6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella..”

Raimo Ilaskiven 14/8-17 HS:n mielipidesivulla julkaistu ”Eläkkeitä on jo leikattu” on täyttä asiaa. Näinhän se menee.

Tarkistin tilanteen omalta kohdaltani. Vanhuuseläkeelle minut siirrettiin v-2008 (syntymäaika-43 Tammikuu) osa-aikaeläkkeeltä (Vakuutuslääkäri ei lähes jatkuvaa flimmeriä ja flutteria katsonut osatyökyvyttömyys-eläkkeen väärtiksi). Tarkastelin nettoeläkkeeni muutosta. Kun v-2008 nettoeläke otetaan 100 %:ksi, tämän päivän eläke on 103,5%. Lähes 10 vuoden jakson matalin on ollut 97,5% ja korkein 105%. Veroprosentti ollut melko oikea, koska pienet palautukset ovat olleet suunilleen samaa tasoa. Kunnallisvero on noussut 0,5%-yksikköä.

Samaan aikaan elinkustannusindeksi on noussut 13%, jos lähtökohdaksi valitaan 2008 tai 17%, jos lähtökohdaksi valitaan 2007. Palkkaindeksin nousu on vastaavalla ajalla ollut parinkymmenen prosentin luokkaa.

Varsinainen kysymys on, kuinka tälläinen ”taitettu eläkejärjestelmä” on ylipäätään ollut mahdollista tehdä. Asettaahan se ihmiset iän, terveydentilan ja vammaisuuden, eli eläkkeellä olon pituudesta riippuen täysin eriarvoiseen tilanteeseen muuhun väestöön – ja toisiin eläkeläisiinkin - verrattuna.

Mikä on ollut se hyväksyttävä peruste tähän eläkkeelle jotuneita/päässeitä ihmisiä sortavaan menettelyyn? Hyäksyttävän perusteen on oltava varsin vahva, koska menettely on sekä Suomen allekirjoittaman YK:n tasa-arvojulistuksen että perustuslakimme vastainen.

Entä mitä pitää tehdä laittomuuden korjaamiseksi?

Taustaksi voisi ottaa nuorena insinöörinä kuulemani lähes 50v takaisen ilmeisen yleisen jutun, mikä sovellettu omalle paikkakunnalle, tässä tapauksessa Imatralle. Neljän pojan porukka oli menossa Vuoksenniskan lavalle tanssiloihin ja normaali käytännön mukaan hakivat edellisellä kerralla piilottamaansa rohkaisuryyppy-pulloa. Kuinkas sattuikaan löysivät jonkun muun piilottaman jallupullon. Pullon löytäjä itseoikeutettuna otti ensimmäisen ryypyn ja totesi ojentaessaan pulloa kaverille ”tämähän on kusta”. Kaveri otti ryypyn ja ojentaessaan pulloa seuraavalle kaverille toisti saman ”tämähän on kusta”. Kolmas kaveri toisti saman rituaalin eli pulloa viimeiselle ojentaessaan ilmoitti mielpiteenään ”tämähän on kusta”. Neljäs kaveri pullosta maistettuaan raivostui ja huusi: ”PERKELE jätkät, miksi kukaan ei varoittanut, että TÄMÄHÄN ON KUSTA”.

Näinhän me toimimme. Yksittäinen ininä ei johda mihinkään. Tarvitaan suunnaton määrä ininää, jotta hallituspuolueet saadaan herätettyä korjaamaan v-95 tehdyt laittomuudet. Nykyinen some antaa tähän mahdollisuuden, varsinkin kun taitetun eläkeindeksin kaunein kukkanen lienee Kokoomuksen v 2007 Sari Sairaanhoitajalle lupaama 500€:n palkankorotus, mikä prosenttikorotuksena meni läpi koko kentän, ja romahdutti sekä Suomen kilpailukyvyn että eläkkeet, niiltä jotka ovat jääneet eläkkeelle 2008 tai aikaisemmin.

Eli ne eläkeläiset, jotka haluavat paluun palkkojen kehitykseen sidottuun eläkkeeseen, suorittavat omakohtaisia laskelmia eläkkeen kehittymisestä työssä olevien keskipalkkoihin – eli ostovoimaan – verrattuna ja raportoivat tämän somessa, sekä ilmoittavat, miten aikovat seuraavissa vaaleissa äänestää, jotta sylttytehdas saadaan ruotuun.

 

Heikki Peltola, Imatra (Blogit ”HeikkiPeltola1”)


 

]]>
0 http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244290-onko-taitettu-elakeindeksi-perustuslain-vastainen#comments Kilpailukyky Perustuslaki Sari Sairaanhoitaja Taitettu eläkeindeksi Wed, 11 Oct 2017 14:13:50 +0000 Heikki Peltola http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244290-onko-taitettu-elakeindeksi-perustuslain-vastainen
Kuinka suojasta tuli uhka http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244117-kuinka-suojasta-tuli-uhka <p>Erinäiset valvontatoimenpiteet, joita vaaditaan säädettäviksi kansallisen turvallisuuden nimissä, ovat olleet voimakkaasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jotta valvonta saataisiin tiettyjen tahojen mielestä riittävän laajamittaiseksi, tulisi perustuslain kohtaa luottamuksellisen viestin salaisuudesta muuttaa. Se tarkoittaa yksityisyyden suojan merkittävää heikentämistä.</p><p>Jos asettuu hetkeksi tarkkailemaan tilannetta 20 vuoden taakse, jo tällaisesta keskusteleminenkin vaikuttaa kummalliselta. Miksi minun, tavallisen kansalaisen yksityisyyden suoja tulee rikkoa? Miten kukaan voi oikeuttaa yksityisyyteni alueelle astumisen? Tekisitte viranomaiset työtänne vaan! Nykyhetkessä olemme yhtäkkiä tilanteessa, jossa emme enää vain keskustele suojan rikkomisesta, vaan lähinnä kiistelemme sen toteuttamisen aikataulusta.</p><p>tl;dr: Lue kokonaan vaan. Jos haluat erittäin karkean lyhytversion, se löytyy viimeisenä lähdeluettelosta.</p><p>Tekstin jälkeen koottu linkkejä aiheen ympäriltä. Lähdeluettelo on erikseen aivan lopulla. Suosittelen tutustumaan lähteisiin syvemmin laajemman ymmärryksen luomiseksi.&nbsp;</p><p><em>Suorat viittaukset poistettu tekstistä Puheenvuoron julkaisuun muotoiluongelmien vuoksi. Viittaukset ja palautteen kautta tehtävät muutokset löydettävissä alkuperäisessä julkaisussa osoitteessa&nbsp;<a href="http://jonnapurojarvi.piraatit.fi/luottamuksellisen-viestin-salaisuus-ja-kansallinen-turvallisuus-tai-kuinka-suojasta-tuli-uhka/">http://jonnapurojarvi.piraatit.fi/luottamuksellisen-viestin-salaisuus-ja-kansallinen-turvallisuus-tai-kuinka-suojasta-tuli-uhka/&nbsp;</a></em></p><p>Kiitos Petra Salmelle tekstin editoinnista&nbsp;helpommin luettavaan ja ymmärrettävään muotoon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ytimessä turvallistamispuhe</strong></p><p>Turvallistamispuhe tarkoittaa puhetta, jolla jostakin asiasta luodaan turvallisuuskysymys. Tyypillisesti se tapahtuu viittaamalla teoreettisiin (realistisiin tai epärealistisiin) uhkiin, joiden uskotellaan toteutuvan, jos asialle ei tehdä jotain. Yleinen turvallistamispuheen tarina onkin, että ensin luodaan uhkakuva, johon annetaan turvaa tuova vastaus. Tässä kirjoituksessa uhkana esittäytyy terrorismi ja turva sitä kohtaan luodaan entistä syvemmälle menevällä valvonnalla: Yksityisyyden suojasta on luotu kansallisen turvallisuuden toteutumisen este.</p><p>Turvallistamispuheeseen kuuluu kahdentyyppisiä puhetekoja: illokutionaarisia ja perlokutionaarisia. Ensimmäisellä tarkoitetaan sitovaa puhetekoa: Kun sanat on sanottu, niillä on sopimuksen kaltainen voima. Tässä yhteydessä se viittaa pääasiassa puhetekoon, jolla on toimeenpaneva merkitys, kuten lainsäädännön luonti turvallistamispuheella tuotetusta näkökulmasta lähtien. Näin on toimittu esimerkiksi silloin, kun työministeriö asetti työryhmän tarkastamaan perustuslakia luottamuksellisen viestin salaisuudesta kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.</p><p>Perlokutionaarinen puheteko tarkoittaa sellaista puhetta, jonka lopputuloksia puhuja ei suoraan hallitse: Kyse on yksilöllisistä tavoista reagoida kuultuun, usein ollen tunnepohjainen. Esimerkkinä tässä yhteydessä toimii poliittinen puhe, jossa varoitetaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvattavan terrorismin uhkaa. Tällaisilla puheteoilla voidaan tarkoituksenmukaisesti etsiä ja pyrkiä tuottamaan tiettyä reaktiota. Poliittisesti motivoituneessa turvallistamispuheessa perlokutionaarisena tapahtumana on toisaalta pelko sitä kohtaan, mitä toivotaan pelättävän, ja toisaalta luottamus siihen että puhuja antaa turvan tuota pelon kohdetta vastaan. Tässä kirjoituksessa nostan esille sellaisia puhetekoja, joilla terrorismin pelko valjastetaan palvelemaan valvonnan hyväksyntää: Se on selvästi parhaiten menestynyt narratiivi läpi länsimaiden.</p><p>Perlokutionaarisen puheteon erityispiirre politiikanteon välineenä on, että passiivisuus toimii sen hyväksi. Riittää, että näkyvä mielipide saatetaan omalle puolelle. Poliittista keskustelua valtavasti hallinnut turvallistamispuhe ja kyynisyys mahdollisuuksista vaikuttaa asiaan on mahdollistanut kansainvälisesti jo laajasti tiedusteluoikeuksia valtioille yksityisyyden hinnalla.</p><p>Jotta suomalaisen yhteiskunnan nykytilannetta suhteessa kansalliseen turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan voisi ymmärtää luonnollisena jatkumona viimeisten vuosikymmenien aikana, on hypättävä ajassa taaksepäin. Kyynisemmätkin toivottavasti löytävät sen toivon, jonka aihetta tutkiessani havaitsin.</p><p>Linkitän mukaan paljon lähteitä, joskin pintapuolisimmat maininnat ovat melko lailla Wikipediaan lähteistetty. Seikkaperäisemmät väitteet linkitän &rdquo;parempiin&rdquo; lähteisiin. Annettuja lähteitä saa sekä korjata, tarkentaa että kritisoida &ndash; korjailen ja tarkennan niin lähteitä kuin väitteitäkin tarvittaessa alkuperäiseen julkaisuun kotisivuillani.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>WTC-iskut ja identifikaatio-operaatio</strong></p><p>11.9.2001 tapahtunut lentokoneiden iskeytyminen ikonisiin World Trade Center -torneihin saattoi koko läntisen maailman uudelle ajalle. Mahdollisesti epäluuloakin herättävä käsite, identifikaatio-operaatio, on teoreettinen poliittisen vaikuttamisen keino, joka yhdistelmäsanana rakentuu identifikaatioon nojaavasta poliittisesta retoriikasta sekä sen tavoitteellisuudesta, josta kertoo operaatio-liite. Turvaa luodakseen yhdysvaltalaiset poliitikot, etunenässä silloinen presidentti George W. Bush, tuottivat voimakkaan kerronnan, jonka osapuolina toimivat Ne Pahat Terroristit, ja Me Hyvät Ihmiset. Operaation onnistumista kuvaa se, miten laajasti ja voimakkaasti tapahtumaan reagoitiin läntisessä maailmassa. Ihminen kuului väistämättä jompaankumpaan ryhmittymään, ja voimakkaan identifikaation kautta oli myös selvä viholliskuva luotu.&nbsp;&nbsp;</p><p>Iskujen merkittävyydestä (tai identifikaatio-operaation onnistumisesta) kertoo, että Yhdysvalloille myönnettiin turvallisuustakuu ensimmäistä kertaa Naton historiassa (artikla 5). Vaikka takuu ei tuottanut varsinaisia Nato-operaatiota, laajamittaisen &rdquo;sodan terrorismia vastaan&rdquo; voidaan katsoa alkaneen kun Naton jäsenmaat määrittivät iskun kohdistuneen myös heihin. Jäsenmaita oli tuolloin 19 (mm. Britannia, Ranska ja Saksa).</p><p>Pian terroristi-iskun jälkeen Yhdysvallat hyväksyivät USA PATRIOT ACT -nimellä tunnetun lain. Lyhennelmä on muodostettu sanoista<em>&nbsp;&ldquo;Uniting and Strengthening America by Providing Appropriate Tools Required to Intercept and Obstruct Terrorism Act of 2001&rdquo;</em>, joka toimii lyhenteenä itsessään; lain virallinen koko nimi onkin &rdquo;<em>An Act to deter and punish terrorist acts in the United States and around the world, to enhance law enforcement investigatory tools, and for other purposes</em>.&rdquo; On aiheellista huomauttaa lyhennelmän toimineen sekä osana identifikaatiopolitiikkaa kuin myös aseena sen vastustajia vastaan: Patriot -sana kääntyy isänmaanystäväksi, jolloin lakipakettia vastustavat pystyttiin leimaamaan isänmaanvihollisiksi. Patriot-sanaa käytetäänkin Yhdysvalloissa säännönmukaisesti myös silloin, kun viitataan valvontaa harjoittaviin työntekijöihin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yhdysvalloista Euroopan mantereelle</strong></p><p>Vuoden 2001 jälkeen Euroopassa on ollut tilastollisesti kolme kuolonuhrien määrissä erottuvaa vuotta, joina &ldquo;islamista inspiroituneiksi&rdquo; leimattuja terroritekoja on tapahtunut: 2004, 2015 ja 2016. Vuosi 2004 näkyy tilastollisesti poikkeavana pitkälti Madridin junaiskun tähden. Tilastollisesti erottuvana vuotena terrorististen kuolonuhrien perusteella on myös 2011, jolloin tapahtuivat Breivikin tekemät iskut.</p><p>Historiallisesti katsoen terrorismiin kuolleiden määrä on laskenut Euroopassa selvästi. Uudenlaisen tilanteesta on tehnyt terroritekoja tehneiden koettu ulkomaalaistaustaisuus. Käytän sanaa koettu siksi, että vuosina 2015-2017 valtaosan teoista, joita on kuvattu islamista inspiroituneiksi, ovat tehneet vähintään toisen polven maahanmuuttajat. Myös Madridin tapauksessa yhdellä kiinni saaduista tekijöistä oli Espanjan kansalaisuus. Käytännössä puhumme siis valtaosin valtioiden omien kansalaisten harjoittamasta terrorismista.</p><p>Tämä voi osaltaan selittää sitä suurta hyväksyntää valvontaa kohtaan, vaikka se kohdistuisi myös omaan verkkoliikenteeseen. Oman maan kansalaisiin ei enää luoteta, samalla kun kaikkia kansalaisiksi syntyneitä ei populistisen oikeistoliikehdinnän myötä katsota oman maan kansalaisiksi. Nationalistinen liikehdintä on noussut ja samalla huoli kansalaisuudesta, kansallisuudesta ja kansallisvaltioista on levinnyt oikeistopopulistisen retoriikan avulla laajalle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valvonnasta illuusio turvasta</strong></p><p>Euroopassa suoritetaan mittavia tiedustelutoimia useassa maassa. Kansainvälisten tuomioistuimien (EU:n korkein oikeus, Euroopan ihmisoikeustuomioistun) massavalvonnan perusteella tuomitsemia valvontajärjestelmiä löytyy muun muassa Britanniasta ja Unkarista.Massavalvontajärjestelmiksi epäiltyjä tiedustelutoimia harjoitetaan myös Saksassa ja Ranskassa. Samoin kuin Yhdysvaltojen Patriot act -laissa, valvonnan oikeutuksena käytetään turvallisuuden lisäämistä.</p><p>On paljastunut, että iskujen tekijä on monissa tapauksissa jo ollut viranomaisten valvonnan alaisena. Näin on ollut vuosina 2013 &ndash; 2015 useammassakin Ranskaan kohdistuneessa iskussa mutta myös Tanskan, Saksan, Britannian, Yhdysvaltojen, Belgian ja Australian kuolonuhreja vaatineissa terroristi-iskuissa.</p><p>Valvonnasta huolimatta iskuja on käytetty poliittisesti oikeuttamaan yhä laajenevaa valvontaa. Iskut Euroopan mantereella ovat lietsoneet kansallista turvallisuutta koskevaa keskustelua myös Suomessa, joka on kansainvälisen trendin mukaisesti kytkeytynyt valvonnan lisäämisen vaateeseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puheista teoiksi Suomessa</strong></p><p>Poliittinen, kansalliseen turvallisuuteen pohjaava turvallistamispuhe on noussut hallitsevaksi teemaksi useissa lakihankkeissa Suomessa. Puhetta on harjoitettu halki poliittisen kentän, vaikka monilta osin se leimautuu erityisemmin oikeistopopulististen voimien käyttämäksi retoriseksi aseeksi.</p><p>Oikeusministeriö asetti 28.11.2015 asiantuntijatyöryhmän selvittämään tarvittavia perustuslakimuutoksia &rdquo;siten, että lailla voidaan tarpeelliseksi katsottavien edellytysten täyttyessä säätää kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin suojaan&rdquo;.</p><p>Oikeusministerinä toimi asiantuntijaryhmän asettamisen aikana Jari Lindström. Vuorokautta ennen (27.11.2015) työryhmän toimeksiantoa hän ilmaisi mediassa turvapaikanhakijoiden olevan Suomelle turvallisuusriski &ndash; joskin hän vetosi puheissaan tuolloin henkilöihin kohdistuviin rikoksiin (raiskauksiin) kansallisen turvallisuuden sijasta. Rauhoittavana tekona näihin henkilöihin kohdistuvien rikoksien ehkäisyyn hän vakuutti ministeriön &rdquo;etsivän parhaillaan keinoja, joilla esille tulleisiin ongelmiin voitaisiin puuttua&rdquo;.</p><p>Perlokutionaarisena tekona tämä antoi ministeriön asettaman työryhmän näkökulmalle jonkinasteista hyväksyttävyyttä. Se osa kansasta, joka tulkitsi kommentit ennakkoluuloja levittävänä ei kohdistanut epäluottamustaan mietintöön tuolloin tai myöhemminkään. Kritiikki kohdistui puhujaan ja hänen edustamaansa puolueeseen. Kansan tuen kasvattaminen lakimuutokselle turvallistamispuheella onnistui.</p><p>Itse mietinnössä &rdquo;Luottamuksellisen viestin salaisuus&rdquo;, joka kansilehtineen päivineen on 78 sivuinen, sana &rdquo;turvallisuus&rdquo; sen eri muodoissaan esiintyy hulppeat 127 kertaa (n. 1,6 mainintaa per sivu). Kun perustuslainkohdan tarkistuksen tarve on perusteltu nimenomaan turvallisuudella, on turvallistaminen illokutionaarisena puhetekona vaikuttanut kyseisen kohdan tarkastelun lähtökohtiin: Tarkastelun kytkeytyessä kansallisen turvallisuuden näkökulmaan, on lain tarkistaminen ohjautunut tarkastelemaan yksityisyyden suojan ongelmia siitä näkökulmasta, millaisia uhkia se jättää avoimeksi.</p><p>Tästä näkökohdasta tarkastellen työryhmä päätyy mietinnössään levittämään turvallisuuden käsitettä yhä laajemmaksi. Ei riitä, että määritellään konkreettinen, selkeä, yksilöitävä ja rikosepäilyn alainen toiminta, johon ennen on pitkälti nojauduttu ja jota juuri nyt pidetään ongelmallisena. Mietinnössä päädytäänkin esittämään sellaista perustuslain kirjaamisen muotoa, joka mahdollistaa yksityisen viestin salaisuuden rikkomisen silloinkin, kun havaitaan sellaista &rdquo;kansallista turvallisuutta [uhkaavaa toimintaa], joka ei ole edennyt niin pitkälle, että siihen voitaisiin kohdistaa konkreettinen ja yksilöity rikosepäily, tai jota ei ole säädetty rangaistavaksi&rdquo;. Huomionarvoista on, ettei kansallista turvallisuutta itsessään määritellä kovin tarkoin. Epämääräiseksi ja hahmottomaksi jäävä käsitepari on altis kasvavalle määrälle muuttuvia tulkintoja poliittisen vallan muutosten mukaan.</p><p>Kuitenkin tästä tarkemmin määrittelemättömästä käsitteestä &rdquo;kansallisesta turvallisuudesta&rdquo; juontuu laajempi tiedustelulainsäädännön paketti, johon kuuluvat siviilitiedustelu, sotilastiedustelu ja tiedustelun valvonta. Yli tuhatsivuinen lakikokonaisuus nojaa siihen, että perustuslain muutos menee läpi. Ymmärrettävämmin sana turvallisuus sen eri muodoissaan esiintyy esimerkiksi siviilitiedustelulainsäädännön mietinnössä 941 kertaa, joka kansilehtineen päivineen on 452 sivuinen (n. 2 kertaa per sivu). Siviilitiedustelulainsäädännön painopiste onkin sisäinen turvallisuus, joka kipeimmin kaipaa perustuslain muutosta ollakseen hyväksyttävästi säädettävissä oleva laki.</p><p>Pitkään ja kansainvälisesti kehittynyt turvallisuuspuhe on saanut aikaan koko suomalaisen yhteiskunnan muuttamiseen tähtäävän lakikokonaisuuden. Laki ei ole vielä astunut voimaan, mutta sen säätämisen kiireellisyyttä on perusteltu kuluneen hallituskauden aikana juuri turvallistamiseen nojaten. Turun puukkoisku innoitti viimein myös tasavallan presidentin ottamaan tiedustelulainsäädäntöön näkyvästi kantaa. Myös hän asettui tukemaan lakimuutosten tarvetta ja korosti niiden kiireellisyyttä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ydinkäsitteen kritiikistä epätasa-arvon kasvuun</strong></p><p>Lakipaketti on saanut kuitenkin huomattavan suurta huomiota niin mediassa kuin siitä annettujen lausuntojen muodossa. Mielenkiintoista on, että yleisin kritiikki siviilitiedustelulaista annetuissa lausunnoissa kohdistui käsitepariin &rdquo;kansallinen turvallisuus&rdquo; &ndash; siis juuri siihen, millä koko lakipakettia on alusta alkaen ajettu.</p><p>Vähemmälle huomiolle kritiikeissä jäi kansalaisten yhdenvertaisuus. Piraattipuolueen lausuntoon sain kuitenkin mahdutettua lauseen, joka tuo esiin yhden etnisen erottelun piirteen: Tiedustelulaissa yhdeksi hakukriteeriksi asetetettaisiin joidenkin aakkosmerkistöjen käyttö. Tämän lähemmäs etnistä erottelua ei tietoteknisin välinein juuri päästä. Aakkosmerkistön ollessa esimerkiksi arabiaa, venäjää tai kiinaa, järjestelmä hälyttäisi ja viesti voitaisiin ottaa tarkempaan syyniin. Saman on ilmeisesti tarkoitus tapahtua, jos viesti on kryptattu, eli salattu.</p><p>Kryptaus tuottaakin yhden omalaatuisen ongelman. Esimerkiksi laajasti käytössä oleva WhatsApp käyttää viestittelyssä päästä-päähän -salausta. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kaikki WhatsAppissa käyty keskustelu joutuisi hälytyksen alaiseksi, ja jonkun henkilön olisi kahlattava hälytykset läpi selvittäen, onko viestinnässä jotain turvallisuutta uhkaavaa. Äärimmillään tulkinta ulottuu perustuslaissa jo käsiteltyyn mahdolliseen kotirauhan rikkomiseen. Pommivitseistä, vallankumousmeemeistä ja vitsilläkin lauotuista &ldquo;pitäisi varmaan käydä vierailulla&rdquo; -kommenteista on syytä opetella pois jo nyt.</p><p>On huomattu, että turvaksi tarkoitetut toimenpiteet ovat alttiita kasvattamaan epätasa-arvoa. Tiivistetysti ne järjestelmät, joiden on tarkoitus luoda turvaa, tuottavat sitä vain joillekin samalla, kun sama järjestelmä tuottaa turvattomuutta toisille. Sallituista aakkosmerkistöstä poikkeavien tai salattujen viestintäkeinojen käyttö kuuluu yhteiskunnassa melko selkeästi rajattavien ryhmien toimintatavaksi. Näitä ryhmiä rajaa mm. äidinkieli, ikä (nuoret / nuoret aikuiset). Heitä voivat olla myös toimittajat tai tietokonealan harrastajat. Luvattu turvaksi markkinoitu järjestelmä on luomassa osalle ryhmistä enemmän tai vähemmän turvattomuutta.</p><p>Näihin teknisiin ratkaisuihin sisältyykin koko tiedustelulain suurin paradoksi. Mitä vähemmän suojattua viestintää käytät, arkipäiväisin ilmaisuin oikeilla aakkosmerkistöillä ja Suomen sisäisessä tietoliikenteessä, sitä pienemmällä todennäköisyydellä verkostoitunutkaan teko jää tiedustelun haaviin. Yhtään järjestäytyneemmälle rikollisorganisaatiolle tämä on täysi riemuvoitto: On turhaa etsiä yhä suojatumpaa viestintää, kun riittävän tavalliselta kuulostava tekstiviestittely riittää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Turvallistamispuhe ongelmissa</strong></p><p>Kaikesta kiireellisyyspuheesta huolimatta lakipaketin käsittely siirtynee syksyltä 2017 myöhemmin käsiteltäväksi. Osaltaan asiaan on voinut vaikuttaa turvallistamispuheen uskottavuuden heikentyminen: Turun iskun tekijästä oli tiedotettu viranomaisille asianmukaisesti. Tämä on herättänyt epäilyksiä siitä, kuinka tietomäärän lisääminen voi auttaa iskujen ehkäisyssä, mikäli jo nyt esitettyjä ja perusteltuja epäilyksiä ei kyetä tutkimaan.</p><p>Turvallistamispuheen hätätilaa kuvastaa myös poliisiviranomaisten pyrkimys osoittaa toiminnan tehokkuutta. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi Iltalehden haastattelussa syyskuussa 2017 poliisivoimien kyenneen estämään iskun, joka vaati paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin yhteistyötä. MTV:n Rikospaikka tutki tapausta ja selvisi, että iskua uhannut tekijä oli kävellyt itse poliisiasemalle ja ilmiantanut itsensä.</p><p>Eduskuntapuolueet ovat pysytelleet melko hiljaa kansallisesta turvallisuudesta ja tiedustelulaista sen jälkeen, kun tieto poliisille menneistä vihjeistä tuli esiin. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi elokuun lopulla kutsuvansa eduskuntaryhmät syyskauden alussa neuvottelemaan tiedustelulain uudistuksesta. Hän vetosi tarvittavan enemmistön kasaan saamiseen, jotta tiedustelu saataisiin kiireellisenä läpi. Kiireelliseksi julistamiseen tarvittava 5/6 määräenemmistö vaatii opposition vahvaa tukea: kesäkuun 2017 jälkeen hallituksella on kansanedustajia 105, oppositiolla 94.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tästä eteenpäin?</strong></p><p>Olen kehottanut aiemmin lyhyessä blogikirjoituksessani toimimaan yksityisyyden suojan puolesta juuri nyt. Jos kuulut siihen joukkoon, jonka mielestä yksityisyydensuojalla on itseisarvonsa, on aika keskustella asiasta. Uhkakuviin siitä, mitä voi tapahtua, ellei yksityisyyden suojaan puututa, on valtava määrä perusteltuja vastaväitteitä. Joitain perusteluita löydät tästä kirjoituksesta. Linkkivinkeistä ja lähteistä löytyy perusteita argumentoinnin tueksi lisää.</p><p>Aiheen tiimoilta käytän Twitterissä hashtagia #suuauki. Olen kannustanut myös piraatteja käyttämään hashtagia aina, kun jaamme jotain yksityisyyden suojaa puoltavaa materiaalia. Tätä ei kuitenkaan ole tarkoitettu puolueviestinnän masinointiin tai poliittisten irtopisteiden keräämiseen: Tätä tilannetta ei kukaan voi yksin kääntää, vaan se vaatii laajaa ja näkyvää kansalaiskeskustelua. Kutsun jälleen jokaista teistä mukaan kääntämään keskustelu yksityisyyden suojan tarpeellisuuteen: Tiedustelulain valtavimmat ongelmat nojaavat oleellisimmilta osin juuri perustuslaillisten oikeuksiemme heikentämiseen.</p><p>Kun neuvottelut lakipaketin eteenpäin viemisestä kiireellisyyteen vedoten ovat käynnissä, eduskuntapuolueilta ei kannata odottaa aiheen tiimoilta suuria peliliikkeitä. Nyt on aika toimia ja vaikuttaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirsikaksi kakun päälle runo heille, joilla ei ole mitään salattavaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&rsquo;I do not care what things they see,<br />Or where they look inside &ndash;<br />It matters not at all to me &ndash;<br />I have no things to hide.</p><p>&nbsp;</p><p>&rsquo;I do not care what things they know,<br />And neither, friend, should you &ndash;<br />I have no things to hide, and so,<br />I wonder why you do.</p><p>&nbsp;</p><p>&rsquo;I do not care,&rsquo; I proudly swore,<br />But when it came to share &ndash;<br />They changed what they were looking for.</p><p>&nbsp;</p><p>And now I fucking care.&rsquo;</p><p>&nbsp;</p><ul><li>Reddit-käyttäjältä Poem_for_your_sprog</li></ul><p>&mdash;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lisätietoja ja linkkivinkkejä argumentoinnin tueksi</p><p>&nbsp;</p><p>Ranskassa Nizzan iskun tekijä pyysi tekstiviestitse lisää aseita ennen iskuaan:&nbsp;<a href="http://edition.cnn.com/2016/07/17/world/nice-attacker-mohamed-bouhlel-why/index.html">http://edition.cnn.com/2016/07/17/world/nice-attacker-mohamed-bouhlel-why/index.html</a></p><p>Journalistiliitto vetoaa lähdesuojan turvaamiseen tiedustelulainsäädännössä:&nbsp;<a href="http://journalistiliitto.fi/fi/lahdesuoja-turvattava-tiedustelulainsaadannossa/">http://journalistiliitto.fi/fi/lahdesuoja-turvattava-tiedustelulainsaadannossa/</a></p><p>Väite: WTC-iskut olisi ollut estettävissä, jos tietoa olisi kerätty vähemmän, kevyemmällä ratkaisulla:&nbsp;<a href="http://www.zdnet.com/article/nsa-whistleblowers-security-thinthread-largest-failure-in-nsa-history/">http://www.zdnet.com/article/nsa-whistleblowers-security-thinthread-largest-failure-in-nsa-history/</a></p><p>Suomen poliisivoimat käyttäneet jo nykyisiä tiedusteluoikeuksia väärin:&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708302200361720_u0.shtml">http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708302200361720_u0.shtml</a></p><p>Salaisten telepakkokeinojen lukumääriä vuosina 2010 &ndash; 2015. Liikutaan tuhansissa. Tilastojen numerot eivät kerro koko totuutta: Dokumentoidaan toteutuneiden lupahakemusten kautta. Yksittäinen hakemus voi koskettaa useiden liittymien valvontaa (avataan myös dokumentissa): &nbsp;<a href="http://intermin.fi/documents/1410869/4113506/68287_sisaministerion_kertomus_salaiset_pakkokeinot_ja_tiedonhankintakeinot_2015.pdf/79827070-931e-4626-ab7c-619f44e14c94">http://intermin.fi/documents/1410869/4113506/68287_sisaministerion_kertomus_salaiset_pakkokeinot_ja_tiedonhankintakeinot_2015.pdf/79827070-931e-4626-ab7c-619f44e14c94</a></p><p>Microsoftin toimitusjohtaja kommentoi kansallisen turvallisuuden varjolla ajettavaa yksityisyyden suojan heikennystä: &rdquo;Nadella said tech companies understood the need for national security, but added: &rdquo;If in that context we sacrifice our enduring value around privacy, then I think as a society we will regret it.&rdquo;:&nbsp;<a href="http://www.businessinsider.com/microsoft-ceo-satya-nadella-regret-sacrificing-privacy-for-security-2017-9?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T">http://www.businessinsider.com/microsoft-ceo-satya-nadella-regret-sacrificing-privacy-for-security-2017-9?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T</a></p><p>Ihmisoikeus professori Martin Scheinin: &ldquo;Pahimmillaan ylilyönnit terrorismin vastatoimien alalla kääntyvät terrorismin kasvualustaksi, jos ne aiheuttavat ihmisoikeusloukkauksia, vieraantumista ja katkeroitumista.&rdquo;: &nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005390841.html">https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005390841.html</a></p><p>Supon mukaan kesäkuussa 2017 tarkkailussa yli 350 henkilöä, kun vielä helmikuussa määrä oli noin 300. Jos määrä on näin hyvin kasvava jo nykyisen lain puitteissa, kuinka perusteltua on yksityisyyttä heikentää tarkkailun lisäämiseksi?&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9670375">https://yle.fi/uutiset/3-9670375</a></p><p>Effin (Electronic Frontier Finland) lausunto perustuslakimuutosesityksestä:&nbsp;<a href="https://effi.org/verkkotiedustelu-perustuslaki-om">https://effi.org/verkkotiedustelu-perustuslaki-om</a></p><p>Piraattipuolueen lausunto perustuslakimuutosesityksestä:&nbsp;<a href="https://piraattipuolue.fi/2017/01/13/lausunto-oikeusministerion-mietintoon-luottamuksellisen-viestin-salaisuudesta/">https://piraattipuolue.fi/2017/01/13/lausunto-oikeusministerion-mietintoon-luottamuksellisen-viestin-salaisuudesta/</a></p><p>Entinen Supon ja Euroopan siviilitiedustelun johtaja pitää kansallisen turvallisuuden tarkkaa määrittelemistä mahdottomana:&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005399864.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005399864.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p>1<a href="https://www.netn.fi/files/netn172-15.pdf">&nbsp;https://www.netn.fi/files/netn172-15.pdf</a><br />2<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._p%C3%A4iv%C3%A4n_terroriteot">&nbsp;https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._päivän_terroriteot</a><br />3<a href="https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45418/paasykoekirja.pdf?sequence=3">https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45418/paasykoekirja.pdf?sequence=3</a>&nbsp;s. 116 &ndash; 117<br />4<a href="http://www.nato.int/cps/ic/natohq/topics_110496.htm">&nbsp;http://www.nato.int/cps/ic/natohq/topics_110496.htm#</a><br />5<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato#J.C3.A4senvaltiot">&nbsp;https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato#J.C3.A4senvaltiot</a><br />6<a href="https://www.gpo.gov/fdsys/pkg/BILLS-107hr3162enr/pdf/BILLS-107hr3162enr.pdf">&nbsp;https://www.gpo.gov/fdsys/pkg/BILLS-107hr3162enr/pdf/BILLS-107hr3162enr.pdf</a><br />7 Esim. Micheal Morell kertoessa haastattelussa, ettei NSA vakoile yhdysvaltalaisia:<a href="https://www.cbsnews.com/news/former-cia-deputy-director-nsa-is-not-spying-on-americans/">&nbsp;https://www.cbsnews.com/news/former-cia-deputy-director-nsa-is-not-spying-on-americans/</a>&nbsp;, Micheal Morellin ollessa mm. entinen CIA:n apulaisjohtaja<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Morell">&nbsp;https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Morell</a><br />8<a href="http://www.datagraver.com/case/people-killed-by-terrorism-per-year-in-western-europe-1970-2015">&nbsp;http://www.datagraver.com/case/people-killed-by-terrorism-per-year-in-western-europe-1970-2015</a><br />9<a href="http://edition.cnn.com/2013/11/04/world/europe/spain-train-bombings-fast-facts/index.html">&nbsp;http://edition.cnn.com/2013/11/04/world/europe/spain-train-bombings-fast-facts/index.html</a>&nbsp;vrt.&nbsp;8<br />10<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Behring_Breivik">&nbsp;https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Behring_Breivik</a>&nbsp;vrt&nbsp;8<br />11<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9789430">&nbsp;https://yle.fi/uutiset/3-9789430</a><br />12<a href="https://www.nytimes.com/interactive/2016/05/22/world/europe/europe-right-wing-austria-hungary.html">&nbsp;https://www.nytimes.com/interactive/2016/05/22/world/europe/europe-right-wing-austria-hungary.html</a><br />13<a href="http://www.fesdc.org/fileadmin/user_upload/publications/RightwingPopulism.pdf">http://www.fesdc.org/fileadmin/user_upload/publications/RightwingPopulism.pdf</a><br />14<a href="https://www.theguardian.com/law/2016/dec/21/eus-highest-court-delivers-blow-to-uk-snoopers-charter">&nbsp;https://www.theguardian.com/law/2016/dec/21/eus-highest-court-delivers-blow-to-uk-snoopers-charter</a><br />15<a href="https://www.theregister.co.uk/2016/01/20/human_rights_court_rules_mass_surveillance_illegal/">https://www.theregister.co.uk/2016/01/20/human_rights_court_rules_mass_surveillance_illegal/</a><br />16<a href="https://www.justsecurity.org/36098/era-mass-surveillance-emerging-europe/">&nbsp;https://www.justsecurity.org/36098/era-mass-surveillance-emerging-europe/</a><br />17<a href="https://theintercept.com/2015/11/18/terrorists-were-already-known-to-authorities/">&nbsp;https://theintercept.com/2015/11/18/terrorists-were-already-known-to-authorities/</a><br />18<a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410869/suomi-tarvitsee-siviilitiedustelua-kansallisen-turvallisuuden-suojaamiseen">&nbsp;http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410869/suomi-tarvitsee-siviilitiedustelua-kansallisen-turvallisuuden-suojaamiseen</a><br />19<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002928472.html%20%0d21">&nbsp;https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002928472.html</a><br />20<a href="http://alusta.uta.fi/juttuset/2017/08/30/oikeistopopulisti-lupaa-pelastusta-ja-vetoaa-kokemukseen.html">&nbsp;http://alusta.uta.fi/juttuset/2017/08/30/oikeistopopulisti-lupaa-pelastusta-ja-vetoaa-kokemukseen.html</a><br />21<a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/27ebb554-f57c-4903-873e-3af5f3dec8c7/0e6cc27d-2d9a-4f55-b2b5-0a0bede0459a/LAUSUNTOPYYNTO_20170517224503.pdf">&nbsp;https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/27ebb554-f57c-4903-873e-3af5f3dec8c7/0e6cc27d-2d9a-4f55-b2b5-0a0bede0459a/LAUSUNTOPYYNTO_20170517224503.pdf</a><br />22<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1146.aspx">&nbsp;https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1146.aspx</a><br />23<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8486407">&nbsp;https://yle.fi/uutiset/3-8486407</a><br />24<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79759/SM_08_2017_Siviilitiedostelulainsaadanto.pdf?sequence=1">https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79759/SM_08_2017_Siviilitiedostelulainsaadanto.pdf?sequence=1</a><br />25<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79757/PLM_Ehdotus%20sotilastiedustelua%20koskevaksi%20lainsaadannoksi.pdf?sequence=1">https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79757/PLM_Ehdotus%20sotilastiedustelua%20koskevaksi%20lainsaadannoksi.pdf?sequence=1</a><br />26<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/ekj_1+2017.pdf">https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/ekj_1+2017.pdf</a><br />27<a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/paaministerilta-kova-uutispommi-juha-sipila-haluaa-tiedustelulakien-perustuslakimuutoksen-lapi-kiireellisena/756788/">&nbsp;http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/paaministerilta-kova-uutispommi-juha-sipila-haluaa-tiedustelulakien-perustuslakimuutoksen-lapi-kiireellisena/756788/</a><br />28<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017">&nbsp;https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017</a><br />29<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227967-sauli-niinisto-tiedustelulainsaadannon-asiassa-taytyy-nyt-toimia-ripeasti">&nbsp;https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227967-sauli-niinisto-tiedustelulainsaadannon-asiassa-taytyy-nyt-toimia-ripeasti</a><br />30<a href="http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kiirehditty-tiedustelulaki-lykkaantyi-yllattaen-6675163">&nbsp;http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kiirehditty-tiedustelulaki-lykkaantyi-yllattaen-6675163</a><br />31<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9792084">&nbsp;https://yle.fi/uutiset/3-9792084</a><br />32<a href="https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201709152200395087_u0.shtml">&nbsp;https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201709152200395087_u0.shtml</a><br />33<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/rikospaikka-paljastaa-mista-poliitikkoihin-kohdistuneessa-iskusuunnitelmassa-oli-kyse-tarkoitus-oli-kylvaa-tuhoa-kokoomuksen-puoluekokouksessa-2012/6583018#gs.ZCLfjfQ">&nbsp;https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/rikospaikka-paljastaa-mista-poliitikkoihin-kohdistuneessa-iskusuunnitelmassa-oli-kyse-tarkoitus-oli-kylvaa-tuhoa-kokoomuksen-puoluekokouksessa-2012/6583018#gs.ZCLfjfQ</a><br />34<a href="http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2394248">&nbsp;http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2394248</a><br />35<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999">&nbsp;http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999</a><br />36<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/Sivut/default.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/Sivut/default.aspx</a><br />37<a href="http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/ministerit">&nbsp;http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/ministerit</a><br />38<a href="http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243764-suu-auki-yksityisyyden-puolesta">&nbsp;http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243764-suu-auki-yksityisyyden-puolesta</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Erinäiset valvontatoimenpiteet, joita vaaditaan säädettäviksi kansallisen turvallisuuden nimissä, ovat olleet voimakkaasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jotta valvonta saataisiin tiettyjen tahojen mielestä riittävän laajamittaiseksi, tulisi perustuslain kohtaa luottamuksellisen viestin salaisuudesta muuttaa. Se tarkoittaa yksityisyyden suojan merkittävää heikentämistä.

Jos asettuu hetkeksi tarkkailemaan tilannetta 20 vuoden taakse, jo tällaisesta keskusteleminenkin vaikuttaa kummalliselta. Miksi minun, tavallisen kansalaisen yksityisyyden suoja tulee rikkoa? Miten kukaan voi oikeuttaa yksityisyyteni alueelle astumisen? Tekisitte viranomaiset työtänne vaan! Nykyhetkessä olemme yhtäkkiä tilanteessa, jossa emme enää vain keskustele suojan rikkomisesta, vaan lähinnä kiistelemme sen toteuttamisen aikataulusta.

tl;dr: Lue kokonaan vaan. Jos haluat erittäin karkean lyhytversion, se löytyy viimeisenä lähdeluettelosta.

Tekstin jälkeen koottu linkkejä aiheen ympäriltä. Lähdeluettelo on erikseen aivan lopulla. Suosittelen tutustumaan lähteisiin syvemmin laajemman ymmärryksen luomiseksi. 

Suorat viittaukset poistettu tekstistä Puheenvuoron julkaisuun muotoiluongelmien vuoksi. Viittaukset ja palautteen kautta tehtävät muutokset löydettävissä alkuperäisessä julkaisussa osoitteessa http://jonnapurojarvi.piraatit.fi/luottamuksellisen-viestin-salaisuus-ja-kansallinen-turvallisuus-tai-kuinka-suojasta-tuli-uhka/ 

Kiitos Petra Salmelle tekstin editoinnista helpommin luettavaan ja ymmärrettävään muotoon. 

 

Ytimessä turvallistamispuhe

Turvallistamispuhe tarkoittaa puhetta, jolla jostakin asiasta luodaan turvallisuuskysymys. Tyypillisesti se tapahtuu viittaamalla teoreettisiin (realistisiin tai epärealistisiin) uhkiin, joiden uskotellaan toteutuvan, jos asialle ei tehdä jotain. Yleinen turvallistamispuheen tarina onkin, että ensin luodaan uhkakuva, johon annetaan turvaa tuova vastaus. Tässä kirjoituksessa uhkana esittäytyy terrorismi ja turva sitä kohtaan luodaan entistä syvemmälle menevällä valvonnalla: Yksityisyyden suojasta on luotu kansallisen turvallisuuden toteutumisen este.

Turvallistamispuheeseen kuuluu kahdentyyppisiä puhetekoja: illokutionaarisia ja perlokutionaarisia. Ensimmäisellä tarkoitetaan sitovaa puhetekoa: Kun sanat on sanottu, niillä on sopimuksen kaltainen voima. Tässä yhteydessä se viittaa pääasiassa puhetekoon, jolla on toimeenpaneva merkitys, kuten lainsäädännön luonti turvallistamispuheella tuotetusta näkökulmasta lähtien. Näin on toimittu esimerkiksi silloin, kun työministeriö asetti työryhmän tarkastamaan perustuslakia luottamuksellisen viestin salaisuudesta kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Perlokutionaarinen puheteko tarkoittaa sellaista puhetta, jonka lopputuloksia puhuja ei suoraan hallitse: Kyse on yksilöllisistä tavoista reagoida kuultuun, usein ollen tunnepohjainen. Esimerkkinä tässä yhteydessä toimii poliittinen puhe, jossa varoitetaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvattavan terrorismin uhkaa. Tällaisilla puheteoilla voidaan tarkoituksenmukaisesti etsiä ja pyrkiä tuottamaan tiettyä reaktiota. Poliittisesti motivoituneessa turvallistamispuheessa perlokutionaarisena tapahtumana on toisaalta pelko sitä kohtaan, mitä toivotaan pelättävän, ja toisaalta luottamus siihen että puhuja antaa turvan tuota pelon kohdetta vastaan. Tässä kirjoituksessa nostan esille sellaisia puhetekoja, joilla terrorismin pelko valjastetaan palvelemaan valvonnan hyväksyntää: Se on selvästi parhaiten menestynyt narratiivi läpi länsimaiden.

Perlokutionaarisen puheteon erityispiirre politiikanteon välineenä on, että passiivisuus toimii sen hyväksi. Riittää, että näkyvä mielipide saatetaan omalle puolelle. Poliittista keskustelua valtavasti hallinnut turvallistamispuhe ja kyynisyys mahdollisuuksista vaikuttaa asiaan on mahdollistanut kansainvälisesti jo laajasti tiedusteluoikeuksia valtioille yksityisyyden hinnalla.

Jotta suomalaisen yhteiskunnan nykytilannetta suhteessa kansalliseen turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan voisi ymmärtää luonnollisena jatkumona viimeisten vuosikymmenien aikana, on hypättävä ajassa taaksepäin. Kyynisemmätkin toivottavasti löytävät sen toivon, jonka aihetta tutkiessani havaitsin.

Linkitän mukaan paljon lähteitä, joskin pintapuolisimmat maininnat ovat melko lailla Wikipediaan lähteistetty. Seikkaperäisemmät väitteet linkitän ”parempiin” lähteisiin. Annettuja lähteitä saa sekä korjata, tarkentaa että kritisoida – korjailen ja tarkennan niin lähteitä kuin väitteitäkin tarvittaessa alkuperäiseen julkaisuun kotisivuillani.

 

WTC-iskut ja identifikaatio-operaatio

11.9.2001 tapahtunut lentokoneiden iskeytyminen ikonisiin World Trade Center -torneihin saattoi koko läntisen maailman uudelle ajalle. Mahdollisesti epäluuloakin herättävä käsite, identifikaatio-operaatio, on teoreettinen poliittisen vaikuttamisen keino, joka yhdistelmäsanana rakentuu identifikaatioon nojaavasta poliittisesta retoriikasta sekä sen tavoitteellisuudesta, josta kertoo operaatio-liite. Turvaa luodakseen yhdysvaltalaiset poliitikot, etunenässä silloinen presidentti George W. Bush, tuottivat voimakkaan kerronnan, jonka osapuolina toimivat Ne Pahat Terroristit, ja Me Hyvät Ihmiset. Operaation onnistumista kuvaa se, miten laajasti ja voimakkaasti tapahtumaan reagoitiin läntisessä maailmassa. Ihminen kuului väistämättä jompaankumpaan ryhmittymään, ja voimakkaan identifikaation kautta oli myös selvä viholliskuva luotu.  

Iskujen merkittävyydestä (tai identifikaatio-operaation onnistumisesta) kertoo, että Yhdysvalloille myönnettiin turvallisuustakuu ensimmäistä kertaa Naton historiassa (artikla 5). Vaikka takuu ei tuottanut varsinaisia Nato-operaatiota, laajamittaisen ”sodan terrorismia vastaan” voidaan katsoa alkaneen kun Naton jäsenmaat määrittivät iskun kohdistuneen myös heihin. Jäsenmaita oli tuolloin 19 (mm. Britannia, Ranska ja Saksa).

Pian terroristi-iskun jälkeen Yhdysvallat hyväksyivät USA PATRIOT ACT -nimellä tunnetun lain. Lyhennelmä on muodostettu sanoista “Uniting and Strengthening America by Providing Appropriate Tools Required to Intercept and Obstruct Terrorism Act of 2001”, joka toimii lyhenteenä itsessään; lain virallinen koko nimi onkin ”An Act to deter and punish terrorist acts in the United States and around the world, to enhance law enforcement investigatory tools, and for other purposes.” On aiheellista huomauttaa lyhennelmän toimineen sekä osana identifikaatiopolitiikkaa kuin myös aseena sen vastustajia vastaan: Patriot -sana kääntyy isänmaanystäväksi, jolloin lakipakettia vastustavat pystyttiin leimaamaan isänmaanvihollisiksi. Patriot-sanaa käytetäänkin Yhdysvalloissa säännönmukaisesti myös silloin, kun viitataan valvontaa harjoittaviin työntekijöihin.

 

Yhdysvalloista Euroopan mantereelle

Vuoden 2001 jälkeen Euroopassa on ollut tilastollisesti kolme kuolonuhrien määrissä erottuvaa vuotta, joina “islamista inspiroituneiksi” leimattuja terroritekoja on tapahtunut: 2004, 2015 ja 2016. Vuosi 2004 näkyy tilastollisesti poikkeavana pitkälti Madridin junaiskun tähden. Tilastollisesti erottuvana vuotena terrorististen kuolonuhrien perusteella on myös 2011, jolloin tapahtuivat Breivikin tekemät iskut.

Historiallisesti katsoen terrorismiin kuolleiden määrä on laskenut Euroopassa selvästi. Uudenlaisen tilanteesta on tehnyt terroritekoja tehneiden koettu ulkomaalaistaustaisuus. Käytän sanaa koettu siksi, että vuosina 2015-2017 valtaosan teoista, joita on kuvattu islamista inspiroituneiksi, ovat tehneet vähintään toisen polven maahanmuuttajat. Myös Madridin tapauksessa yhdellä kiinni saaduista tekijöistä oli Espanjan kansalaisuus. Käytännössä puhumme siis valtaosin valtioiden omien kansalaisten harjoittamasta terrorismista.

Tämä voi osaltaan selittää sitä suurta hyväksyntää valvontaa kohtaan, vaikka se kohdistuisi myös omaan verkkoliikenteeseen. Oman maan kansalaisiin ei enää luoteta, samalla kun kaikkia kansalaisiksi syntyneitä ei populistisen oikeistoliikehdinnän myötä katsota oman maan kansalaisiksi. Nationalistinen liikehdintä on noussut ja samalla huoli kansalaisuudesta, kansallisuudesta ja kansallisvaltioista on levinnyt oikeistopopulistisen retoriikan avulla laajalle.

 

Valvonnasta illuusio turvasta

Euroopassa suoritetaan mittavia tiedustelutoimia useassa maassa. Kansainvälisten tuomioistuimien (EU:n korkein oikeus, Euroopan ihmisoikeustuomioistun) massavalvonnan perusteella tuomitsemia valvontajärjestelmiä löytyy muun muassa Britanniasta ja Unkarista.Massavalvontajärjestelmiksi epäiltyjä tiedustelutoimia harjoitetaan myös Saksassa ja Ranskassa. Samoin kuin Yhdysvaltojen Patriot act -laissa, valvonnan oikeutuksena käytetään turvallisuuden lisäämistä.

On paljastunut, että iskujen tekijä on monissa tapauksissa jo ollut viranomaisten valvonnan alaisena. Näin on ollut vuosina 2013 – 2015 useammassakin Ranskaan kohdistuneessa iskussa mutta myös Tanskan, Saksan, Britannian, Yhdysvaltojen, Belgian ja Australian kuolonuhreja vaatineissa terroristi-iskuissa.

Valvonnasta huolimatta iskuja on käytetty poliittisesti oikeuttamaan yhä laajenevaa valvontaa. Iskut Euroopan mantereella ovat lietsoneet kansallista turvallisuutta koskevaa keskustelua myös Suomessa, joka on kansainvälisen trendin mukaisesti kytkeytynyt valvonnan lisäämisen vaateeseen.

 

Puheista teoiksi Suomessa

Poliittinen, kansalliseen turvallisuuteen pohjaava turvallistamispuhe on noussut hallitsevaksi teemaksi useissa lakihankkeissa Suomessa. Puhetta on harjoitettu halki poliittisen kentän, vaikka monilta osin se leimautuu erityisemmin oikeistopopulististen voimien käyttämäksi retoriseksi aseeksi.

Oikeusministeriö asetti 28.11.2015 asiantuntijatyöryhmän selvittämään tarvittavia perustuslakimuutoksia ”siten, että lailla voidaan tarpeelliseksi katsottavien edellytysten täyttyessä säätää kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin suojaan”.

Oikeusministerinä toimi asiantuntijaryhmän asettamisen aikana Jari Lindström. Vuorokautta ennen (27.11.2015) työryhmän toimeksiantoa hän ilmaisi mediassa turvapaikanhakijoiden olevan Suomelle turvallisuusriski – joskin hän vetosi puheissaan tuolloin henkilöihin kohdistuviin rikoksiin (raiskauksiin) kansallisen turvallisuuden sijasta. Rauhoittavana tekona näihin henkilöihin kohdistuvien rikoksien ehkäisyyn hän vakuutti ministeriön ”etsivän parhaillaan keinoja, joilla esille tulleisiin ongelmiin voitaisiin puuttua”.

Perlokutionaarisena tekona tämä antoi ministeriön asettaman työryhmän näkökulmalle jonkinasteista hyväksyttävyyttä. Se osa kansasta, joka tulkitsi kommentit ennakkoluuloja levittävänä ei kohdistanut epäluottamustaan mietintöön tuolloin tai myöhemminkään. Kritiikki kohdistui puhujaan ja hänen edustamaansa puolueeseen. Kansan tuen kasvattaminen lakimuutokselle turvallistamispuheella onnistui.

Itse mietinnössä ”Luottamuksellisen viestin salaisuus”, joka kansilehtineen päivineen on 78 sivuinen, sana ”turvallisuus” sen eri muodoissaan esiintyy hulppeat 127 kertaa (n. 1,6 mainintaa per sivu). Kun perustuslainkohdan tarkistuksen tarve on perusteltu nimenomaan turvallisuudella, on turvallistaminen illokutionaarisena puhetekona vaikuttanut kyseisen kohdan tarkastelun lähtökohtiin: Tarkastelun kytkeytyessä kansallisen turvallisuuden näkökulmaan, on lain tarkistaminen ohjautunut tarkastelemaan yksityisyyden suojan ongelmia siitä näkökulmasta, millaisia uhkia se jättää avoimeksi.

Tästä näkökohdasta tarkastellen työryhmä päätyy mietinnössään levittämään turvallisuuden käsitettä yhä laajemmaksi. Ei riitä, että määritellään konkreettinen, selkeä, yksilöitävä ja rikosepäilyn alainen toiminta, johon ennen on pitkälti nojauduttu ja jota juuri nyt pidetään ongelmallisena. Mietinnössä päädytäänkin esittämään sellaista perustuslain kirjaamisen muotoa, joka mahdollistaa yksityisen viestin salaisuuden rikkomisen silloinkin, kun havaitaan sellaista ”kansallista turvallisuutta [uhkaavaa toimintaa], joka ei ole edennyt niin pitkälle, että siihen voitaisiin kohdistaa konkreettinen ja yksilöity rikosepäily, tai jota ei ole säädetty rangaistavaksi”. Huomionarvoista on, ettei kansallista turvallisuutta itsessään määritellä kovin tarkoin. Epämääräiseksi ja hahmottomaksi jäävä käsitepari on altis kasvavalle määrälle muuttuvia tulkintoja poliittisen vallan muutosten mukaan.

Kuitenkin tästä tarkemmin määrittelemättömästä käsitteestä ”kansallisesta turvallisuudesta” juontuu laajempi tiedustelulainsäädännön paketti, johon kuuluvat siviilitiedustelu, sotilastiedustelu ja tiedustelun valvonta. Yli tuhatsivuinen lakikokonaisuus nojaa siihen, että perustuslain muutos menee läpi. Ymmärrettävämmin sana turvallisuus sen eri muodoissaan esiintyy esimerkiksi siviilitiedustelulainsäädännön mietinnössä 941 kertaa, joka kansilehtineen päivineen on 452 sivuinen (n. 2 kertaa per sivu). Siviilitiedustelulainsäädännön painopiste onkin sisäinen turvallisuus, joka kipeimmin kaipaa perustuslain muutosta ollakseen hyväksyttävästi säädettävissä oleva laki.

Pitkään ja kansainvälisesti kehittynyt turvallisuuspuhe on saanut aikaan koko suomalaisen yhteiskunnan muuttamiseen tähtäävän lakikokonaisuuden. Laki ei ole vielä astunut voimaan, mutta sen säätämisen kiireellisyyttä on perusteltu kuluneen hallituskauden aikana juuri turvallistamiseen nojaten. Turun puukkoisku innoitti viimein myös tasavallan presidentin ottamaan tiedustelulainsäädäntöön näkyvästi kantaa. Myös hän asettui tukemaan lakimuutosten tarvetta ja korosti niiden kiireellisyyttä.

 

Ydinkäsitteen kritiikistä epätasa-arvon kasvuun

Lakipaketti on saanut kuitenkin huomattavan suurta huomiota niin mediassa kuin siitä annettujen lausuntojen muodossa. Mielenkiintoista on, että yleisin kritiikki siviilitiedustelulaista annetuissa lausunnoissa kohdistui käsitepariin ”kansallinen turvallisuus” – siis juuri siihen, millä koko lakipakettia on alusta alkaen ajettu.

Vähemmälle huomiolle kritiikeissä jäi kansalaisten yhdenvertaisuus. Piraattipuolueen lausuntoon sain kuitenkin mahdutettua lauseen, joka tuo esiin yhden etnisen erottelun piirteen: Tiedustelulaissa yhdeksi hakukriteeriksi asetetettaisiin joidenkin aakkosmerkistöjen käyttö. Tämän lähemmäs etnistä erottelua ei tietoteknisin välinein juuri päästä. Aakkosmerkistön ollessa esimerkiksi arabiaa, venäjää tai kiinaa, järjestelmä hälyttäisi ja viesti voitaisiin ottaa tarkempaan syyniin. Saman on ilmeisesti tarkoitus tapahtua, jos viesti on kryptattu, eli salattu.

Kryptaus tuottaakin yhden omalaatuisen ongelman. Esimerkiksi laajasti käytössä oleva WhatsApp käyttää viestittelyssä päästä-päähän -salausta. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kaikki WhatsAppissa käyty keskustelu joutuisi hälytyksen alaiseksi, ja jonkun henkilön olisi kahlattava hälytykset läpi selvittäen, onko viestinnässä jotain turvallisuutta uhkaavaa. Äärimmillään tulkinta ulottuu perustuslaissa jo käsiteltyyn mahdolliseen kotirauhan rikkomiseen. Pommivitseistä, vallankumousmeemeistä ja vitsilläkin lauotuista “pitäisi varmaan käydä vierailulla” -kommenteista on syytä opetella pois jo nyt.

On huomattu, että turvaksi tarkoitetut toimenpiteet ovat alttiita kasvattamaan epätasa-arvoa. Tiivistetysti ne järjestelmät, joiden on tarkoitus luoda turvaa, tuottavat sitä vain joillekin samalla, kun sama järjestelmä tuottaa turvattomuutta toisille. Sallituista aakkosmerkistöstä poikkeavien tai salattujen viestintäkeinojen käyttö kuuluu yhteiskunnassa melko selkeästi rajattavien ryhmien toimintatavaksi. Näitä ryhmiä rajaa mm. äidinkieli, ikä (nuoret / nuoret aikuiset). Heitä voivat olla myös toimittajat tai tietokonealan harrastajat. Luvattu turvaksi markkinoitu järjestelmä on luomassa osalle ryhmistä enemmän tai vähemmän turvattomuutta.

Näihin teknisiin ratkaisuihin sisältyykin koko tiedustelulain suurin paradoksi. Mitä vähemmän suojattua viestintää käytät, arkipäiväisin ilmaisuin oikeilla aakkosmerkistöillä ja Suomen sisäisessä tietoliikenteessä, sitä pienemmällä todennäköisyydellä verkostoitunutkaan teko jää tiedustelun haaviin. Yhtään järjestäytyneemmälle rikollisorganisaatiolle tämä on täysi riemuvoitto: On turhaa etsiä yhä suojatumpaa viestintää, kun riittävän tavalliselta kuulostava tekstiviestittely riittää.

 

Turvallistamispuhe ongelmissa

Kaikesta kiireellisyyspuheesta huolimatta lakipaketin käsittely siirtynee syksyltä 2017 myöhemmin käsiteltäväksi. Osaltaan asiaan on voinut vaikuttaa turvallistamispuheen uskottavuuden heikentyminen: Turun iskun tekijästä oli tiedotettu viranomaisille asianmukaisesti. Tämä on herättänyt epäilyksiä siitä, kuinka tietomäärän lisääminen voi auttaa iskujen ehkäisyssä, mikäli jo nyt esitettyjä ja perusteltuja epäilyksiä ei kyetä tutkimaan.

Turvallistamispuheen hätätilaa kuvastaa myös poliisiviranomaisten pyrkimys osoittaa toiminnan tehokkuutta. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi Iltalehden haastattelussa syyskuussa 2017 poliisivoimien kyenneen estämään iskun, joka vaati paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin yhteistyötä. MTV:n Rikospaikka tutki tapausta ja selvisi, että iskua uhannut tekijä oli kävellyt itse poliisiasemalle ja ilmiantanut itsensä.

Eduskuntapuolueet ovat pysytelleet melko hiljaa kansallisesta turvallisuudesta ja tiedustelulaista sen jälkeen, kun tieto poliisille menneistä vihjeistä tuli esiin. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi elokuun lopulla kutsuvansa eduskuntaryhmät syyskauden alussa neuvottelemaan tiedustelulain uudistuksesta. Hän vetosi tarvittavan enemmistön kasaan saamiseen, jotta tiedustelu saataisiin kiireellisenä läpi. Kiireelliseksi julistamiseen tarvittava 5/6 määräenemmistö vaatii opposition vahvaa tukea: kesäkuun 2017 jälkeen hallituksella on kansanedustajia 105, oppositiolla 94.

 

Tästä eteenpäin?

Olen kehottanut aiemmin lyhyessä blogikirjoituksessani toimimaan yksityisyyden suojan puolesta juuri nyt. Jos kuulut siihen joukkoon, jonka mielestä yksityisyydensuojalla on itseisarvonsa, on aika keskustella asiasta. Uhkakuviin siitä, mitä voi tapahtua, ellei yksityisyyden suojaan puututa, on valtava määrä perusteltuja vastaväitteitä. Joitain perusteluita löydät tästä kirjoituksesta. Linkkivinkeistä ja lähteistä löytyy perusteita argumentoinnin tueksi lisää.

Aiheen tiimoilta käytän Twitterissä hashtagia #suuauki. Olen kannustanut myös piraatteja käyttämään hashtagia aina, kun jaamme jotain yksityisyyden suojaa puoltavaa materiaalia. Tätä ei kuitenkaan ole tarkoitettu puolueviestinnän masinointiin tai poliittisten irtopisteiden keräämiseen: Tätä tilannetta ei kukaan voi yksin kääntää, vaan se vaatii laajaa ja näkyvää kansalaiskeskustelua. Kutsun jälleen jokaista teistä mukaan kääntämään keskustelu yksityisyyden suojan tarpeellisuuteen: Tiedustelulain valtavimmat ongelmat nojaavat oleellisimmilta osin juuri perustuslaillisten oikeuksiemme heikentämiseen.

Kun neuvottelut lakipaketin eteenpäin viemisestä kiireellisyyteen vedoten ovat käynnissä, eduskuntapuolueilta ei kannata odottaa aiheen tiimoilta suuria peliliikkeitä. Nyt on aika toimia ja vaikuttaa.

 

 

Kirsikaksi kakun päälle runo heille, joilla ei ole mitään salattavaa.

 

’I do not care what things they see,
Or where they look inside –
It matters not at all to me –
I have no things to hide.

 

’I do not care what things they know,
And neither, friend, should you –
I have no things to hide, and so,
I wonder why you do.

 

’I do not care,’ I proudly swore,
But when it came to share –
They changed what they were looking for.

 

And now I fucking care.’

 

  • Reddit-käyttäjältä Poem_for_your_sprog

 

 

Lisätietoja ja linkkivinkkejä argumentoinnin tueksi

 

Ranskassa Nizzan iskun tekijä pyysi tekstiviestitse lisää aseita ennen iskuaan: http://edition.cnn.com/2016/07/17/world/nice-attacker-mohamed-bouhlel-why/index.html

Journalistiliitto vetoaa lähdesuojan turvaamiseen tiedustelulainsäädännössä: http://journalistiliitto.fi/fi/lahdesuoja-turvattava-tiedustelulainsaadannossa/

Väite: WTC-iskut olisi ollut estettävissä, jos tietoa olisi kerätty vähemmän, kevyemmällä ratkaisulla: http://www.zdnet.com/article/nsa-whistleblowers-security-thinthread-largest-failure-in-nsa-history/

Suomen poliisivoimat käyttäneet jo nykyisiä tiedusteluoikeuksia väärin: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708302200361720_u0.shtml

Salaisten telepakkokeinojen lukumääriä vuosina 2010 – 2015. Liikutaan tuhansissa. Tilastojen numerot eivät kerro koko totuutta: Dokumentoidaan toteutuneiden lupahakemusten kautta. Yksittäinen hakemus voi koskettaa useiden liittymien valvontaa (avataan myös dokumentissa):  http://intermin.fi/documents/1410869/4113506/68287_sisaministerion_kertomus_salaiset_pakkokeinot_ja_tiedonhankintakeinot_2015.pdf/79827070-931e-4626-ab7c-619f44e14c94

Microsoftin toimitusjohtaja kommentoi kansallisen turvallisuuden varjolla ajettavaa yksityisyyden suojan heikennystä: ”Nadella said tech companies understood the need for national security, but added: ”If in that context we sacrifice our enduring value around privacy, then I think as a society we will regret it.”: http://www.businessinsider.com/microsoft-ceo-satya-nadella-regret-sacrificing-privacy-for-security-2017-9?r=US&IR=T&IR=T

Ihmisoikeus professori Martin Scheinin: “Pahimmillaan ylilyönnit terrorismin vastatoimien alalla kääntyvät terrorismin kasvualustaksi, jos ne aiheuttavat ihmisoikeusloukkauksia, vieraantumista ja katkeroitumista.”:  https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005390841.html

Supon mukaan kesäkuussa 2017 tarkkailussa yli 350 henkilöä, kun vielä helmikuussa määrä oli noin 300. Jos määrä on näin hyvin kasvava jo nykyisen lain puitteissa, kuinka perusteltua on yksityisyyttä heikentää tarkkailun lisäämiseksi? https://yle.fi/uutiset/3-9670375

Effin (Electronic Frontier Finland) lausunto perustuslakimuutosesityksestä: https://effi.org/verkkotiedustelu-perustuslaki-om

Piraattipuolueen lausunto perustuslakimuutosesityksestä: https://piraattipuolue.fi/2017/01/13/lausunto-oikeusministerion-mietintoon-luottamuksellisen-viestin-salaisuudesta/

Entinen Supon ja Euroopan siviilitiedustelun johtaja pitää kansallisen turvallisuuden tarkkaa määrittelemistä mahdottomana: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005399864.html

 

 

Lähteet:

1 https://www.netn.fi/files/netn172-15.pdf
2 https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._päivän_terroriteot
3https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45418/paasykoekirja.pdf?sequence=3 s. 116 – 117
4 http://www.nato.int/cps/ic/natohq/topics_110496.htm#
5 https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato#J.C3.A4senvaltiot
6 https://www.gpo.gov/fdsys/pkg/BILLS-107hr3162enr/pdf/BILLS-107hr3162enr.pdf
7 Esim. Micheal Morell kertoessa haastattelussa, ettei NSA vakoile yhdysvaltalaisia: https://www.cbsnews.com/news/former-cia-deputy-director-nsa-is-not-spying-on-americans/ , Micheal Morellin ollessa mm. entinen CIA:n apulaisjohtaja https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Morell
8 http://www.datagraver.com/case/people-killed-by-terrorism-per-year-in-western-europe-1970-2015
9 http://edition.cnn.com/2013/11/04/world/europe/spain-train-bombings-fast-facts/index.html vrt. 8
10 https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Behring_Breivik vrt 8
11 https://yle.fi/uutiset/3-9789430
12 https://www.nytimes.com/interactive/2016/05/22/world/europe/europe-right-wing-austria-hungary.html
13http://www.fesdc.org/fileadmin/user_upload/publications/RightwingPopulism.pdf
14 https://www.theguardian.com/law/2016/dec/21/eus-highest-court-delivers-blow-to-uk-snoopers-charter
15https://www.theregister.co.uk/2016/01/20/human_rights_court_rules_mass_surveillance_illegal/
16 https://www.justsecurity.org/36098/era-mass-surveillance-emerging-europe/
17 https://theintercept.com/2015/11/18/terrorists-were-already-known-to-authorities/
18 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410869/suomi-tarvitsee-siviilitiedustelua-kansallisen-turvallisuuden-suojaamiseen
19 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002928472.html
20 http://alusta.uta.fi/juttuset/2017/08/30/oikeistopopulisti-lupaa-pelastusta-ja-vetoaa-kokemukseen.html
21 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/27ebb554-f57c-4903-873e-3af5f3dec8c7/0e6cc27d-2d9a-4f55-b2b5-0a0bede0459a/LAUSUNTOPYYNTO_20170517224503.pdf
22 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1146.aspx
23 https://yle.fi/uutiset/3-8486407
24https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79759/SM_08_2017_Siviilitiedostelulainsaadanto.pdf?sequence=1
25https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79757/PLM_Ehdotus%20sotilastiedustelua%20koskevaksi%20lainsaadannoksi.pdf?sequence=1
26https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/ekj_1+2017.pdf
27 http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/paaministerilta-kova-uutispommi-juha-sipila-haluaa-tiedustelulakien-perustuslakimuutoksen-lapi-kiireellisena/756788/
28 https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
29 https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227967-sauli-niinisto-tiedustelulainsaadannon-asiassa-taytyy-nyt-toimia-ripeasti
30 http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kiirehditty-tiedustelulaki-lykkaantyi-yllattaen-6675163
31 https://yle.fi/uutiset/3-9792084
32 https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201709152200395087_u0.shtml
33 https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/rikospaikka-paljastaa-mista-poliitikkoihin-kohdistuneessa-iskusuunnitelmassa-oli-kyse-tarkoitus-oli-kylvaa-tuhoa-kokoomuksen-puoluekokouksessa-2012/6583018#gs.ZCLfjfQ
34 http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2394248
35 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999
36https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/Sivut/default.aspx
37 http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/ministerit
38 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243764-suu-auki-yksityisyyden-puolesta

]]>
1 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244117-kuinka-suojasta-tuli-uhka#comments Kansallinen turvallisuus Perustuslaki Terrorismi Uhka Yksityisyys Sun, 08 Oct 2017 13:10:30 +0000 Jonna Purojärvi http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244117-kuinka-suojasta-tuli-uhka
Tulevaisuudessa presidentti tuontitavaraa? http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243983-tulevaisuudessa-presidentti-tuontitavaraa <p>DEMARIAKNSANEDUSTAJATAR haluaisi tuottaa presidentin kaukomailta tai naapurimaasta. Ymmärrän jos ruotsalainen tai venäläinen, mutta että täkäläin en ja vieläpä kansanedustaja. Suomi 100 vuotta ja rupeammeko jo haikailemaan takaisin naapurien hallittaviksi? No, onhan meille kerran huudettu kuningas Saksasta (Friendlich Karl 1918) ja kerran määrätty poikkeuslailla, joten sopinee joukkoon sekin erikoisuus, että voipi olla ulkolaine nsyntyperä tai syntyperä tuntematon.&nbsp;</p> <p>Presidenttimme taitaa olla ainoa &quot;tuote&quot;, jonka täytyy olla Suomessa valmistettu - onko liikaa pyydetty, että tämä kansanperinne säilytettäisiin, edes senverran kulttuuriperintöämme ja isänmaallista itsetuntoa?&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/232005-kansanedustaja-pilvi-torsti-esittaa-muutosta-perustuslakiin-presidentin?utm_source=Uusi%20Suomi%20uutiskirje%20ingressi%20top&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=US%20uutiskirje&amp;utm_source=Uusi+Suomi+uutiskirje&amp;utm_campaign=e09860d921-EMAIL_CAMPAIGN_2017_10_05&amp;utm_medium=email&amp;utm_term=0_d6e67aeb28-e09860d921-253389141" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/232005-kansanedustaja-pilvi-torsti-esittaa-muutosta-perustuslakiin-presidentin?utm_source=Uusi%20Suomi%20uutiskirje%20ingressi%20top&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=US%20uutiskirje&amp;utm_source=Uusi+Suomi+uutiskirje&amp;utm_campaign=e09860d921-EMAIL_CAMPAIGN_2017_10_05&amp;utm_medium=email&amp;utm_term=0_d6e67aeb28-e09860d921-253389141">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/232005-kansanedustaja-pilvi-torsti-esit...</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>PERUSTUSLAKIIN usein vedotaan, kun joku esitys tahdotaan torpata, mutta sitten kun itse esittävät jotain uutta erikoista, niin sittenpä perustuslaki onkin vain sitä varten, että sitä muutettaisiin. Niinkuin nyt sitten 54&sect; on muka vanhentunut.&nbsp; Kun kansamme itsenäisyys täyttää toiset sata vuotta, häpeämme ehkä metsäläisyyttäme ehkä jo niin paljon, että pre4sidenttiehdokas EI saa olla syntyperäinen suomalainen. Varmaankin kohta aletaan tulkitsemaan perustuslakia siten, että kaksoiskansalaisuus suositeltavaa, kun presidenttiehdokkaista on kyse.&nbsp; Näillä mennään vielä sentään, ilman korostuksia&nbsp; ...</p> <p>PERUSTUSLAKI &sect;54&nbsp;</p> <p>&quot;Tasavallan presidentin valinta</p> <p>Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.</p> <p>Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> DEMARIAKNSANEDUSTAJATAR haluaisi tuottaa presidentin kaukomailta tai naapurimaasta. Ymmärrän jos ruotsalainen tai venäläinen, mutta että täkäläin en ja vieläpä kansanedustaja. Suomi 100 vuotta ja rupeammeko jo haikailemaan takaisin naapurien hallittaviksi? No, onhan meille kerran huudettu kuningas Saksasta (Friendlich Karl 1918) ja kerran määrätty poikkeuslailla, joten sopinee joukkoon sekin erikoisuus, että voipi olla ulkolaine nsyntyperä tai syntyperä tuntematon. 

Presidenttimme taitaa olla ainoa "tuote", jonka täytyy olla Suomessa valmistettu - onko liikaa pyydetty, että tämä kansanperinne säilytettäisiin, edes senverran kulttuuriperintöämme ja isänmaallista itsetuntoa? 

 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/232005-kansanedustaja-pilvi-torsti-esittaa-muutosta-perustuslakiin-presidentin?utm_source=Uusi%20Suomi%20uutiskirje%20ingressi%20top&utm_medium=email&utm_campaign=US%20uutiskirje&utm_source=Uusi+Suomi+uutiskirje&utm_campaign=e09860d921-EMAIL_CAMPAIGN_2017_10_05&utm_medium=email&utm_term=0_d6e67aeb28-e09860d921-253389141

 

PERUSTUSLAKIIN usein vedotaan, kun joku esitys tahdotaan torpata, mutta sitten kun itse esittävät jotain uutta erikoista, niin sittenpä perustuslaki onkin vain sitä varten, että sitä muutettaisiin. Niinkuin nyt sitten 54§ on muka vanhentunut.  Kun kansamme itsenäisyys täyttää toiset sata vuotta, häpeämme ehkä metsäläisyyttäme ehkä jo niin paljon, että pre4sidenttiehdokas EI saa olla syntyperäinen suomalainen. Varmaankin kohta aletaan tulkitsemaan perustuslakia siten, että kaksoiskansalaisuus suositeltavaa, kun presidenttiehdokkaista on kyse.  Näillä mennään vielä sentään, ilman korostuksia  ...

PERUSTUSLAKI §54 

"Tasavallan presidentin valinta

Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

]]>
3 http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243983-tulevaisuudessa-presidentti-tuontitavaraa#comments Kaksoiskansalaisuus Perustuslaki Presidenttiehdokkaat Suosi kotimaista Thu, 05 Oct 2017 21:54:06 +0000 Antti Kantola http://anttivkantola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243983-tulevaisuudessa-presidentti-tuontitavaraa
EU on valmis saattohoitoon http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon <p>Suomi vietiin osaksi Euroopan unionia <a href="http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/suomen-eu-jasenyys-oli-etujarjestojen-yhteisponnistus-vaitos-olli-korhonen.aspx">ennen näkemättömällä etujärjestöjen lobbauksella</a>, jota ilman kyllä-äänet eivät koskaan olisi voittaneet. Epävarmoja kansalaisia käännytettiin joukoittain EU-jäsenyyden taakse kyseenalaisin <a href="http://documents-prod-kaleva-fi.s3.amazonaws.com/default/69254f84-4f9f-11e4-8f82-22000a22931e-kaleva-eu-16101994-ilmoitus-pdf.pdf">propagandamainoksin</a>.</p><p>Propagandaa oli suorastaan pakko tehdä, koska maata oli valmisteltu EU-kuntoon vuodesta 1985 lähtien. Tuon vuoden jälkeen Suomi ei ole lainannut rahaa omalta keskuspankiltaan. Näin haluttiin totutella siihen, millaista olisi EU:ssa, jossa valtiot eivät saa lainata ilman korkoa omalta keskuspankiltaan. Sellaistahan se sitten oli, mitä 90-luvun alku mukanaan toi, yhtä juhlaa. Tilannetta pahensi Koiviston ajama vahvan markan politiikka ja pian koko pankkisektorin kriisiytyminen. Vuotta 1985 edeltäneet pari vuosikymmentä olivat kuitenkin olleet korkotasoltaan hyvin maltillisia, joten legenda euron tuomasta vakaudesta on vain historian väärintulkintaa ja parhain päin selittelyä. Mutta Suomi, maksajat, kuten saksalaislehdistö meitä kutsui, oli todistanut olevansa valmis EU:hun.</p><p>EU-päätöksen yhteydessä eduskunta päätti, että euroon liittymisestä tehtäisiin myöhemmin erillinen lakialoite eduskunnalle. Lakialoitetta ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan päätös euroon liittymisestä tehtiin perustuslain vastaisesti eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, kun perustuslaki olisi velvoittanut päätökseen 5/6 enemmistön. Suomen perustuslaissa oli tuolloin myös kohta, jonka mukaan maamme rahayksikkö on markka. Edelleen perustuslain mukaan ylin päätäntävalta kuuluu Suomen kansalle. Kun ylin päätösvalta siirrettiin EU:lle, myös tässä kohdassa rikottiin perustuslakia, ja rikotaan edelleen.</p><p>Suomi piti vielä saattaa &rdquo;eurokuntoon&rdquo;, mikä tarkoitti esim. kuntien valtionosuuksien puolittamista ja sitä seuranneita kunnallisverojen jatkuvia korotuksia ja kuntatalouden kriisiä, joka jatkuu yhä. Valuutan arvoon ei Suomella ole mahdollisuutta kajota, joten sopeutukset vaikeaan taloustilanteeseen on tehty heikentämällä työehtoja ja lisäämällä työttömyyttä. Tuotanto on siirretty halpojen työvoimakustannusten, heikon työsuojelun ja löysien ympäristönormien maihin. Pääomien vapauduttua pääomat ovat toden totta kaikonneet maastamme. Mutta niin lähtee myös koulutettu väestö sekä eläkeläiset, jotka <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7884287">mieluummin elävät yltäkylläistä elämää halpojen elinkustannusten maissa</a> kuin kituuttavat pienellä eläkkeellään kalliissa Suomessa.</p><p>Suomi on ollut paria vuotta lukuun ottamatta <a href="http://https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/">EU:n nettomaksaja</a>, joten saksalaislehdistö oli oikeassa toivottaessaan meidät tervetulleiksi maksajan paikalle EU:hun. Kun työstä saamamme hyödyt valuvat jatkuvasti pois maastamme, eivätkä jää meille, jotka olemme hyödyn tuottaneet, on tällaisesta elämäämme kurjistavasta järjestelmästä tietysti pian päästävä eroon.</p><p>Euroopan unioni on tienhaarassa. Britit jo saivat siitä tarpeekseen. Brexit jouduttanee pian tehtävää päätöstä joko integraation syventämisestä tai unionin purkamisesta. Nykyisellä mallilla EU on valmis saattohoitoon. Katalonian itsenäistymisäänestyksen tapahtumat viimeistään osoittivat, ettei EU pidä tavallisen ihmisen puolia, vaan päinvastoin sallii väkivallan heitä kohtaan. Nyt kun EU-maassa on rikos kävellä rauhassa äänestyspaikalle ja siitä hyvästä saa kumiluodista tai pampusta, on syytä todella kysyä, haluammeko demokratian ja ihmisoikeuksien nimeen vannovan petollisen pankkiiridynastian nimeltään EU jatkavan eurooppalaisten kansojen hallitsemista.</p><p>Espanjan perustuslain mukaan äänestys oli laiton. Harva maa on itsenäistynyt laillisesti. Suomen johdon hiljaisessa kiemurtelussa on paljon samaa kuin presidentti Koiviston fundeeraamisessa Viron itsenäistyessä. Syy tähän outoon käytökseen tosin on nyt toisella ilmansuunnalla. Laillisuuteen tietysti voi vedota (niin tehtiin myös 30-luvun Saksassa), mutta niin vain on perustuslakia tulkittu täällä pohjoisen &rdquo;säntillisessä ja kurinalaisessa&rdquo; Suomessakin vallanpitäjiä miellyttävällä tavalla, kuten europäätös aikanaan osoitti. Kataloniassa rauhan projekti suuntasi aseet itseään kohti. Se voi olla lähtölaukaus suurille muutoksille.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi vietiin osaksi Euroopan unionia ennen näkemättömällä etujärjestöjen lobbauksella, jota ilman kyllä-äänet eivät koskaan olisi voittaneet. Epävarmoja kansalaisia käännytettiin joukoittain EU-jäsenyyden taakse kyseenalaisin propagandamainoksin.

Propagandaa oli suorastaan pakko tehdä, koska maata oli valmisteltu EU-kuntoon vuodesta 1985 lähtien. Tuon vuoden jälkeen Suomi ei ole lainannut rahaa omalta keskuspankiltaan. Näin haluttiin totutella siihen, millaista olisi EU:ssa, jossa valtiot eivät saa lainata ilman korkoa omalta keskuspankiltaan. Sellaistahan se sitten oli, mitä 90-luvun alku mukanaan toi, yhtä juhlaa. Tilannetta pahensi Koiviston ajama vahvan markan politiikka ja pian koko pankkisektorin kriisiytyminen. Vuotta 1985 edeltäneet pari vuosikymmentä olivat kuitenkin olleet korkotasoltaan hyvin maltillisia, joten legenda euron tuomasta vakaudesta on vain historian väärintulkintaa ja parhain päin selittelyä. Mutta Suomi, maksajat, kuten saksalaislehdistö meitä kutsui, oli todistanut olevansa valmis EU:hun.

EU-päätöksen yhteydessä eduskunta päätti, että euroon liittymisestä tehtäisiin myöhemmin erillinen lakialoite eduskunnalle. Lakialoitetta ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan päätös euroon liittymisestä tehtiin perustuslain vastaisesti eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, kun perustuslaki olisi velvoittanut päätökseen 5/6 enemmistön. Suomen perustuslaissa oli tuolloin myös kohta, jonka mukaan maamme rahayksikkö on markka. Edelleen perustuslain mukaan ylin päätäntävalta kuuluu Suomen kansalle. Kun ylin päätösvalta siirrettiin EU:lle, myös tässä kohdassa rikottiin perustuslakia, ja rikotaan edelleen.

Suomi piti vielä saattaa ”eurokuntoon”, mikä tarkoitti esim. kuntien valtionosuuksien puolittamista ja sitä seuranneita kunnallisverojen jatkuvia korotuksia ja kuntatalouden kriisiä, joka jatkuu yhä. Valuutan arvoon ei Suomella ole mahdollisuutta kajota, joten sopeutukset vaikeaan taloustilanteeseen on tehty heikentämällä työehtoja ja lisäämällä työttömyyttä. Tuotanto on siirretty halpojen työvoimakustannusten, heikon työsuojelun ja löysien ympäristönormien maihin. Pääomien vapauduttua pääomat ovat toden totta kaikonneet maastamme. Mutta niin lähtee myös koulutettu väestö sekä eläkeläiset, jotka mieluummin elävät yltäkylläistä elämää halpojen elinkustannusten maissa kuin kituuttavat pienellä eläkkeellään kalliissa Suomessa.

Suomi on ollut paria vuotta lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja, joten saksalaislehdistö oli oikeassa toivottaessaan meidät tervetulleiksi maksajan paikalle EU:hun. Kun työstä saamamme hyödyt valuvat jatkuvasti pois maastamme, eivätkä jää meille, jotka olemme hyödyn tuottaneet, on tällaisesta elämäämme kurjistavasta järjestelmästä tietysti pian päästävä eroon.

Euroopan unioni on tienhaarassa. Britit jo saivat siitä tarpeekseen. Brexit jouduttanee pian tehtävää päätöstä joko integraation syventämisestä tai unionin purkamisesta. Nykyisellä mallilla EU on valmis saattohoitoon. Katalonian itsenäistymisäänestyksen tapahtumat viimeistään osoittivat, ettei EU pidä tavallisen ihmisen puolia, vaan päinvastoin sallii väkivallan heitä kohtaan. Nyt kun EU-maassa on rikos kävellä rauhassa äänestyspaikalle ja siitä hyvästä saa kumiluodista tai pampusta, on syytä todella kysyä, haluammeko demokratian ja ihmisoikeuksien nimeen vannovan petollisen pankkiiridynastian nimeltään EU jatkavan eurooppalaisten kansojen hallitsemista.

Espanjan perustuslain mukaan äänestys oli laiton. Harva maa on itsenäistynyt laillisesti. Suomen johdon hiljaisessa kiemurtelussa on paljon samaa kuin presidentti Koiviston fundeeraamisessa Viron itsenäistyessä. Syy tähän outoon käytökseen tosin on nyt toisella ilmansuunnalla. Laillisuuteen tietysti voi vedota (niin tehtiin myös 30-luvun Saksassa), mutta niin vain on perustuslakia tulkittu täällä pohjoisen ”säntillisessä ja kurinalaisessa” Suomessakin vallanpitäjiä miellyttävällä tavalla, kuten europäätös aikanaan osoitti. Kataloniassa rauhan projekti suuntasi aseet itseään kohti. Se voi olla lähtölaukaus suurille muutoksille.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
18 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon#comments Brexit Espanja EU Katalonia Perustuslaki Tue, 03 Oct 2017 22:21:05 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon
PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN SUOMEEN http://sarilaine.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243858-perustuslakituomioistuin-suomeen <p>Perustuslakituomioistuin tarvitaan Suomeen valvomaan&nbsp;Perustuslain toteutumista, sen&nbsp;noudattamista sekä sen rikkomisten estämiseksi kaikessa virka-, lainkäyttö- ja lainsäädäntötoiminnassa. Suomeen pitää perustaa oikeusvaltiolle kuuluva Perustuslakituomioistuin lainsäätäjien ja lainkäyttäjien virkatoimien luotettavaksi valvojaksi. Lainsäätäjien ja -käyttäjien oman työnsä itsevalvomisille on jo aika sanoa näkemiin.</p> <p>Nykyinen Suomen Perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Uusi perustuslaki -kirjanen jaettiin tuolloin suomalaisiin koteihin, jossa julistettiin, että mikään alempi laki ei voi olla tämän jälkeen ristiriidassa Perustuslain kanssa.&nbsp;(<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731" title="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731</a>)</p> <p>Ongelmana vaan on se, että meillä Suomessa ei kukaan kansalaisten näkökulmasta luotettavaksi miellettävä taho valvo Perustuslain noudattamista ja sen toteutumista. Meillä ei siis ole minkäänlaista uskottavaa valvontaa, koska meiltä puuttuu kokonaan Perustuslakituomioistuin.</p> <p>Kansalaisaloitteen pohjalta Perustuslakituomioistuin -lain säätämiseksi Eduskunnalle pitää toimittaa:</p> <ol><li>vähintään 50 000 äänioikeutetuilta ihmisiltä allekirjoitukset</li><li>kuuden kuukauden aikana kerättyinä</li></ol> <p>Ensimmäisen kerran kansalaisaloite Perustuslakituomioistuimen saamiseksi Suomeen on tehty elokuussa 2015, tuolloin nimiä oli kerätty lähes kaksi tuhatta. (<a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1494" title="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1494">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1494</a>)</p> <p>Onnistuakseen, kansalaisaloitteen laatiminen, nimien keräämisurakoineen tarvitsee osaavia, aktiivisia ja innostuneita toimijoita kaikkialta Suomesta.</p> <p>Perustuslakituomioistuimen saamiseksi viimein maahamme, olisiko nyt korkea aika pistää kansalaisaloitteen rattaat uudelleen pyörimään?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustuslakituomioistuin tarvitaan Suomeen valvomaan Perustuslain toteutumista, sen noudattamista sekä sen rikkomisten estämiseksi kaikessa virka-, lainkäyttö- ja lainsäädäntötoiminnassa. Suomeen pitää perustaa oikeusvaltiolle kuuluva Perustuslakituomioistuin lainsäätäjien ja lainkäyttäjien virkatoimien luotettavaksi valvojaksi. Lainsäätäjien ja -käyttäjien oman työnsä itsevalvomisille on jo aika sanoa näkemiin.

Nykyinen Suomen Perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Uusi perustuslaki -kirjanen jaettiin tuolloin suomalaisiin koteihin, jossa julistettiin, että mikään alempi laki ei voi olla tämän jälkeen ristiriidassa Perustuslain kanssa. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)

Ongelmana vaan on se, että meillä Suomessa ei kukaan kansalaisten näkökulmasta luotettavaksi miellettävä taho valvo Perustuslain noudattamista ja sen toteutumista. Meillä ei siis ole minkäänlaista uskottavaa valvontaa, koska meiltä puuttuu kokonaan Perustuslakituomioistuin.

Kansalaisaloitteen pohjalta Perustuslakituomioistuin -lain säätämiseksi Eduskunnalle pitää toimittaa:

  1. vähintään 50 000 äänioikeutetuilta ihmisiltä allekirjoitukset
  2. kuuden kuukauden aikana kerättyinä

Ensimmäisen kerran kansalaisaloite Perustuslakituomioistuimen saamiseksi Suomeen on tehty elokuussa 2015, tuolloin nimiä oli kerätty lähes kaksi tuhatta. (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1494)

Onnistuakseen, kansalaisaloitteen laatiminen, nimien keräämisurakoineen tarvitsee osaavia, aktiivisia ja innostuneita toimijoita kaikkialta Suomesta.

Perustuslakituomioistuimen saamiseksi viimein maahamme, olisiko nyt korkea aika pistää kansalaisaloitteen rattaat uudelleen pyörimään?

]]>
11 http://sarilaine.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243858-perustuslakituomioistuin-suomeen#comments 50000 allekirjoitusta Eduskunta Kansalaisaloite Perustuslaki Perustuslakituomioistuin Tue, 03 Oct 2017 17:26:13 +0000 Sari Laine http://sarilaine.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243858-perustuslakituomioistuin-suomeen
Suu auki yksityisyyden puolesta! http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243764-suu-auki-yksityisyyden-puolesta <p>Tiedustelulaki on siirtymässä syksyltä alkuvuoteen käsiteltäväksi. Lain myötä yksityisyyden suoja aiotaan romuttaa kansallisen turvallisuuden nimissä.&nbsp;</p><p>Lakipakettia on kritisoitu laajasti useiden asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen toimesta. Erityisesti kritiikkiä on annettu &quot;kansalliseen turvallisuuteen&quot; vetoamisesta, minkä merkitystä ei lopulta tarkenneta tai rajata mietinnöissä selkeästi.</p><p>Viranomaistahot ovat painottaneet kiireellistä lainsäätämistä. Kun Turun iskun jälkeen selvisi, että tekijästä oli jo ilmoitettu viranomaisille, heräsi laajempi kritiikki: Jos jo olemassaolevan tiedon valossa ei saada epäillyttäviä tekijöitä kiinni, kuinka tietomäärän massiivinen kasvattaminen auttaa tilannetta?&nbsp;</p><p>Pian saimme uutisia siitä, kuinka tiedustelutyön avulla oli saatu estettyä poliittisiin päättäjiin kohdistettu isku. Poliisiylijohtaja antoi niukasti tietoa tapahtuneesta, joskin myöntäen, että tapauksesta on jo joitain vuosia aikaa. MTV tutki väitteitä ja selvisi, että tämä massiiviseksi kuvailtu operaatio onnistui, koska tekijä ilmiantoi itsensä ja käveli poliisiasemalle tunnustamaan aikeensa.</p><p>Tiedustelulaki ja sen oikeutus kajota yksityisyydensuojaan on juuri nyt heikoilla kantamilla. Eduskuntapuolueet ovat valtavan metelin jälkeen vaienneet aiheesta. Hiljaisuus tarjoaa nyt mahdollisuuden keskustelun uudelleen määrittämisen yksityisyyden suojaa puoltavaksi.</p><p>Jos tämän hiljaisuuden aikana heittäytyy passiiviseksi mistä tahansa syystä, ei ole mitään takeita saada vastaavaa tilaisuutta puolustaa oikeutta yksityisyyteemme. Mikäli millään tasolla kuulut, arvon lukija, yksityisyyden puolustajiin, nyt on aika avata suusi. Keskustele, kirjoita ja jaa tietoa yksityisyyden tarpeellisuudesta. Ilmaise tarvetta taiteen muodossa musiikilla, sarjakuvilla tai runoilla. Käytä kontaktejasi, kannusta tuttujasi sekä pidä aihetta pinnalla.&nbsp;</p><p>Mitä ikinä keinosi ovatkaan, nyt on aika kääntää keskustelu oikeuksistamme kiinnipitämiseen.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tiedustelulaki on siirtymässä syksyltä alkuvuoteen käsiteltäväksi. Lain myötä yksityisyyden suoja aiotaan romuttaa kansallisen turvallisuuden nimissä. 

Lakipakettia on kritisoitu laajasti useiden asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen toimesta. Erityisesti kritiikkiä on annettu "kansalliseen turvallisuuteen" vetoamisesta, minkä merkitystä ei lopulta tarkenneta tai rajata mietinnöissä selkeästi.

Viranomaistahot ovat painottaneet kiireellistä lainsäätämistä. Kun Turun iskun jälkeen selvisi, että tekijästä oli jo ilmoitettu viranomaisille, heräsi laajempi kritiikki: Jos jo olemassaolevan tiedon valossa ei saada epäillyttäviä tekijöitä kiinni, kuinka tietomäärän massiivinen kasvattaminen auttaa tilannetta? 

Pian saimme uutisia siitä, kuinka tiedustelutyön avulla oli saatu estettyä poliittisiin päättäjiin kohdistettu isku. Poliisiylijohtaja antoi niukasti tietoa tapahtuneesta, joskin myöntäen, että tapauksesta on jo joitain vuosia aikaa. MTV tutki väitteitä ja selvisi, että tämä massiiviseksi kuvailtu operaatio onnistui, koska tekijä ilmiantoi itsensä ja käveli poliisiasemalle tunnustamaan aikeensa.

Tiedustelulaki ja sen oikeutus kajota yksityisyydensuojaan on juuri nyt heikoilla kantamilla. Eduskuntapuolueet ovat valtavan metelin jälkeen vaienneet aiheesta. Hiljaisuus tarjoaa nyt mahdollisuuden keskustelun uudelleen määrittämisen yksityisyyden suojaa puoltavaksi.

Jos tämän hiljaisuuden aikana heittäytyy passiiviseksi mistä tahansa syystä, ei ole mitään takeita saada vastaavaa tilaisuutta puolustaa oikeutta yksityisyyteemme. Mikäli millään tasolla kuulut, arvon lukija, yksityisyyden puolustajiin, nyt on aika avata suusi. Keskustele, kirjoita ja jaa tietoa yksityisyyden tarpeellisuudesta. Ilmaise tarvetta taiteen muodossa musiikilla, sarjakuvilla tai runoilla. Käytä kontaktejasi, kannusta tuttujasi sekä pidä aihetta pinnalla. 

Mitä ikinä keinosi ovatkaan, nyt on aika kääntää keskustelu oikeuksistamme kiinnipitämiseen. 

]]>
21 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243764-suu-auki-yksityisyyden-puolesta#comments Perustuslaki Suu auki Tiedustelulaki Yksityisyys Sun, 01 Oct 2017 16:48:01 +0000 Jonna Purojärvi http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243764-suu-auki-yksityisyyden-puolesta
Näkökulma: Poliisiylijohtaja Kolehmaisen henkseleiden paukuttelu sai nolon lopun http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243261-poliisiylijohtaja-kolehmaisen-henkseleiden-paukuttelu-sai-nolon-lopun <p>lltalehti kertoi <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709152200395087_u0.shtml">noin viikko sitten</a> Suomen poliittiseen johtoon kohdistuneesta terrori-iskun suunnitelmasta, jonka poliisi onnistui estämään menestyksekkäästi. Tapaus tuli ilmi poliisiylijohtaja <strong>Seppo Kolehmaisen </strong>haastattelussa.</p><p>Kolehmainen pysyi hyvin vaitonaisena tapauksen yksityiskohdista, mutta mainitsi kuitenkin, että paikallispoliisi, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi suorittivat operaation yhteisvoimin riskiluokitus- ja uhka-arviomenettelyn avulla.</p><p>- Se on optimaalinen tilanne, että kaikki hoitavat tilannetta yhdessä. Yhteistyö poliisin sisällä on ensiarvoisen tärkeää, Kolehmainen painottaa ja lisää, että poliisille on tullut muutamia muitakin &quot;onnistumisia&quot;, Kolehmainen selvitti Iltalehdelle.</p><p>Poliittisia päättäjiä vastaan suunniteltu terrori-isku sai koko maan haukkomaan henkeään. Suomessa ei ole totuttu poliitikkoihin kohdistuvaan uhkaan. Monet kiittelivätkin vuolaasti poliisia sen erinomaisen tehokkaasta toiminnasta terrorin ehkäisemisessä, ja poliisiylijohtaja paukutteli tyytyväisenä henkseleitään.</p><p>Pohdin jo tuolloin, että minkä vuoksi tällaisen asian kanssa tullaan yhtäkkiä esiin fanfaarit soiden, kun tapauksesta on kuitenkin yli viisi vuotta aikaa.&nbsp;</p><p><strong>MYÖS ENTINEN</strong> sisäministeri <strong>Päivi Räsänen</strong> (kd.) tuli julkisuuteen asian tiimoilta. Räsänen arvioi vuonna 2012 tapahtuneen uhan olleen selkeä ja iskusuunnitelman kohdistuneen pelkästään korkean tason poliittiseen päätöksentekoon.&nbsp;Räsänen ei kuitenkaan halunnut avata tapausta sen tarkemmin.</p><p>Hänen mukaan tiedot voisivat auttaa mahdollisia muita rikollisia, jotka suunnittelevat jotain iskuja. Vaikka poliittiset päättäjät saavat eri tyyppistä arvostelua ja uhkailuakin osakseen, pitää Räsänen tuolloin poliisin selvittämää tapausta vakavana.</p><p>Iskun taustat alkoivat lopulta avautumaan keskiviikkona, kun MTV:n <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/rikospaikka-paljastaa-mista-poliitikkoihin-kohdistuneessa-iskusuunnitelmassa-oli-kyse-tarkoitus-oli-kylvaa-tuhoa-kokoomuksen-puoluekokouksessa-2012/6583018#gs.uiqwKME">Rikospaikka -ohjelma</a> &nbsp;paljasti, että iskun kohteena olisi ollut kokoomuksen puoluekokous, joka järjestettiin silloisen pääministerin Jyrki Kataisen johdolla Rovaniemellä vuoden 2012 kesäkuussa. MTV:n mukaan isku olisi toteutettu aseilla ja räjähteillä, mutta lopulta tekoa suunnitellut noin nelikymppinen mielenterveysongelmista kärsinyt mies tuli katumapäälle. Hänen motiivina oli toiminut pettymys hallituksen ja ennen kaikkea kokoomuksen politiikkaan.</p><p><strong>ISKUA SUUNNITELLEEN</strong> henkilön kerrotaan olleen matkalla Jyväskylän juna-asemalle, josta hänen tarkoituksenaan oli jatkaa matkaa Rovaniemelle. Ennen asemaa häntä tuli vastaan äiti, joka oli lastenvaunujen kanssa liikkeellä. Tämä sai miehen ajattelemaan poliitikkojen lapsia, jonka vuoksi hän perääntyi omantunnontuskissa suunnitelmastaan. Katumapäälle tultuaan mies marssi suoraan Jyväskylän poliisiasemalle ja antoi itsensä ilmi. Tilanteen vakavuudesta huolimatta hän joutui odottamaan jopa 1,5 tuntia ennen kuin häneen kiinnitettiin mitään huomiota, sillä poliisi ei aluksi uskonut miehen kertomusta.</p><p>&ndash; Kun mietitään vuoden 2012 kesän lupapalveluiden jonoja, niin poliisia ei voi siitä syyttää, että henkilö joutuu odottamaan puolitoista tuntia. Henkilö kuitenkin otettiin vakavasti. Sen jälkeen hänet arvioitiin riskiluokituksen avulla. Silloin meillä oli uhka-arviotyökalu pilotoinnissa. Henkilö otettiin sen työkalun mukaiseen käsittelyyn. Siinä oli poliisijäsenten lisäksi psykologi mukana. Psykologin lausunto oli, että kohdehenkilö oli valmis toteuttamaan iskun, poliisiylijohtaja Kolehmainen kommentoi jälkikäteen.</p><p>Kolehmaisen mukaan henkilö luopui iskusuunnitelmasta, jonka jälkeen poliisit ovat edelleen pitäneet yhteyttä henkilöön.&nbsp;</p><p>- Tätä tarkoitin, kun sanoin, että keskusrikospoliisi, paikallispoliisi ja suojelupoliisi toimivat yhteistyössä hyvin. Estettiin suunnitelma, joka oli vakava henkeen ja terveyteen kohdistunut rikos, Kolehmainen toteaa.</p><p><strong>ENSIKSI UUTISOITIIN</strong> kissan kokoisin kirjaimin, että tiivistä yhteistyötä tekevät poliisit onnistuivat estämään päättäjiin kohdistetun terrori-iskun vuonna 2012. Sen jälkeen kävi ilmi, että iskun kohde olisi ollut kokoomuksen puoluekokous Rovaniemellä. Nyt sitten kerrotaan, että mielenterveysongelmista kärsinyt tekijä olikin itse omatoimisesti ilmoittautunut poliisille, eikä poliisit olleet aluksi edes uskoneet häntä.&nbsp;</p><p>Paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin yhteisvoimin tekemällä riskiluokitus- ja uhkaarviomenettelyn avulla saatiin siis kiinni&nbsp;yksi&nbsp;mielenterveyspotilas, joka oli kokenut olevansa uhka poliittisille päättäjille ja ilmoittautunut tästä syystä itse Jyväskylän poliisiasemalla.</p><p>Iskua suunnitelleen miehen (ja tietystikin kokoomuspäättäjien) onneksi poliisiasemalla oli sentään yksi henkilö päivystämässä, kun hän marssi sinne aseen kanssa. Sankarimitalin paikka.</p><p>Tapa se on tämäkin lobata valmisteilla olevaa tiedustelulakia ja muutosta perustuslakiin. Helpommalla me olisimme silti päässeet, jos poliisiylijohtaja Kolehmainen olisi kertonut suoraan kannattavansa muutosta tiedustelulakiin. Ei olisi tarvinnut nolata Suomen poliisivoimia tällä tavoin koko kansan edessä.</p><p>&nbsp;</p> lltalehti kertoi noin viikko sitten Suomen poliittiseen johtoon kohdistuneesta terrori-iskun suunnitelmasta, jonka poliisi onnistui estämään menestyksekkäästi. Tapaus tuli ilmi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen haastattelussa.

Kolehmainen pysyi hyvin vaitonaisena tapauksen yksityiskohdista, mutta mainitsi kuitenkin, että paikallispoliisi, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi suorittivat operaation yhteisvoimin riskiluokitus- ja uhka-arviomenettelyn avulla.

- Se on optimaalinen tilanne, että kaikki hoitavat tilannetta yhdessä. Yhteistyö poliisin sisällä on ensiarvoisen tärkeää, Kolehmainen painottaa ja lisää, että poliisille on tullut muutamia muitakin "onnistumisia", Kolehmainen selvitti Iltalehdelle.

Poliittisia päättäjiä vastaan suunniteltu terrori-isku sai koko maan haukkomaan henkeään. Suomessa ei ole totuttu poliitikkoihin kohdistuvaan uhkaan. Monet kiittelivätkin vuolaasti poliisia sen erinomaisen tehokkaasta toiminnasta terrorin ehkäisemisessä, ja poliisiylijohtaja paukutteli tyytyväisenä henkseleitään.

Pohdin jo tuolloin, että minkä vuoksi tällaisen asian kanssa tullaan yhtäkkiä esiin fanfaarit soiden, kun tapauksesta on kuitenkin yli viisi vuotta aikaa. 

MYÖS ENTINEN sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) tuli julkisuuteen asian tiimoilta. Räsänen arvioi vuonna 2012 tapahtuneen uhan olleen selkeä ja iskusuunnitelman kohdistuneen pelkästään korkean tason poliittiseen päätöksentekoon. Räsänen ei kuitenkaan halunnut avata tapausta sen tarkemmin.

Hänen mukaan tiedot voisivat auttaa mahdollisia muita rikollisia, jotka suunnittelevat jotain iskuja. Vaikka poliittiset päättäjät saavat eri tyyppistä arvostelua ja uhkailuakin osakseen, pitää Räsänen tuolloin poliisin selvittämää tapausta vakavana.

Iskun taustat alkoivat lopulta avautumaan keskiviikkona, kun MTV:n Rikospaikka -ohjelma  paljasti, että iskun kohteena olisi ollut kokoomuksen puoluekokous, joka järjestettiin silloisen pääministerin Jyrki Kataisen johdolla Rovaniemellä vuoden 2012 kesäkuussa. MTV:n mukaan isku olisi toteutettu aseilla ja räjähteillä, mutta lopulta tekoa suunnitellut noin nelikymppinen mielenterveysongelmista kärsinyt mies tuli katumapäälle. Hänen motiivina oli toiminut pettymys hallituksen ja ennen kaikkea kokoomuksen politiikkaan.

ISKUA SUUNNITELLEEN henkilön kerrotaan olleen matkalla Jyväskylän juna-asemalle, josta hänen tarkoituksenaan oli jatkaa matkaa Rovaniemelle. Ennen asemaa häntä tuli vastaan äiti, joka oli lastenvaunujen kanssa liikkeellä. Tämä sai miehen ajattelemaan poliitikkojen lapsia, jonka vuoksi hän perääntyi omantunnontuskissa suunnitelmastaan. Katumapäälle tultuaan mies marssi suoraan Jyväskylän poliisiasemalle ja antoi itsensä ilmi. Tilanteen vakavuudesta huolimatta hän joutui odottamaan jopa 1,5 tuntia ennen kuin häneen kiinnitettiin mitään huomiota, sillä poliisi ei aluksi uskonut miehen kertomusta.

– Kun mietitään vuoden 2012 kesän lupapalveluiden jonoja, niin poliisia ei voi siitä syyttää, että henkilö joutuu odottamaan puolitoista tuntia. Henkilö kuitenkin otettiin vakavasti. Sen jälkeen hänet arvioitiin riskiluokituksen avulla. Silloin meillä oli uhka-arviotyökalu pilotoinnissa. Henkilö otettiin sen työkalun mukaiseen käsittelyyn. Siinä oli poliisijäsenten lisäksi psykologi mukana. Psykologin lausunto oli, että kohdehenkilö oli valmis toteuttamaan iskun, poliisiylijohtaja Kolehmainen kommentoi jälkikäteen.

Kolehmaisen mukaan henkilö luopui iskusuunnitelmasta, jonka jälkeen poliisit ovat edelleen pitäneet yhteyttä henkilöön. 

- Tätä tarkoitin, kun sanoin, että keskusrikospoliisi, paikallispoliisi ja suojelupoliisi toimivat yhteistyössä hyvin. Estettiin suunnitelma, joka oli vakava henkeen ja terveyteen kohdistunut rikos, Kolehmainen toteaa.

ENSIKSI UUTISOITIIN kissan kokoisin kirjaimin, että tiivistä yhteistyötä tekevät poliisit onnistuivat estämään päättäjiin kohdistetun terrori-iskun vuonna 2012. Sen jälkeen kävi ilmi, että iskun kohde olisi ollut kokoomuksen puoluekokous Rovaniemellä. Nyt sitten kerrotaan, että mielenterveysongelmista kärsinyt tekijä olikin itse omatoimisesti ilmoittautunut poliisille, eikä poliisit olleet aluksi edes uskoneet häntä. 

Paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin yhteisvoimin tekemällä riskiluokitus- ja uhkaarviomenettelyn avulla saatiin siis kiinni yksi mielenterveyspotilas, joka oli kokenut olevansa uhka poliittisille päättäjille ja ilmoittautunut tästä syystä itse Jyväskylän poliisiasemalla.

Iskua suunnitelleen miehen (ja tietystikin kokoomuspäättäjien) onneksi poliisiasemalla oli sentään yksi henkilö päivystämässä, kun hän marssi sinne aseen kanssa. Sankarimitalin paikka.

Tapa se on tämäkin lobata valmisteilla olevaa tiedustelulakia ja muutosta perustuslakiin. Helpommalla me olisimme silti päässeet, jos poliisiylijohtaja Kolehmainen olisi kertonut suoraan kannattavansa muutosta tiedustelulakiin. Ei olisi tarvinnut nolata Suomen poliisivoimia tällä tavoin koko kansan edessä.

 

]]>
17 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243261-poliisiylijohtaja-kolehmaisen-henkseleiden-paukuttelu-sai-nolon-lopun#comments Kotimaa Perustuslaki Poliisi Seppo Kolehmainen Terrorismi Tiedustelulaki Fri, 22 Sep 2017 10:37:43 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243261-poliisiylijohtaja-kolehmaisen-henkseleiden-paukuttelu-sai-nolon-lopun
Toimiiko suomalainen terveydenhoitojärjestelmä jo nyt perustuslain vastaisesti? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243081-toimiiko-suomalainen-terveydenhoitojarjestelma-jo-nyt-perustuslain-vastaisesti <p>Kun ihminen sairastuu vakavasti, seurauksena on yleensä taloudellisen tilanteen heikentyminen, koska ansiotyössä käyminen estyy. Tavallinen palkansaaja ei silloin pysty välttämättä maksamaan terveyhoitomaksuja kuten sairaala-ja laitoshoitomaksuja. &nbsp;Valtakunnanvoudinviraston tilasto osoittaa, että ulosottoon eli pakkoperintään päätyi viime vuonna lähes 400&nbsp;000 rästiin jäänyttä terveydenhoidon laskua. Määrä on 20 suurempi kuin edellisenä vuonna.</p><p>Yksi syy lienee se, että Sipilän hallitus päätti korottaa terveyskeskus- ja sairaalamaksujen enimmäismääriä jopa 27,5 prosenttia (HS 18.9.)</p><p>Suomalaiset varmasti haluavat lähes kaikki hoitaa maksut ajallaan. Ulosottoon menevien maksujen suuri määrä kertoo ison joukon kansalaisia joutuneen tilanteeseen, jossa yhteiskunnan turvaverkot ovat pettäneet. Ulosottomies kolkuttaa ovelle ja vie sen mitä jäljellä on.</p><p>Perustuslain 19 pykälä toteaa kuitenkin, että &rdquo;jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon&quot;. Lain mukaan jokaiselle on myös taattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.</p><p>Kun sosiaalitoimi ryhtyy sairaiden ihmisten omaisuuden ulosottoon, ei voida puhua ihmisarvoisen elämän turvasta. Ulosotolla toimintatapana ei myöskään edistetä väestön terveyttä vaan ajetaan ihmiset ulos sosiaalihuollon piiristä. Konkreettisesti tämä ilmenee esim. vanhusten kotihoidossa, jossa apua tarvitsevaa 90-vuotista vanhusta kehotetaan itse hankkimaan apunsa markkinoilta. Suomen sosiaali-ja terveyshuolto on häpeällisessä tilassa. &nbsp;&nbsp;</p><p>Ehkä tuleva uusi oikeuskansleri korjaa tilanteen ja ryhtyy toimiin saattaakseen asiat perustuslain edellyttämään kuntoon nyt kun hänellä on ollut hyvää aikaa miettiä perustuslain ja tulevan SOTEN suhdetta?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun ihminen sairastuu vakavasti, seurauksena on yleensä taloudellisen tilanteen heikentyminen, koska ansiotyössä käyminen estyy. Tavallinen palkansaaja ei silloin pysty välttämättä maksamaan terveyhoitomaksuja kuten sairaala-ja laitoshoitomaksuja.  Valtakunnanvoudinviraston tilasto osoittaa, että ulosottoon eli pakkoperintään päätyi viime vuonna lähes 400 000 rästiin jäänyttä terveydenhoidon laskua. Määrä on 20 suurempi kuin edellisenä vuonna.

Yksi syy lienee se, että Sipilän hallitus päätti korottaa terveyskeskus- ja sairaalamaksujen enimmäismääriä jopa 27,5 prosenttia (HS 18.9.)

Suomalaiset varmasti haluavat lähes kaikki hoitaa maksut ajallaan. Ulosottoon menevien maksujen suuri määrä kertoo ison joukon kansalaisia joutuneen tilanteeseen, jossa yhteiskunnan turvaverkot ovat pettäneet. Ulosottomies kolkuttaa ovelle ja vie sen mitä jäljellä on.

Perustuslain 19 pykälä toteaa kuitenkin, että ”jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon". Lain mukaan jokaiselle on myös taattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Kun sosiaalitoimi ryhtyy sairaiden ihmisten omaisuuden ulosottoon, ei voida puhua ihmisarvoisen elämän turvasta. Ulosotolla toimintatapana ei myöskään edistetä väestön terveyttä vaan ajetaan ihmiset ulos sosiaalihuollon piiristä. Konkreettisesti tämä ilmenee esim. vanhusten kotihoidossa, jossa apua tarvitsevaa 90-vuotista vanhusta kehotetaan itse hankkimaan apunsa markkinoilta. Suomen sosiaali-ja terveyshuolto on häpeällisessä tilassa.   

Ehkä tuleva uusi oikeuskansleri korjaa tilanteen ja ryhtyy toimiin saattaakseen asiat perustuslain edellyttämään kuntoon nyt kun hänellä on ollut hyvää aikaa miettiä perustuslain ja tulevan SOTEN suhdetta?

]]>
4 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243081-toimiiko-suomalainen-terveydenhoitojarjestelma-jo-nyt-perustuslain-vastaisesti#comments Budjettileikkaukset Juha Sipilän hallitus Kotihoito Perustuslaki Sairas Sote Tue, 19 Sep 2017 07:14:59 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243081-toimiiko-suomalainen-terveydenhoitojarjestelma-jo-nyt-perustuslain-vastaisesti