Mielenterveys http://kazzukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133086/all Mon, 23 Apr 2018 12:12:53 +0300 fi Kokemusasiantuntijuus osana sote-prosessien kehittämistä! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254278-kokemusasiantuntijuus-osana-sote-prosessien-kehittamista <p>Kokemusasiantuntijuus tarkoittaa psykiatristen kuntoutujien kohdalla usein sitä, että mielenterveyskuntoutuja on joko hyvin kuntoutunut tai parantunut sairaudestaan, jolloin henkilö kykenee jäsentämään kokemuksensa esitysmuotoon varsin luontevasti. Tässä kirjoituksessa viittaan juuri psykiatrisesti sairastuneiden kansalaisten jakamaan kokemusasiantuntijuuteen.<br /><br />Kokemusasiantuntijuuden&nbsp;<strong>ensimmäinen taso</strong>&nbsp;on nähdäkseni oman elämäntarinan työstäminen jäsennettyyn muotoon, jolloin siinä voi myös esittää omia näkökulmia sairastumiseen johtaneesta kehityskulusta ja kuntoutumista edesauttaneista asioista.<br /><br /><strong>Toinen taso</strong>&nbsp;kokemusasiantuntijuudessa on henkilökohtaiselta tasolta palvelujärjestelmän kehittäminen esimerkiksi mielipidekirjoitusten muodossa. Tällöin kokemusasiantuntija on huomannut omassa hoidossaan yleensä konkreettisen virheen, jolloin kyseisen virheen korjaaminen voisi edesauttaa tulevia kuntoutujia nopeampaan kuntoutumiseen.<br /><br />Kokemusasiantuntijuuden&nbsp;<strong>kolmannella tasolla</strong>&nbsp;pyritään vaikuttamaan jo moniammatillisissa tiimeissä yleisen tason kokemusasiantuntijaedustajina ja ottaa kantaa myös sellaisiin asioihin joissa ovat kuntoutujakaverit havainneet puutteita. Tämä kolmas taso on keskeisin taso, jos palvelujärjestelmiä halutaan kehittää asiakaslähtöisesti.<br /><br /><strong>Neljännellä tasolla&nbsp;</strong>voidaan kouluttaa muita tulevia kokemusasiantuntijoita jäsentämään ja ilmaisemaan itseään. Neljäs taso edellyttää kokonaisvaltaista käsitystä kokemusasiantuntijuuden roolista sekä kokemusten antajana että palvelujärjestelmien kehittämisessä.<br /><br />Nämä yllä olevat neljä tasoa kulkevat nimenomaan ylhäältä alas, jolloin seuraavan tason tulee pohjautua edellisiin tasoihin, jotta voidaan puhua uskottavasta kokonaisvaltaisesta kokemusasiantuntijuudesta.<br /><br /><strong>Kokemusasiantuntijuuden pitää suhtautua kriittisesti itseään kohtaan tai sitten sen tulee kysyä aktiivisesti palautteita niiltä foorumeilta, joissa kokemusasiantuntijoita on. Vain kriittisellä otteella kokemusasiantuntijuus voi kehittyä uskottavana palvelujärjestelmien kehittämisen osalenkkinä.</strong><br /><br />PS. Vaarana kokemusasiantuntijuudella ovat juuri sellaiset henkilöt, jotka luulevat tietävänsä ns. auktoriteetteina jo asiat ilman asiakaspalautetta, vaikka näin asia ei tietenkään voi olla.</p><p>(Kirjoitus on kirjoitettu 3. marraskuuta 2014:</p><p><a href="https://kimmofree.blogspot.fi/2014/11/kokemusasiantuntijuus-mita-se-voi-olla.html" title="https://kimmofree.blogspot.fi/2014/11/kokemusasiantuntijuus-mita-se-voi-olla.html">https://kimmofree.blogspot.fi/2014/11/kokemusasiantuntijuus-mita-se-voi-...</a>)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokemusasiantuntijuus tarkoittaa psykiatristen kuntoutujien kohdalla usein sitä, että mielenterveyskuntoutuja on joko hyvin kuntoutunut tai parantunut sairaudestaan, jolloin henkilö kykenee jäsentämään kokemuksensa esitysmuotoon varsin luontevasti. Tässä kirjoituksessa viittaan juuri psykiatrisesti sairastuneiden kansalaisten jakamaan kokemusasiantuntijuuteen.

Kokemusasiantuntijuuden ensimmäinen taso on nähdäkseni oman elämäntarinan työstäminen jäsennettyyn muotoon, jolloin siinä voi myös esittää omia näkökulmia sairastumiseen johtaneesta kehityskulusta ja kuntoutumista edesauttaneista asioista.

Toinen taso kokemusasiantuntijuudessa on henkilökohtaiselta tasolta palvelujärjestelmän kehittäminen esimerkiksi mielipidekirjoitusten muodossa. Tällöin kokemusasiantuntija on huomannut omassa hoidossaan yleensä konkreettisen virheen, jolloin kyseisen virheen korjaaminen voisi edesauttaa tulevia kuntoutujia nopeampaan kuntoutumiseen.

Kokemusasiantuntijuuden kolmannella tasolla pyritään vaikuttamaan jo moniammatillisissa tiimeissä yleisen tason kokemusasiantuntijaedustajina ja ottaa kantaa myös sellaisiin asioihin joissa ovat kuntoutujakaverit havainneet puutteita. Tämä kolmas taso on keskeisin taso, jos palvelujärjestelmiä halutaan kehittää asiakaslähtöisesti.

Neljännellä tasolla voidaan kouluttaa muita tulevia kokemusasiantuntijoita jäsentämään ja ilmaisemaan itseään. Neljäs taso edellyttää kokonaisvaltaista käsitystä kokemusasiantuntijuuden roolista sekä kokemusten antajana että palvelujärjestelmien kehittämisessä.

Nämä yllä olevat neljä tasoa kulkevat nimenomaan ylhäältä alas, jolloin seuraavan tason tulee pohjautua edellisiin tasoihin, jotta voidaan puhua uskottavasta kokonaisvaltaisesta kokemusasiantuntijuudesta.

Kokemusasiantuntijuuden pitää suhtautua kriittisesti itseään kohtaan tai sitten sen tulee kysyä aktiivisesti palautteita niiltä foorumeilta, joissa kokemusasiantuntijoita on. Vain kriittisellä otteella kokemusasiantuntijuus voi kehittyä uskottavana palvelujärjestelmien kehittämisen osalenkkinä.

PS. Vaarana kokemusasiantuntijuudella ovat juuri sellaiset henkilöt, jotka luulevat tietävänsä ns. auktoriteetteina jo asiat ilman asiakaspalautetta, vaikka näin asia ei tietenkään voi olla.

(Kirjoitus on kirjoitettu 3. marraskuuta 2014:

https://kimmofree.blogspot.fi/2014/11/kokemusasiantuntijuus-mita-se-voi-olla.html)

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254278-kokemusasiantuntijuus-osana-sote-prosessien-kehittamista#comments Kokemusasiantuntijat Mielenterveys Mielenterveys- ja päihdetyö Mon, 23 Apr 2018 09:12:53 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254278-kokemusasiantuntijuus-osana-sote-prosessien-kehittamista
Ex-itsemurha-kandinaatti kertoo itsemurhien syistä! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253513-ex-itsemurha-kandinaatti-kertoo-itsemurhien-syista <p>Tulee vielä aika, jolloin 30000 itsemurhan kautta viimeisen 30 vuoden aikana kuollutta suomalaista voi levätä rauhassa. Onhan itsemurhien vuosittainen esiintyvyys ollut jo 30 vuotta liki joka vuosi tuhannen itsemurhan tuntumassa Suomessa.<br /><br /><strong>Syyt ovat yhteiskunnallisia!</strong><br /><br />Itse näen merkittävän syyn itsetuhoiseen käyttäytymiseen tunne-elämän vaikeudessa ja vallitsevassa yhteiskuntakulttuurissa. Edellisen väittämän voi perustellakin melko helposti ja siihen voidaan löytää lisänäyttöä itsemurhan tehneiden yhtenevää nettikäyttäytymistä tutkimalla.<br /><br /><strong>MILLOIN halveksunta loppuu?</strong><br /><br />Milloin itsemurhaan ajetut kansalaiset saavat arvoisensa kohtelun? Luku suurenee aina vuosi vuodelta, mutta se on vaikeeta käsittää? Ihan kuin itsemurhaan menehtyneet eivät ole olleet edes olemassa Suomessa.<br /><br /><strong>Yhteiskuntakulttuuri on osittain itsetuhoinen Suomessa!</strong><br /><br />Tiettävästi vuosisatoja sitten itsemurhat olivat harvinaisia. Ihmiset eivät käsitä, että sopivissa olosuhteissa kukaan ei ole suojassa itsemurhalta. Kun luodaan yhteiskunnallista kulttuuria esimerkiksi musiikin muodossa, niin olisi tärkeää noudattaa suurta vastuuta eikä toimia kuten tällä<br />hetkellä: musiikintekijät saastuttavat ihmisten mielen omilla kaipuu-fantasioillaan.<br /><br /><strong>Taistelutahtoa just sinulle!</strong><br /><br />Lujaa taistelutahtoa tuhansilla tällä hetkelläkin itsetuhoisia ajatuksia omaaville suomalaisille! Siispä, toivotan voimia sinnittelyyn elämässä itsetuhoisista ajatuksista huolimatta, koska periksiantavana et näe mahdollista muutosta!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tulee vielä aika, jolloin 30000 itsemurhan kautta viimeisen 30 vuoden aikana kuollutta suomalaista voi levätä rauhassa. Onhan itsemurhien vuosittainen esiintyvyys ollut jo 30 vuotta liki joka vuosi tuhannen itsemurhan tuntumassa Suomessa.

Syyt ovat yhteiskunnallisia!

Itse näen merkittävän syyn itsetuhoiseen käyttäytymiseen tunne-elämän vaikeudessa ja vallitsevassa yhteiskuntakulttuurissa. Edellisen väittämän voi perustellakin melko helposti ja siihen voidaan löytää lisänäyttöä itsemurhan tehneiden yhtenevää nettikäyttäytymistä tutkimalla.

MILLOIN halveksunta loppuu?

Milloin itsemurhaan ajetut kansalaiset saavat arvoisensa kohtelun? Luku suurenee aina vuosi vuodelta, mutta se on vaikeeta käsittää? Ihan kuin itsemurhaan menehtyneet eivät ole olleet edes olemassa Suomessa.

Yhteiskuntakulttuuri on osittain itsetuhoinen Suomessa!

Tiettävästi vuosisatoja sitten itsemurhat olivat harvinaisia. Ihmiset eivät käsitä, että sopivissa olosuhteissa kukaan ei ole suojassa itsemurhalta. Kun luodaan yhteiskunnallista kulttuuria esimerkiksi musiikin muodossa, niin olisi tärkeää noudattaa suurta vastuuta eikä toimia kuten tällä
hetkellä: musiikintekijät saastuttavat ihmisten mielen omilla kaipuu-fantasioillaan.

Taistelutahtoa just sinulle!

Lujaa taistelutahtoa tuhansilla tällä hetkelläkin itsetuhoisia ajatuksia omaaville suomalaisille! Siispä, toivotan voimia sinnittelyyn elämässä itsetuhoisista ajatuksista huolimatta, koska periksiantavana et näe mahdollista muutosta!

 

]]>
52 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253513-ex-itsemurha-kandinaatti-kertoo-itsemurhien-syista#comments Hyvä yhteiskunta Itsemurhat Mielenterveys Sun, 08 Apr 2018 13:28:46 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253513-ex-itsemurha-kandinaatti-kertoo-itsemurhien-syista
Syrjäytetty nuoriso - koulutususkovaisuus ja työelämän muutos! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252680-syrjaytetty-nuoriso-koulutususkovaisuus-ja-tyoelaman-muutos <p>Kaikista nuorista ei voida kouluttaa kaikkia nuoria konttorihommiin tai muihin asiantuntijatehtäviin, kun nyt on vallalla usko koulutuksen ja sen kaikkivoipaisuuden voimaan yhteiskunnassamme.</p><p><strong>Työmarkkinat ovat muutoksessa etenkin länsimaissa!</strong></p><p>Lisäksi työmarkkinoilla on kilpailua ja siitä on tulossa myös asiantuntijatehtävissä entistä globaalimpaa. Globaalit työmarkkinat ovat huippuosaajien etu, mutta pitää muistaa että oikeita supertyöläisiä on vain murto-osa työntekijöistä. Lisäksi tekniikan kehittyminen ja muun muassa tekoälyratkaisut tekee yhä monista perusosaajista työttömiä, joten herää kysymys, pitäisikö työtä jakaa enemmän tulevaisuuden yhteiskunnassa? Vai pitäisikö yhteiskunnallisesta kelvollisesta toiminnasta kuten esimerkiksi vapaaehtoistyöstä saada yhteiskunnalta verohelpotusta tai pienimuotoista palkkaa?</p><p><strong>Nuorille tilaa työmarkkinoilla eikä pelkkiä koulutusputkia!</strong></p><p>Työelämän pitää muuttua, että aletaan arvostaa enemmän perustyöntekoa, jota lähes kaikki nuoret voivat tehdä. Koulutuksen pitää muuttua vaatimusten osalta, koska kognitiot kehittyvät lapsilla usein erilaisen ajan kuluessa.&nbsp;</p><p><strong>Peruskoulutus on tärkeä ja se pitää riittää joihinkin perustyötehtäviin!</strong></p><p>Koulutususkovaisuudesta kärsitään yhteiskunnassa lisääntyneinä mielenterveyden häiriöinä. Kaikista nuorista ei ole kaikkeen, mutta jokaisesta on johonkin, kun mietitään nuorten työelämävalmiuksia.</p><p><strong>Nuorisolle pitää kyetä osoittamaan, että nuorella on mahdollisuus löytää kunniallinen paikka yhteiskunnan jäsenenä, vaikka koulunkäyntivalmiudet eivät olisikaan edes keskitasolla. Suomalaisen yhteiskunnan uskoessa kuurosokeasti koulutukseen pilaamme kymmenientuhansien nuorten elämän osana yhteiskuntaamme!</strong></p><p>Muualla netissä:</p><p>Yleisradion uutisjuttu: &quot;Syrjäytyneitä nuoria on Suomessa lähes 66 000 &ndash; Pojille lähes kaksi kertaa enemmän tehostettua tukea koulussa kuin tytöille&quot;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10127622 " title="https://yle.fi/uutiset/3-10127622 ">https://yle.fi/uutiset/3-10127622 </a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikista nuorista ei voida kouluttaa kaikkia nuoria konttorihommiin tai muihin asiantuntijatehtäviin, kun nyt on vallalla usko koulutuksen ja sen kaikkivoipaisuuden voimaan yhteiskunnassamme.

Työmarkkinat ovat muutoksessa etenkin länsimaissa!

Lisäksi työmarkkinoilla on kilpailua ja siitä on tulossa myös asiantuntijatehtävissä entistä globaalimpaa. Globaalit työmarkkinat ovat huippuosaajien etu, mutta pitää muistaa että oikeita supertyöläisiä on vain murto-osa työntekijöistä. Lisäksi tekniikan kehittyminen ja muun muassa tekoälyratkaisut tekee yhä monista perusosaajista työttömiä, joten herää kysymys, pitäisikö työtä jakaa enemmän tulevaisuuden yhteiskunnassa? Vai pitäisikö yhteiskunnallisesta kelvollisesta toiminnasta kuten esimerkiksi vapaaehtoistyöstä saada yhteiskunnalta verohelpotusta tai pienimuotoista palkkaa?

Nuorille tilaa työmarkkinoilla eikä pelkkiä koulutusputkia!

Työelämän pitää muuttua, että aletaan arvostaa enemmän perustyöntekoa, jota lähes kaikki nuoret voivat tehdä. Koulutuksen pitää muuttua vaatimusten osalta, koska kognitiot kehittyvät lapsilla usein erilaisen ajan kuluessa. 

Peruskoulutus on tärkeä ja se pitää riittää joihinkin perustyötehtäviin!

Koulutususkovaisuudesta kärsitään yhteiskunnassa lisääntyneinä mielenterveyden häiriöinä. Kaikista nuorista ei ole kaikkeen, mutta jokaisesta on johonkin, kun mietitään nuorten työelämävalmiuksia.

Nuorisolle pitää kyetä osoittamaan, että nuorella on mahdollisuus löytää kunniallinen paikka yhteiskunnan jäsenenä, vaikka koulunkäyntivalmiudet eivät olisikaan edes keskitasolla. Suomalaisen yhteiskunnan uskoessa kuurosokeasti koulutukseen pilaamme kymmenientuhansien nuorten elämän osana yhteiskuntaamme!

Muualla netissä:

Yleisradion uutisjuttu: "Syrjäytyneitä nuoria on Suomessa lähes 66 000 – Pojille lähes kaksi kertaa enemmän tehostettua tukea koulussa kuin tytöille"

https://yle.fi/uutiset/3-10127622 

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252680-syrjaytetty-nuoriso-koulutususkovaisuus-ja-tyoelaman-muutos#comments Koulutus Mielenterveys Nuoret Työelämä Vapaaehtoistyöntekijät Thu, 22 Mar 2018 08:26:25 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252680-syrjaytetty-nuoriso-koulutususkovaisuus-ja-tyoelaman-muutos
Elämäni myötä kutsumukseni on mielenterveys ja lapset! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252448-elamani-myota-kutsumukseni-on-mielenterveys-ja-lapset <p>Ilman kokemuksiani elämästä tuskin olisin alkanut mielenterveysaktiiviksi, koska en olisi sairastunut niin vaikeasti. Siksi koen mielenterveysasioista kertomisen oman elämän välityksellä hyvin tärkeäksi jopa eräänlaisena kutsumuksena, vaikka elämäni olisi voinut olla myös hyvin erilainen.</p><p>Eihän psykiatrista sairautta voi ennustaa täysin varmasti vielä tämänkään ajan lapsista, eikä se ole pelkkä syntymälahja, vaan ympäristötekijöillä ja sosiaalisella vuorovaikutusympäristöllä&nbsp;on osuutta sairastavuuteen. Olen sen verran poikkeuksellinen ihminen ja suomalainen, että minulla on osaamisesta näyttöä myös vaikean sairastumiseni jälkeen.</p><p>Siksi minua ei saa vaiennettua, koska olen poikkeuksellinen ihminen ja haluan antaa esimerkin muille samankaltaisille, että taistelu oikeudenmukaisuuden ja lasten parempien kasvuolosuhteen puolesta kannattaa!</p><p>Kimmo Hoikkala&nbsp;</p><p>kirjoittaja, kokemusasiantuntija, ideoija, isä ja kunniapuheenjohtaja Suomen skitsofreaniyhdistys ry</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilman kokemuksiani elämästä tuskin olisin alkanut mielenterveysaktiiviksi, koska en olisi sairastunut niin vaikeasti. Siksi koen mielenterveysasioista kertomisen oman elämän välityksellä hyvin tärkeäksi jopa eräänlaisena kutsumuksena, vaikka elämäni olisi voinut olla myös hyvin erilainen.

Eihän psykiatrista sairautta voi ennustaa täysin varmasti vielä tämänkään ajan lapsista, eikä se ole pelkkä syntymälahja, vaan ympäristötekijöillä ja sosiaalisella vuorovaikutusympäristöllä on osuutta sairastavuuteen. Olen sen verran poikkeuksellinen ihminen ja suomalainen, että minulla on osaamisesta näyttöä myös vaikean sairastumiseni jälkeen.

Siksi minua ei saa vaiennettua, koska olen poikkeuksellinen ihminen ja haluan antaa esimerkin muille samankaltaisille, että taistelu oikeudenmukaisuuden ja lasten parempien kasvuolosuhteen puolesta kannattaa!

Kimmo Hoikkala 

kirjoittaja, kokemusasiantuntija, ideoija, isä ja kunniapuheenjohtaja Suomen skitsofreaniyhdistys ry

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252448-elamani-myota-kutsumukseni-on-mielenterveys-ja-lapset#comments Aktivismi Lapset Mielenterveys Sat, 17 Mar 2018 08:53:57 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252448-elamani-myota-kutsumukseni-on-mielenterveys-ja-lapset
Psykiatrian potilaat sadististen psykiatrien hoidossa? http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252410-psykiatrian-potilaat-sadististen-psykiatrien-hoidossa <p>Mietin, että mikä minun harha oli, kun olin vuoden 2015 alkupuolella kahdesti suljetulla osastolla hoidossa OYS:n psykiatrian osastoilla?</p><p>Omasta mielestäni harhaisuuden ollessa totta olen sitten edelleen harhainen, koska mikään käsitykseni ei ole muuttunut suljetun osaston hoitojaksojen jälkeen. Toisaalta noin pari viikkoa kestänyt euforia meni ohi, mutta tuskin siihen olisi suljetun osaston hoitoa tarvinnut. Hoitovirheeni oli lyhyesti sanottuna siinä, että en ollut muille vaarallinen potilas tai itselleni vaarallinen potilas, vaikka sain pidättävän hoitopäätöksen M3 molemmilla kerroilla.</p><p><strong>Vaatimus yhteiskunnalle!</strong></p><p>Vaadin että kunniani palautetaan ja psykiatrian hoitoketjujen toimivuutta tarkastellaan sekä kehitetään valtakunnallisesti. Vai olemmeko me mielenterveyskuntoutujat yhteiskunnan saastaa, vaikka yhteiskunta on meidät osaltaan varsin usein sairastuttanut!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mietin, että mikä minun harha oli, kun olin vuoden 2015 alkupuolella kahdesti suljetulla osastolla hoidossa OYS:n psykiatrian osastoilla?

Omasta mielestäni harhaisuuden ollessa totta olen sitten edelleen harhainen, koska mikään käsitykseni ei ole muuttunut suljetun osaston hoitojaksojen jälkeen. Toisaalta noin pari viikkoa kestänyt euforia meni ohi, mutta tuskin siihen olisi suljetun osaston hoitoa tarvinnut. Hoitovirheeni oli lyhyesti sanottuna siinä, että en ollut muille vaarallinen potilas tai itselleni vaarallinen potilas, vaikka sain pidättävän hoitopäätöksen M3 molemmilla kerroilla.

Vaatimus yhteiskunnalle!

Vaadin että kunniani palautetaan ja psykiatrian hoitoketjujen toimivuutta tarkastellaan sekä kehitetään valtakunnallisesti. Vai olemmeko me mielenterveyskuntoutujat yhteiskunnan saastaa, vaikka yhteiskunta on meidät osaltaan varsin usein sairastuttanut!

]]>
15 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252410-psykiatrian-potilaat-sadististen-psykiatrien-hoidossa#comments Hyvä yhteiskunta Maakunta- ja soteuudistus Mielenterveys Oulu Psykiatria Fri, 16 Mar 2018 17:00:54 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252410-psykiatrian-potilaat-sadististen-psykiatrien-hoidossa
Nuorten psykiatrisesta hoidosta säästäminen on kallista http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251922-nuorten-psykiatrisesta-hoidosta-saastaminen-on-kallista <p>Vuoden 2016 lopussa joka sadas 16-29-vuotias helsinkiläinen nuori sai työkyvyttömyyseläkettä. Yksi ylivoimaisimmista syistä varhaiseen eläkkeelle jäämiseen oli mielenterveysongelmat (Nuorten hyvinvointikertomus 2017). Nuoren työkyvyttömyyseläke ei ole päätä huimaava summa, jolla elettäisiin leveää elämää skumppapulloja poksautellen. Oikeastaan siinä ei ole mitään kadehdittavaa. Miltä tuntuisi olla parikymppisenä niin huonossa psyykkisessä kunnossa, ettei pysty opiskelemaan eikä käymään töissä? Uskallan vetää mutkia suoriksi ja väittää, ettei kukaan ihminen ole vapaaehtoisesti psyykkisesti täysin romuna. Se ei myöskään ole yksilön häpeä, vaan se on pitkälti liian niukkojen hoitoresurssien häpeä.</p><p>Suomessa moni nuori saa oikein hyvää psykiatrista hoitoa. Yhä useampi nuori pääsee psykoterapiaan, saa oikean diagnoosin, oikeat lääkkeet sekä oikean tuen. Tästä voimme olla ylpeitä ja kiitollisia. Kiitollisuudesta huolimatta tahdon ravistella nykyistä systeemiä; voisimmeko tehdä asiat vielä paremmin? Voisiko nuorisopsykiatrian osastopaikkoja lisätä? Voisiko psykoterapeuttien koulutuskiintiötä kasvattaa? Voisiko nuorten itsetuhoiset puheet ottaa vakavasti päivystyksessä aina eikä ohjata nuorta kotiin &rdquo;rauhoittumaan&rdquo;?</p><p>Tuore tutkimus osoittaa, että on pitkälti sattumasta kiinni, pääseekö nuori tarpeeksi ajoissa hoitoon. Alueelliset erot ovat suuria ja yksi iso ongelma on matalan kynnyksen hoitokontaktien sekä nuorten luokse tulevien palveluiden vähyys (Helsingin Sanomat 2018). Siitä ei ole yksimielisyyttä, ovatko nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet vai tulevatko ne nykyään vain helpommin esille. Oli miten tahansa, meillä ei ole varaa siihen, että toinen nuori pääsee hoitoon ja toinen saa kehotuksen kokeilla kirkasvalolamppua.</p><p>Valtion kassa ei tietenkään ole pohjaton säästöporsas. Emme myöskään voi perustaa talouttamme kivuliaan korkeaan tuloverotukseen. Säästöjen ei silti tarvitse kohdistua niihin menoihin, joista säästäminen käy kalliiksi. Maassamme maksetaan muhkeita yritys- ja maataloustukia, rahoitetaan ei-välttämättömiä hankkeita sekä tarjotaan tulonsiirtoja ihmisille, jotka niitä eivät taloudellisesti tarvitse. En sano, että kukaan nuori ei enää joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle, jos psykiatrisen hoidon resursseja lisättäisiin. Sen sanon, että työkyvyttömyyseläkettä nostaisi harvempi kuin joka sadas.<br />&nbsp;<br /><em>Kirjoittaja on liberaalipuolueen Facebook-vastaava ja liberaalinuorten järjestösihteeri, joka on toisinaan hyvin, hyvin vihainen nuorten puolesta.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:&nbsp;</p><p>Sattuma ratkaisee, miten teini saa apua mielenterveyden horjuessa &ndash; Tuore tutkimus ei löydä tähän järkevää syytä. 2018. Helsingin sanomat. <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572334.html" title="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572334.html">https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572334.html</a></p><p>Työkyvyttömyys. 2017. Nuorten hyvinvointikertomus.<br /><a href="http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/tyokyvyttomyys" title="http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/tyokyvyttomyys">http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuoden 2016 lopussa joka sadas 16-29-vuotias helsinkiläinen nuori sai työkyvyttömyyseläkettä. Yksi ylivoimaisimmista syistä varhaiseen eläkkeelle jäämiseen oli mielenterveysongelmat (Nuorten hyvinvointikertomus 2017). Nuoren työkyvyttömyyseläke ei ole päätä huimaava summa, jolla elettäisiin leveää elämää skumppapulloja poksautellen. Oikeastaan siinä ei ole mitään kadehdittavaa. Miltä tuntuisi olla parikymppisenä niin huonossa psyykkisessä kunnossa, ettei pysty opiskelemaan eikä käymään töissä? Uskallan vetää mutkia suoriksi ja väittää, ettei kukaan ihminen ole vapaaehtoisesti psyykkisesti täysin romuna. Se ei myöskään ole yksilön häpeä, vaan se on pitkälti liian niukkojen hoitoresurssien häpeä.

Suomessa moni nuori saa oikein hyvää psykiatrista hoitoa. Yhä useampi nuori pääsee psykoterapiaan, saa oikean diagnoosin, oikeat lääkkeet sekä oikean tuen. Tästä voimme olla ylpeitä ja kiitollisia. Kiitollisuudesta huolimatta tahdon ravistella nykyistä systeemiä; voisimmeko tehdä asiat vielä paremmin? Voisiko nuorisopsykiatrian osastopaikkoja lisätä? Voisiko psykoterapeuttien koulutuskiintiötä kasvattaa? Voisiko nuorten itsetuhoiset puheet ottaa vakavasti päivystyksessä aina eikä ohjata nuorta kotiin ”rauhoittumaan”?

Tuore tutkimus osoittaa, että on pitkälti sattumasta kiinni, pääseekö nuori tarpeeksi ajoissa hoitoon. Alueelliset erot ovat suuria ja yksi iso ongelma on matalan kynnyksen hoitokontaktien sekä nuorten luokse tulevien palveluiden vähyys (Helsingin Sanomat 2018). Siitä ei ole yksimielisyyttä, ovatko nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet vai tulevatko ne nykyään vain helpommin esille. Oli miten tahansa, meillä ei ole varaa siihen, että toinen nuori pääsee hoitoon ja toinen saa kehotuksen kokeilla kirkasvalolamppua.

Valtion kassa ei tietenkään ole pohjaton säästöporsas. Emme myöskään voi perustaa talouttamme kivuliaan korkeaan tuloverotukseen. Säästöjen ei silti tarvitse kohdistua niihin menoihin, joista säästäminen käy kalliiksi. Maassamme maksetaan muhkeita yritys- ja maataloustukia, rahoitetaan ei-välttämättömiä hankkeita sekä tarjotaan tulonsiirtoja ihmisille, jotka niitä eivät taloudellisesti tarvitse. En sano, että kukaan nuori ei enää joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle, jos psykiatrisen hoidon resursseja lisättäisiin. Sen sanon, että työkyvyttömyyseläkettä nostaisi harvempi kuin joka sadas.
 
Kirjoittaja on liberaalipuolueen Facebook-vastaava ja liberaalinuorten järjestösihteeri, joka on toisinaan hyvin, hyvin vihainen nuorten puolesta.

 

Lähteet: 

Sattuma ratkaisee, miten teini saa apua mielenterveyden horjuessa – Tuore tutkimus ei löydä tähän järkevää syytä. 2018. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572334.html

Työkyvyttömyys. 2017. Nuorten hyvinvointikertomus.
http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/tyokyvyttomyys

 

 

 

]]>
2 http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251922-nuorten-psykiatrisesta-hoidosta-saastaminen-on-kallista#comments Julkinen terveydenhuolto Mielenterveys Nuoret Thu, 08 Mar 2018 05:51:00 +0000 Kanerva Viitanen http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251922-nuorten-psykiatrisesta-hoidosta-saastaminen-on-kallista
Muistutus koulurauhan ja toveruuden merkityksestä! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251606-muistutus-koulurauhan-ja-toveruuden-merkityksesta <p>Kouluissa oppilaat ovat usein niin lapsellisia, että he eivät ymmärrä kiusaajina ja tietynalaisia luokkakavereita syrjivinä oppilaina kiusaamisen välitöntä ja varsinkaan myöhemmin vuosien jopa vuosikymmenten päässä olevaa kärsimystä kiusatuille!<br /><br />Kaikenlaisia oppilaita voidaan kiusata ja vain tasapaksu suunnilleen kaikessa pärjäävä oppilas on melko varmasti turvassa kiusaamiselta. Vetoan vanhempiin, että kiusaamiseen puututaan heti jo esikoulussa ja ala-asteella, eikä lopulta poliisin toimesta kun pahimmillaan tutkitaan kuolinsyitä. Kiusaaminen ja syrjintä ei ole milloinkaan oppilaan oma saati hänen vanhempiensa vika.<br /><br />Kaikkien kaveri voi olla, mutta kaikkien kanssa ei tarvitse ystävystyä! Koulurauhaa kaikille ja vastuuttomille vanhemmille kova kovaa vasten!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kouluissa oppilaat ovat usein niin lapsellisia, että he eivät ymmärrä kiusaajina ja tietynalaisia luokkakavereita syrjivinä oppilaina kiusaamisen välitöntä ja varsinkaan myöhemmin vuosien jopa vuosikymmenten päässä olevaa kärsimystä kiusatuille!

Kaikenlaisia oppilaita voidaan kiusata ja vain tasapaksu suunnilleen kaikessa pärjäävä oppilas on melko varmasti turvassa kiusaamiselta. Vetoan vanhempiin, että kiusaamiseen puututaan heti jo esikoulussa ja ala-asteella, eikä lopulta poliisin toimesta kun pahimmillaan tutkitaan kuolinsyitä. Kiusaaminen ja syrjintä ei ole milloinkaan oppilaan oma saati hänen vanhempiensa vika.

Kaikkien kaveri voi olla, mutta kaikkien kanssa ei tarvitse ystävystyä! Koulurauhaa kaikille ja vastuuttomille vanhemmille kova kovaa vasten!

]]>
1 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251606-muistutus-koulurauhan-ja-toveruuden-merkityksesta#comments koulukiusaaminen Mielenterveys Peruskoulu Thu, 01 Mar 2018 16:55:47 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251606-muistutus-koulurauhan-ja-toveruuden-merkityksesta
Aselaki ja tarpeeton byrokratia http://mattiuuk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251265-aselaki-ja-tarpeeton-byrokratia <p>Hain jälleen aseen hankintalupaa alkuvuodesta. Ajattelin, että nyt varmaan asia hoituu ennätysajassa, koska tähän aikaan kyseisen asian puitteissa ei monikaan ole, ruuhkahuippu osuu loppukesälle ja syksylle, ennen metsästyskauden loppua. Kuinka väärässä olinkaan, lupien saapumiseen on tähän mennessä mennyt yli viisi viikkoa. Jossain määrin tämän taustaselvittelyn yms. voisi ymmärtää, jos kyseessä olisi ensikertalainen tai poliisille entuudestaan tuntematon henkilö. Omistan kuitenkin entuudestaan useita aseita, olen tehnyt <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002908905.html">tarpeettomaksi</a> todetun psykologisen testinkin kaksi kertaa (ei moitteita kummallakaan kerralla), lisäksi pystyn todistamaan harrastuneisuuteni vuosiksi taaksepäin. Sain jopa kanslistilta hyvää palautetta valmistautumisestani, kun kaikki tarvittavat dokumentit olivat valmiina.</p> <p>Mielestäni Suomessa käytetään tunnollisten ja luotettaviksi todettujen ihmisten vahtimiseen turhan paljon resursseja. Aselakia pitäisi järkeistää ja lupaprosessi pitäisi yhteinäistää koko Suomen alueella. Tällä hetkellä tietääkseni alueelliset erot ovat todella suuret. Kyse ei ole siitä, että ase pitäisi saada mahdollisimman äkkiä, koska &ldquo;ase vain on siistiä omistaa&rdquo;, vaan tarpeettomasta byrokratiasta, joka tämän prosessin takana on. Asevastaisuus ei ole hyvä peruste liioitellulle byrokratialle.</p> <p>Liberaalipuolueen <a href="https://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/">puolueohjelmassa</a> on linjattu seuraavanlaisesti:</p> <p>&ldquo;Aselakeja ei tule kiristää. Aselupajärjestelmää on kehitettävä siten, että yhdellä luvalla voi omistaa useamman aseen. Poliisin resurssit on kohdistettava ensimmäistä aselupaansa hakevien seulontaan eikä henkilöihin, joilla on jo aselupa.&rdquo;</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10075994">Floridassa</a> on äskettäin tapahtunut, erittäin valitettava kouluampuminen, josta media on tapansa mukaan repinyt irti kaiken mahdollisen. Poikkeuksellista koulussa ammuskelu ei Amerikassa ole, niitä tapahtuu siellä useita vuosittain. Ongelma tämän tapauksen taustalla on selvästi mielenterveysasioissa, ei niinkään aselaeissa. Näihin asioihin pitäisi myös Suomessa enemmän panostaa.</p> <p>Suomessa on paljon aseita suhteutettuna väkilukuun, mutta lailliset aseet ja niiden vastuuntuntoiset omistajat eivät ole ongelma. Enemmän harmia tuottavat laittomat aseet ja mielenterveysongelmat. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä luovat mahdollisuuksia mitä kamalampiin lopputuloksiin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kirjoittaja on reservin luutnantti, jonka mielestä aseiden demonisointi mielenterveysongelmien varjolla on tarpeetonta keppihevosen käyttöä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hain jälleen aseen hankintalupaa alkuvuodesta. Ajattelin, että nyt varmaan asia hoituu ennätysajassa, koska tähän aikaan kyseisen asian puitteissa ei monikaan ole, ruuhkahuippu osuu loppukesälle ja syksylle, ennen metsästyskauden loppua. Kuinka väärässä olinkaan, lupien saapumiseen on tähän mennessä mennyt yli viisi viikkoa. Jossain määrin tämän taustaselvittelyn yms. voisi ymmärtää, jos kyseessä olisi ensikertalainen tai poliisille entuudestaan tuntematon henkilö. Omistan kuitenkin entuudestaan useita aseita, olen tehnyt tarpeettomaksi todetun psykologisen testinkin kaksi kertaa (ei moitteita kummallakaan kerralla), lisäksi pystyn todistamaan harrastuneisuuteni vuosiksi taaksepäin. Sain jopa kanslistilta hyvää palautetta valmistautumisestani, kun kaikki tarvittavat dokumentit olivat valmiina.

Mielestäni Suomessa käytetään tunnollisten ja luotettaviksi todettujen ihmisten vahtimiseen turhan paljon resursseja. Aselakia pitäisi järkeistää ja lupaprosessi pitäisi yhteinäistää koko Suomen alueella. Tällä hetkellä tietääkseni alueelliset erot ovat todella suuret. Kyse ei ole siitä, että ase pitäisi saada mahdollisimman äkkiä, koska “ase vain on siistiä omistaa”, vaan tarpeettomasta byrokratiasta, joka tämän prosessin takana on. Asevastaisuus ei ole hyvä peruste liioitellulle byrokratialle.

Liberaalipuolueen puolueohjelmassa on linjattu seuraavanlaisesti:

“Aselakeja ei tule kiristää. Aselupajärjestelmää on kehitettävä siten, että yhdellä luvalla voi omistaa useamman aseen. Poliisin resurssit on kohdistettava ensimmäistä aselupaansa hakevien seulontaan eikä henkilöihin, joilla on jo aselupa.”

Floridassa on äskettäin tapahtunut, erittäin valitettava kouluampuminen, josta media on tapansa mukaan repinyt irti kaiken mahdollisen. Poikkeuksellista koulussa ammuskelu ei Amerikassa ole, niitä tapahtuu siellä useita vuosittain. Ongelma tämän tapauksen taustalla on selvästi mielenterveysasioissa, ei niinkään aselaeissa. Näihin asioihin pitäisi myös Suomessa enemmän panostaa.

Suomessa on paljon aseita suhteutettuna väkilukuun, mutta lailliset aseet ja niiden vastuuntuntoiset omistajat eivät ole ongelma. Enemmän harmia tuottavat laittomat aseet ja mielenterveysongelmat. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä luovat mahdollisuuksia mitä kamalampiin lopputuloksiin.

 

Kirjoittaja on reservin luutnantti, jonka mielestä aseiden demonisointi mielenterveysongelmien varjolla on tarpeetonta keppihevosen käyttöä.

]]>
4 http://mattiuuk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251265-aselaki-ja-tarpeeton-byrokratia#comments Aselaki Byrokratia Mielenterveys Poliisi Yhteiskunta Fri, 23 Feb 2018 07:15:00 +0000 Matti Uusi-Kokko http://mattiuuk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251265-aselaki-ja-tarpeeton-byrokratia
Mielenterveysapu saavutettavaksi: valtuustoaloite http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250935-mielenterveysapu-saavutettavaksi-valtuustoaloite <p>Masennus, ahdistus, itsetuhoiset ajatukset. Moni helsinkiläinen kamppailee näiden raskaiden tunteiden parissa päivittäin. Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään (14.2.2018) mielenterveyden ongelmista otsikolla &ldquo;Moni saa apua vasta, kun hätä on viedä hengen&rdquo;. Kynnys avun saamiseen on liian korkea. Siksi jätän tänään Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen kynnyksettömän mielenterveysklinikan kokeilemiseksi.<br /><br /><strong>&ldquo;Valtuustoaloite matalan kynnyksen mielenterveysavun lisäämiseksi</strong><br /><br />Matalan kynnyksen mielenterveysavun puute on edelleen ongelma Helsingissä. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Esimerkiksi akuuttiapua tarjoavan Sekasin-chatin käyttäjämääriä tarkastellessa selviää, että kysyntä on valtavaa.<br /><br />Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää Helsingille. Toimivassa kaupungissa jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa ja eväitä onnelliseen, turvalliseen arkeen.<br /><br />Monille hoitoon hakeutumisen estää epätietoisuus oikeasta hoitopaikasta, pelko stigmasta ja avun saamisen hitaus. Helsingissä akuuteista mielenterveysongelmista kärsivän potilaan täytyy ensin odottaa ajan saamista terveyskeskukseen. Tämän jälkeen täytyy odottaa ajan saamista erikoislääkärille. Mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten synkkyydessä, päivien ja viikkojen jonotus on tuskallista. Lisäksi luukulta toiselle kulkeminen voi tuntua psyykkisistä ongelmista kärsivälle ylivoimaiselta haasteelta. Joskus apu tulee liian myöhään.<br /><br />Helsingin psykiatria- ja päihdekeskuksissa päihdepoliklinikan vastaanotto on auki ilman ajanvarausta arkisin klo 9-10.30. Vastaanotossa asiakas saa ohjausta ja neuvontaa, ja hoidon tarpeessa oleva potilas pääsee heti oikeaan paikkaan sen piiriin. Kynnyksetön hoitoonpääsy on potilaalle yksinkertaista, ja helpottaa päihdeongelmista kärsivän hoitoon hakeutumista ennen kuin potilaan tilanne vakavoituu. Niille, jotka eivät ole vielä hoitosuhteessa ja kärsivät psyykkisistä ongelmista, mutta eivät päihdeongelmista, vastaavaa palvelua ei ole.<br /><br />Esimerkiksi Vantaalla on HYKS-Psykiatrian kanssa yhteinen mielenterveyspalvelupiste, jonne kuka tahansa voi ilman ajanvarausta hakeutua matalalla kynnyksellä. Pisteelle voi myös varata ajan netistä.<br /><br />Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki kokeilee kynnyksetöntä pääsyä päihdepalvelujen lisäksi myös mielenterveyspalveluissa esimerkiksi tiettyinä asiointiajankohtina.&rdquo;<br /><br />Toivon aloitteelle tukea valtuutetuilta illan valtuuston kokouksessa. Emme voi jättää mielenterveyden ongelmista kärsiviä yksin.</p> Masennus, ahdistus, itsetuhoiset ajatukset. Moni helsinkiläinen kamppailee näiden raskaiden tunteiden parissa päivittäin. Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään (14.2.2018) mielenterveyden ongelmista otsikolla “Moni saa apua vasta, kun hätä on viedä hengen”. Kynnys avun saamiseen on liian korkea. Siksi jätän tänään Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen kynnyksettömän mielenterveysklinikan kokeilemiseksi.

“Valtuustoaloite matalan kynnyksen mielenterveysavun lisäämiseksi

Matalan kynnyksen mielenterveysavun puute on edelleen ongelma Helsingissä. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Esimerkiksi akuuttiapua tarjoavan Sekasin-chatin käyttäjämääriä tarkastellessa selviää, että kysyntä on valtavaa.

Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää Helsingille. Toimivassa kaupungissa jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa ja eväitä onnelliseen, turvalliseen arkeen.

Monille hoitoon hakeutumisen estää epätietoisuus oikeasta hoitopaikasta, pelko stigmasta ja avun saamisen hitaus. Helsingissä akuuteista mielenterveysongelmista kärsivän potilaan täytyy ensin odottaa ajan saamista terveyskeskukseen. Tämän jälkeen täytyy odottaa ajan saamista erikoislääkärille. Mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten synkkyydessä, päivien ja viikkojen jonotus on tuskallista. Lisäksi luukulta toiselle kulkeminen voi tuntua psyykkisistä ongelmista kärsivälle ylivoimaiselta haasteelta. Joskus apu tulee liian myöhään.

Helsingin psykiatria- ja päihdekeskuksissa päihdepoliklinikan vastaanotto on auki ilman ajanvarausta arkisin klo 9-10.30. Vastaanotossa asiakas saa ohjausta ja neuvontaa, ja hoidon tarpeessa oleva potilas pääsee heti oikeaan paikkaan sen piiriin. Kynnyksetön hoitoonpääsy on potilaalle yksinkertaista, ja helpottaa päihdeongelmista kärsivän hoitoon hakeutumista ennen kuin potilaan tilanne vakavoituu. Niille, jotka eivät ole vielä hoitosuhteessa ja kärsivät psyykkisistä ongelmista, mutta eivät päihdeongelmista, vastaavaa palvelua ei ole.

Esimerkiksi Vantaalla on HYKS-Psykiatrian kanssa yhteinen mielenterveyspalvelupiste, jonne kuka tahansa voi ilman ajanvarausta hakeutua matalalla kynnyksellä. Pisteelle voi myös varata ajan netistä.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki kokeilee kynnyksetöntä pääsyä päihdepalvelujen lisäksi myös mielenterveyspalveluissa esimerkiksi tiettyinä asiointiajankohtina.”

Toivon aloitteelle tukea valtuutetuilta illan valtuuston kokouksessa. Emme voi jättää mielenterveyden ongelmista kärsiviä yksin.

]]>
6 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250935-mielenterveysapu-saavutettavaksi-valtuustoaloite#comments Kotimaa Helsingin kaupunginvaltuusto Helsinki Helvaltuusto Kansanterveys Mielenterveys Wed, 14 Feb 2018 12:11:30 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250935-mielenterveysapu-saavutettavaksi-valtuustoaloite
Nuorten itsemurhia aivan liikaa! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249727-nuorten-itsemurhia-aivan-liikaa <p>Haluan tästä aiheesta keskustelua, enkä sen takia julkaise muuta kuin Tilastokeskuksen kuolinsyytilaston lukuja.</p><p><strong>Vuonna 2015</strong> ikäluokan mukaan:</p><p><strong>15-19 15 miestä 2 naista </strong></p><p><strong>20-24 44 miestä 10 naista </strong></p><p><strong>25-29 49 miestä 16 naista </strong></p><p><strong>Vuonna 2016 </strong>ikäluokan mukaan:</p><p><strong>15-19 13 miestä 10 naista </strong></p><p><strong>20-24 46 miestä 32 naista</strong> (maksimi!)</p><p><strong>25-29 51 miestä</strong> (MAX!) <strong>11 naista</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Haluan tästä aiheesta keskustelua, enkä sen takia julkaise muuta kuin Tilastokeskuksen kuolinsyytilaston lukuja.

Vuonna 2015 ikäluokan mukaan:

15-19 15 miestä 2 naista

20-24 44 miestä 10 naista

25-29 49 miestä 16 naista

Vuonna 2016 ikäluokan mukaan:

15-19 13 miestä 10 naista

20-24 46 miestä 32 naista (maksimi!)

25-29 51 miestä (MAX!) 11 naista

 

]]>
6 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249727-nuorten-itsemurhia-aivan-liikaa#comments Itsemurhat Mielenterveys Wed, 24 Jan 2018 14:09:48 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249727-nuorten-itsemurhia-aivan-liikaa
Tunnehäpeä voi aiheuttaa itsemurhan! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249110-tunehapea-voi-aiheuttaa-itsemurhan <p>Jos haluat mahdollisesti tappaa toisen itsemurhaan, niin saata hänet häpeään rakkaudellista tunteistaan. Itse olen immuuni itsemurhan toteuttamiselle, niin helppoahan se tässä vinkkejä on jakaa.<br /><br />Ikävää että moni tappaa ilmeisesti ennemmin itsensä kuin tunnustaa välittävät tunteensa, joka on ajatuksena ihan täysin järjetöntä todellisuutta, mutta yhteiskunnassamme on osittain ollut tunteisiin häpeäväisesti suhtautuvaa ilmapiiriä.<br /><br />Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi on käsittää mikä saa ihmisen tuskatilan niin vaikeaksi, että hän haluaa tappaa itsensä, vaikka omakohtaisesti väitän että tunne-elämän vaikeudet olivat minulla suurin syy itsemurha-ajatuksiin.<br /><br />Tuntuu hölmöltä että olen miettinyt vuosikausia nuorena itsemurhaa, mutta en ole miettinyt asioita joiden puolesta voisi kuolla. Herkille ihmisille haluan sanoa lopuksi oikean vinkin, että parempi yksin kuin huonossa seurassa ja luovu ensin kuin tunnustat rakkauden!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos haluat mahdollisesti tappaa toisen itsemurhaan, niin saata hänet häpeään rakkaudellista tunteistaan. Itse olen immuuni itsemurhan toteuttamiselle, niin helppoahan se tässä vinkkejä on jakaa.

Ikävää että moni tappaa ilmeisesti ennemmin itsensä kuin tunnustaa välittävät tunteensa, joka on ajatuksena ihan täysin järjetöntä todellisuutta, mutta yhteiskunnassamme on osittain ollut tunteisiin häpeäväisesti suhtautuvaa ilmapiiriä.

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi on käsittää mikä saa ihmisen tuskatilan niin vaikeaksi, että hän haluaa tappaa itsensä, vaikka omakohtaisesti väitän että tunne-elämän vaikeudet olivat minulla suurin syy itsemurha-ajatuksiin.

Tuntuu hölmöltä että olen miettinyt vuosikausia nuorena itsemurhaa, mutta en ole miettinyt asioita joiden puolesta voisi kuolla. Herkille ihmisille haluan sanoa lopuksi oikean vinkin, että parempi yksin kuin huonossa seurassa ja luovu ensin kuin tunnustat rakkauden!

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249110-tunehapea-voi-aiheuttaa-itsemurhan#comments Itsemurhat Itsetuhoisuus Mielenterveys Sun, 14 Jan 2018 06:24:15 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249110-tunehapea-voi-aiheuttaa-itsemurhan
Miten suhtaudumme päihderiippuvuuteen? http://janikajanoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248949-miten-suhtaudumme-paihderiippuvuuteen <p>Lähes kaikki ihmiskulttuurit ovat käyttäneet erilaisia päihteitä tajunnantilansa muuttamiseksi. Alkoholia, kannabista, oopiumia, sekä eri psykedeelejä on eri puolilla maailmaa käytetty tuhansien vuosien ajan. Myös useat muut eläimet nauttivat mielellään kaikenlaista <a href="https://www.huffingtonpost.com/2011/09/07/drunk-swedish-moose-photos_n_952216.html">käyneistä omenoista</a> <a href="http://www.iflscience.com/plants-and-animals/dolphins-get-high-pufferfish-toxin/">psykoaktiivisiin pallokaloihin</a>. Päihteiden pimeämpi puoli on kuitenkin se, että monet niistä&nbsp;voivat johtaa riippuvuuteen. Maailman terveysjärjestön mukaan tupakka tappaa noin 5 miljoonaa ihmistä vuosittain, alkoholi 2,3 miljoonaa, ja laittomat huumeet noin neljännesmiljoonan. (1)</p><p>Vallitseva suhtautuminen riippuvuuteen on vuosisatoja, ellei jossain määrin aina ollut moralistinen: Riippuvuus nähdään yleisesti omana vikana, moraalisena heikkoutena tai itsekurin puutteena, jota pyritään hillitsemään rikosoikeudellisesti, eli rohkaisemaan päihteettömyyteen rangaistuksen uhalla. Yritän tässä kirjoituksessa perustella, miksi moralistinen asenne perustuu puutteelliseen ymmärrykseen riippuvuuden luonteesta, ja miksi tämä asenne vaikeuttaa ongelman ratkaisua.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>a) Addiktion syntyyn vaikuttavat useat tekijät, joihin emme voi itse vaikuttaa. </strong></p><p><strong>Biologia</strong>: Arvioiden mukaan 30-60% addiktion synnystä on periytyvää. Periytyvyysprosentit ovat kaikkien psykiatristen sairauksien kohdalla epätarkkoja ja suuntaa antavia, mutta on selvää, että geeneillä on oma vaikutuksensa esim. temperamentinpiirteisiin, jotka altistavat addiktiolle. Tällaisia yksilöllisiä piirteitä ovat esimerkiksi stressiherkkyys ja impulsiivisuus. (2)</p><p><strong>Lapsuus</strong>: Geenien lisäksi addiktion syntyyn vaikuttaa lapsuuden ympäristö. Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu ja laiminlyönti saattaa selittää yli kolmasosan psykiatrisesta sairastavuudesta. Huomattavan suuri osa vakavasti päihderiippuvaisista on kokenut lapsuudessaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Lapsuuden traumat myös altistavat huumeidenkäytölle varhaisemmassa iässä. Vakavat päihderiippuvuudet alkavat usein jo teini-iässä, jolloin etuaivokuoren itsesäätely- ja impulssinkontrollikyky eivät ole vielä kehittyneet. (3-5)</p><p><strong>Sosiaalinen ympäristö</strong>: Kirjoitin <a href="http://janikajanoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240291-altistaako-yhteiskuntamme-mielenterveysongelmille">edellisessä blogitekstissäni</a>, miten kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät kuten köyhyys, eriarvoisuus ja työttömyys altistavat lähes kaikille mielenterveysongelmille. Tämä koskee myös addiktioita. Viime aikoina on uutisoitu paljon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9769711">USA:n opioidiepidemiasta</a>. USA:ssa kuoli viime vuonna 65 000 ihmistä yliannostuksiin, joista merkittävimmän osan aiheuttivat vahvat kipulääkkeet ja heroiini. Yliannostuksista ja itsemurhista on tullut USA:ssa keski-ikäisten yleisin kuolinsyy. Tunnettuna tekijänä epidemian taustalla on lääkeyhtiöiden aggressiivinen kipulääkkeiden markkinointi (6). Nobel-palkitun taloustieteilijä Angus Deatonin mukaan merkittävänä syynä on kuitenkin myös kasvava taloudellinen epävarmuus ja sosiaalisten turvaverkostojen puute (7). Esimerkiksi National Bureau of Economic Researchin tutkimuksen mukaan 1% kasvu USA:n työttömyydessä on ennustanut 3.6% kasvua opioidikuolemissa ja 7% kasvua yliannostuksissa (8).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>b) Addiktioon liittyvät aivomuutokset vaikeuttavat käytön lopettamista</strong></p><p>Kasvava ymmärryksemme neurobiologiasta on auttanut ymmärtämään, miksi riippuvuus on usein vaikea ja krooninen sairaus. Riippuvuuksien aivokemian kannalta oleellisin aivoalue on ns. palkkioradasto. Se on kehittynyt säätelemään halua ja motivaatiota luonnollisia palkintoja kohtaan (esim. ruoka, seksi, sosiaalinen vuorovaikutus). Useat päihteet, sekä keinotekoisen palkitsevat kokemukset, esimerkiksi uhkapelaaminen ja nettiporno, stimuloivat palkkioradastoa voimakkaammin verrattuna luonnolliseen mielihyvään.</p><p>Toistuva voimakas stimulaatio johtaa muutoksiin välittäjäaine- ja reseptoritasolla, jotka taas haittaavat aivojen kykyä vastustaa impulsseja, säädellä tunteita, ja kokea normaalia mielihyvää. Kun riippuvuus on kehittynyt, mikä tahansa päihteestä muistuttava merkki voi saada aikaan dopamiiniryöpyn aivoissa, johtaen voimakkaaseen himoon, jota voi olla hyvin vaikeaa vastustaa. Yksinkertaisemmin ilmaistuna riippuvuutta aiheuttavat päihteet ja toiminnat voivat ikään kuin &quot;kaapata&quot; palkkioradastomme, mikä tekee käytön lopettamisesta äärimmäisen vaikeaa. (9, 10)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>c) Rangaistukset ja stigma eivät toimi</strong></p><p>YK:n valtiot ovat USA:n johdolla vuosikymmeniä pyrkineet huumevapaaseen maailmaan. 1970-luvun alussa USA:n presidentti Richard Nixon kuvasi huumeita kansakunnan tärkeimmäksi viholliseksi, ja julisti sodan huumeita vastaan. Muihin länsimaihin verrattuna USA:ssa on edelleen ankara huumelainsäädäntö, ja lievistäkin käyttörikoksista voi saada pitkän vankilatuomion. Valtiot perustelevat rangaistuksia sillä, että ne vähentävät huumeiden saatavuutta ja niiden aiheuttamia haittoja, ja siten yleistä turvallisuutta. Miten tässä kunnianhimoisessa tavoitteessa on onnistuttu? The Lancet -lehdessä julkaistiin viime vuonna kansainvälisten huippututkijoiden raportti huumepolitiikan vaikutuksista globaaliin terveyteen (11). Johtopäätökset olivat seuraavat:</p><p>1) Huumesodan hinta on maailmanlaajuisesti noin 100 miljardia dollaria vuodessa. Se ei kuitenkaan ole onnistunut vähentämään käyttömääriä. USA:ssa ankara huumepolitiikka on sen sijaan myötävaikuttanut siihen, että puoli miljoonaa kansalaista on vangittuna huumerikosten takia, näistä suurin osa on lieviä ja väkivallattomia käyttörikoksia.<br /><br />2)&nbsp;Huumesota syrjii naisia ja etnisiä vähemmistöjä, sillä käyttömääriin suhteutettuna nämä ihmisryhmät saavat useammin ja pidempiä tuomioita.</p><p>3) Huumesota on johtanut valtaviin, rikollisjärjestöjen johtamiin laittomiin markkinoihin. Esimerkiksi Meksikossa väkivaltaiset konfliktit valtion ja huumekartellien välillä ovat viimeisen 10 vuoden aikana johtaneet viattomien siviilien raiskauksiin, kidutuksiin, ja noin 70&nbsp;000 ihmisen kuolemaan.</p><p>4) Ankara huumelainsäädäntö estää monia päihderiippuvaisia saamasta tarpeellista hoitoa, sekä johtaa turvattomampaan käyttöön. Huumesota on siten suoraan lisännyt huumeiden terveyshaittoja kuten infektiotautien (hepatiitti C, HIV ja tuberkuloosi) leviämistä.</p><p>Kun tavoitteena on huumeongelmien vähentäminen, tutkijoiden ratkaisuina ja suosituksina valtioille on käyttörangaistuksista luopuminen kaikkien huumeiden osalta, ennaltaehkäisevän päihdetyön ja hoidon saatavuuden lisääminen, sekä harkittu siirtyminen kohti säänneltyjä markkinoita. Saman suuntaisia muutoksia ovat esittäneet myös YK:n eri elimet ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettu, maailman terveysjärjestö WHO, useiden valtioiden entiset johtajat, sekä arvostettu lääketieteellinen julkaisu British Medical Journal (12-15). Myös Norjan terveysministeri sekä valtapuolueet ovat hiljattain ilmaisseet kannattavansa huumeiden käyttörangaistuksista luopumista, ja resurssien siirtämistä sosiaali- ja terveyspalveluihin&nbsp;(16).</p><p><strong>Lopuksi</strong></p><p>Addiktiolääkäri ja kirjailija Gabor Maten mukaan riippuvuus on aina seurausta psyykkisestä kivusta, jota yksilö pyrkii lievittämään päihteillä tai muulla stimuloivalla toiminnalla (17). Useimmille meistä on helppoa tuntea empatiaa traumoja ja vastoinkäymisiä kokenutta lasta kohtaan. Näkökulmamme kuitenkin jostain syystä muuttuu moralistiseksi kun tuo sama lapsi kasvaa aikuiseksi, ja alkaa käyttämään päihteitä olonsa helpottamiseksi. Yhtäkkiä traumaperäinen sairaus muuttuu rangaistavaksi.</p><p>Yksilön syyttäminen ja stigmatisointi sairauden takia on kuitenkin haitallista, epäinhimillistä, eikä tule poistamaan itse ongelmaa. Toimivat ratkaisut vaativat varojen kohdistamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, hoitoon ja haittojen vähentämiseen, sekä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyä poliittisella tasolla. On myös aika arvioida uudelleen huumelainsäädäntömme kansanterveydelliset vaikutukset, ja siirtyä kohti vastuullisempaa päihdepolitiikkaa.</p><p>Kirjoitus on tehty luennon pohjalta, jonka pidin Kuopiossa 16.11.2017. Diat ovat nähtävissä <a href="https://www.tyynela.fi/79-ei-tippa-tapa-suomi-100-paihdetyon-seminaari-16-17.11.2017">täällä.</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähteet</strong></p><p>1. &nbsp;World Health Organization (2009). Global Health Risks: Mortality and burden of disease attributable to selected major risks.</p><p>2. Kreek et al. (2005). Genetic influences on impulsivity, risk taking, stress responsivity and vulnerability to drug abuse and addiction.&nbsp;Nature Neuroscience,&nbsp;8(11), 1450-1457.</p><p>3. Green et al. (2010) Childhood adversities and adult psychiatric disorders in the national comorbidity survey replication I: associations with first onset of DSM-IV disorders. Arch gen psychiatry</p><p>4. Dube et al.(2003) Childhood Abuse, Neglect, and Household Dysfunction and the Risk of Illicit Drug Use: The Adverse Childhood Experiences Study. Pediatrics&nbsp;</p><p>5. Hyman et al.(2006) Gender Specific Associations Between Types of Childhood Maltreatment and the Onset, Escalation and Severity of Substance Use in Cocaine Dependent Adults.&nbsp;The American Journal Of Drug And Alcohol Abuse&nbsp;</p><p>6. Manchikanti et al. (2012). Opioid epidemic in the United States. Pain Physician. 2012 Jul;15(3 Suppl):ES9-38.</p><p>7. <a href="https://www.brookings.edu/bpea-articles/mortality-and-morbidity-in-the-21st-century/" title="https://www.brookings.edu/bpea-articles/mortality-and-morbidity-in-the-21st-century/">https://www.brookings.edu/bpea-articles/mortality-and-morbidity-in-the-2...</a></p><p>8. Hollingsworth et al. (2017) Macroeconomic conditions and opioid abuse. National bureau of economic research&nbsp;</p><p>9. Volkow, N., &amp; Morales, M. (2015). The Brain on Drugs: From Reward to Addiction.&nbsp;Cell,&nbsp;162(4), 712-725.</p><p>10. Holden, C. (2001). &nbsp;&#39;Behavioral&#39; Addictions: Do They Exist?.&nbsp;Science,&nbsp;294(5544), 980-982.</p><p>11. Csete et al. (2016)Public health and international drug policy. Lancet&nbsp;</p><p>12. UNGASS 2016. Contributions from United Nations entities.https://www.unodc.org/ungass2016/en/contribution_UN_Entities.html</p><p>13. <a href="http://www.globalcommissionondrugs.org/wp-content/themes/gcdp_v1/pdf/Global_Com_Bryan_Stevenson.pdf" title="http://www.globalcommissionondrugs.org/wp-content/themes/gcdp_v1/pdf/Global_Com_Bryan_Stevenson.pdf">http://www.globalcommissionondrugs.org/wp-content/themes/gcdp_v1/pdf/Glo...</a></p><p>14.&nbsp;World Health Organization (2014). Consolidated guidelines on HIV prevention, diagnosis, treatment and care for key populations.&nbsp;</p><p>15. Goodley &amp; Hurley (2016). The war on drugs has failed: doctors should lead calls for drug policy reform. BMJ&nbsp;</p><p>16. <a href="http://hppry.fi/blog/2017/07/19/norjan-konservatiivipuolueen-terveysministeri-ajaa-huumeita-kayttavien-rankaisun-lopettamista/" title="http://hppry.fi/blog/2017/07/19/norjan-konservatiivipuolueen-terveysministeri-ajaa-huumeita-kayttavien-rankaisun-lopettamista/">http://hppry.fi/blog/2017/07/19/norjan-konservatiivipuolueen-terveysmini...</a></p><p>17. Gabor Mate (2008)&nbsp;In the Realm of Hungry Ghosts: Close Encounters with Addiction.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähes kaikki ihmiskulttuurit ovat käyttäneet erilaisia päihteitä tajunnantilansa muuttamiseksi. Alkoholia, kannabista, oopiumia, sekä eri psykedeelejä on eri puolilla maailmaa käytetty tuhansien vuosien ajan. Myös useat muut eläimet nauttivat mielellään kaikenlaista käyneistä omenoista psykoaktiivisiin pallokaloihin. Päihteiden pimeämpi puoli on kuitenkin se, että monet niistä voivat johtaa riippuvuuteen. Maailman terveysjärjestön mukaan tupakka tappaa noin 5 miljoonaa ihmistä vuosittain, alkoholi 2,3 miljoonaa, ja laittomat huumeet noin neljännesmiljoonan. (1)

Vallitseva suhtautuminen riippuvuuteen on vuosisatoja, ellei jossain määrin aina ollut moralistinen: Riippuvuus nähdään yleisesti omana vikana, moraalisena heikkoutena tai itsekurin puutteena, jota pyritään hillitsemään rikosoikeudellisesti, eli rohkaisemaan päihteettömyyteen rangaistuksen uhalla. Yritän tässä kirjoituksessa perustella, miksi moralistinen asenne perustuu puutteelliseen ymmärrykseen riippuvuuden luonteesta, ja miksi tämä asenne vaikeuttaa ongelman ratkaisua.

 

a) Addiktion syntyyn vaikuttavat useat tekijät, joihin emme voi itse vaikuttaa.

Biologia: Arvioiden mukaan 30-60% addiktion synnystä on periytyvää. Periytyvyysprosentit ovat kaikkien psykiatristen sairauksien kohdalla epätarkkoja ja suuntaa antavia, mutta on selvää, että geeneillä on oma vaikutuksensa esim. temperamentinpiirteisiin, jotka altistavat addiktiolle. Tällaisia yksilöllisiä piirteitä ovat esimerkiksi stressiherkkyys ja impulsiivisuus. (2)

Lapsuus: Geenien lisäksi addiktion syntyyn vaikuttaa lapsuuden ympäristö. Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu ja laiminlyönti saattaa selittää yli kolmasosan psykiatrisesta sairastavuudesta. Huomattavan suuri osa vakavasti päihderiippuvaisista on kokenut lapsuudessaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Lapsuuden traumat myös altistavat huumeidenkäytölle varhaisemmassa iässä. Vakavat päihderiippuvuudet alkavat usein jo teini-iässä, jolloin etuaivokuoren itsesäätely- ja impulssinkontrollikyky eivät ole vielä kehittyneet. (3-5)

Sosiaalinen ympäristö: Kirjoitin edellisessä blogitekstissäni, miten kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät kuten köyhyys, eriarvoisuus ja työttömyys altistavat lähes kaikille mielenterveysongelmille. Tämä koskee myös addiktioita. Viime aikoina on uutisoitu paljon USA:n opioidiepidemiasta. USA:ssa kuoli viime vuonna 65 000 ihmistä yliannostuksiin, joista merkittävimmän osan aiheuttivat vahvat kipulääkkeet ja heroiini. Yliannostuksista ja itsemurhista on tullut USA:ssa keski-ikäisten yleisin kuolinsyy. Tunnettuna tekijänä epidemian taustalla on lääkeyhtiöiden aggressiivinen kipulääkkeiden markkinointi (6). Nobel-palkitun taloustieteilijä Angus Deatonin mukaan merkittävänä syynä on kuitenkin myös kasvava taloudellinen epävarmuus ja sosiaalisten turvaverkostojen puute (7). Esimerkiksi National Bureau of Economic Researchin tutkimuksen mukaan 1% kasvu USA:n työttömyydessä on ennustanut 3.6% kasvua opioidikuolemissa ja 7% kasvua yliannostuksissa (8).

 

b) Addiktioon liittyvät aivomuutokset vaikeuttavat käytön lopettamista

Kasvava ymmärryksemme neurobiologiasta on auttanut ymmärtämään, miksi riippuvuus on usein vaikea ja krooninen sairaus. Riippuvuuksien aivokemian kannalta oleellisin aivoalue on ns. palkkioradasto. Se on kehittynyt säätelemään halua ja motivaatiota luonnollisia palkintoja kohtaan (esim. ruoka, seksi, sosiaalinen vuorovaikutus). Useat päihteet, sekä keinotekoisen palkitsevat kokemukset, esimerkiksi uhkapelaaminen ja nettiporno, stimuloivat palkkioradastoa voimakkaammin verrattuna luonnolliseen mielihyvään.

Toistuva voimakas stimulaatio johtaa muutoksiin välittäjäaine- ja reseptoritasolla, jotka taas haittaavat aivojen kykyä vastustaa impulsseja, säädellä tunteita, ja kokea normaalia mielihyvää. Kun riippuvuus on kehittynyt, mikä tahansa päihteestä muistuttava merkki voi saada aikaan dopamiiniryöpyn aivoissa, johtaen voimakkaaseen himoon, jota voi olla hyvin vaikeaa vastustaa. Yksinkertaisemmin ilmaistuna riippuvuutta aiheuttavat päihteet ja toiminnat voivat ikään kuin "kaapata" palkkioradastomme, mikä tekee käytön lopettamisesta äärimmäisen vaikeaa. (9, 10)

 

c) Rangaistukset ja stigma eivät toimi

YK:n valtiot ovat USA:n johdolla vuosikymmeniä pyrkineet huumevapaaseen maailmaan. 1970-luvun alussa USA:n presidentti Richard Nixon kuvasi huumeita kansakunnan tärkeimmäksi viholliseksi, ja julisti sodan huumeita vastaan. Muihin länsimaihin verrattuna USA:ssa on edelleen ankara huumelainsäädäntö, ja lievistäkin käyttörikoksista voi saada pitkän vankilatuomion. Valtiot perustelevat rangaistuksia sillä, että ne vähentävät huumeiden saatavuutta ja niiden aiheuttamia haittoja, ja siten yleistä turvallisuutta. Miten tässä kunnianhimoisessa tavoitteessa on onnistuttu? The Lancet -lehdessä julkaistiin viime vuonna kansainvälisten huippututkijoiden raportti huumepolitiikan vaikutuksista globaaliin terveyteen (11). Johtopäätökset olivat seuraavat:

1) Huumesodan hinta on maailmanlaajuisesti noin 100 miljardia dollaria vuodessa. Se ei kuitenkaan ole onnistunut vähentämään käyttömääriä. USA:ssa ankara huumepolitiikka on sen sijaan myötävaikuttanut siihen, että puoli miljoonaa kansalaista on vangittuna huumerikosten takia, näistä suurin osa on lieviä ja väkivallattomia käyttörikoksia.

2) Huumesota syrjii naisia ja etnisiä vähemmistöjä, sillä käyttömääriin suhteutettuna nämä ihmisryhmät saavat useammin ja pidempiä tuomioita.

3) Huumesota on johtanut valtaviin, rikollisjärjestöjen johtamiin laittomiin markkinoihin. Esimerkiksi Meksikossa väkivaltaiset konfliktit valtion ja huumekartellien välillä ovat viimeisen 10 vuoden aikana johtaneet viattomien siviilien raiskauksiin, kidutuksiin, ja noin 70 000 ihmisen kuolemaan.

4) Ankara huumelainsäädäntö estää monia päihderiippuvaisia saamasta tarpeellista hoitoa, sekä johtaa turvattomampaan käyttöön. Huumesota on siten suoraan lisännyt huumeiden terveyshaittoja kuten infektiotautien (hepatiitti C, HIV ja tuberkuloosi) leviämistä.

Kun tavoitteena on huumeongelmien vähentäminen, tutkijoiden ratkaisuina ja suosituksina valtioille on käyttörangaistuksista luopuminen kaikkien huumeiden osalta, ennaltaehkäisevän päihdetyön ja hoidon saatavuuden lisääminen, sekä harkittu siirtyminen kohti säänneltyjä markkinoita. Saman suuntaisia muutoksia ovat esittäneet myös YK:n eri elimet ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettu, maailman terveysjärjestö WHO, useiden valtioiden entiset johtajat, sekä arvostettu lääketieteellinen julkaisu British Medical Journal (12-15). Myös Norjan terveysministeri sekä valtapuolueet ovat hiljattain ilmaisseet kannattavansa huumeiden käyttörangaistuksista luopumista, ja resurssien siirtämistä sosiaali- ja terveyspalveluihin (16).

Lopuksi

Addiktiolääkäri ja kirjailija Gabor Maten mukaan riippuvuus on aina seurausta psyykkisestä kivusta, jota yksilö pyrkii lievittämään päihteillä tai muulla stimuloivalla toiminnalla (17). Useimmille meistä on helppoa tuntea empatiaa traumoja ja vastoinkäymisiä kokenutta lasta kohtaan. Näkökulmamme kuitenkin jostain syystä muuttuu moralistiseksi kun tuo sama lapsi kasvaa aikuiseksi, ja alkaa käyttämään päihteitä olonsa helpottamiseksi. Yhtäkkiä traumaperäinen sairaus muuttuu rangaistavaksi.

Yksilön syyttäminen ja stigmatisointi sairauden takia on kuitenkin haitallista, epäinhimillistä, eikä tule poistamaan itse ongelmaa. Toimivat ratkaisut vaativat varojen kohdistamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, hoitoon ja haittojen vähentämiseen, sekä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyä poliittisella tasolla. On myös aika arvioida uudelleen huumelainsäädäntömme kansanterveydelliset vaikutukset, ja siirtyä kohti vastuullisempaa päihdepolitiikkaa.

Kirjoitus on tehty luennon pohjalta, jonka pidin Kuopiossa 16.11.2017. Diat ovat nähtävissä täällä.

 

Lähteet

1.  World Health Organization (2009). Global Health Risks: Mortality and burden of disease attributable to selected major risks.

2. Kreek et al. (2005). Genetic influences on impulsivity, risk taking, stress responsivity and vulnerability to drug abuse and addiction. Nature Neuroscience, 8(11), 1450-1457.

3. Green et al. (2010) Childhood adversities and adult psychiatric disorders in the national comorbidity survey replication I: associations with first onset of DSM-IV disorders. Arch gen psychiatry

4. Dube et al.(2003) Childhood Abuse, Neglect, and Household Dysfunction and the Risk of Illicit Drug Use: The Adverse Childhood Experiences Study. Pediatrics 

5. Hyman et al.(2006) Gender Specific Associations Between Types of Childhood Maltreatment and the Onset, Escalation and Severity of Substance Use in Cocaine Dependent Adults. The American Journal Of Drug And Alcohol Abuse 

6. Manchikanti et al. (2012). Opioid epidemic in the United States. Pain Physician. 2012 Jul;15(3 Suppl):ES9-38.

7. https://www.brookings.edu/bpea-articles/mortality-and-morbidity-in-the-21st-century/

8. Hollingsworth et al. (2017) Macroeconomic conditions and opioid abuse. National bureau of economic research 

9. Volkow, N., & Morales, M. (2015). The Brain on Drugs: From Reward to Addiction. Cell, 162(4), 712-725.

10. Holden, C. (2001).  'Behavioral' Addictions: Do They Exist?. Science, 294(5544), 980-982.

11. Csete et al. (2016)Public health and international drug policy. Lancet 

12. UNGASS 2016. Contributions from United Nations entities.https://www.unodc.org/ungass2016/en/contribution_UN_Entities.html

13. http://www.globalcommissionondrugs.org/wp-content/themes/gcdp_v1/pdf/Global_Com_Bryan_Stevenson.pdf

14. World Health Organization (2014). Consolidated guidelines on HIV prevention, diagnosis, treatment and care for key populations. 

15. Goodley & Hurley (2016). The war on drugs has failed: doctors should lead calls for drug policy reform. BMJ 

16. http://hppry.fi/blog/2017/07/19/norjan-konservatiivipuolueen-terveysministeri-ajaa-huumeita-kayttavien-rankaisun-lopettamista/

17. Gabor Mate (2008) In the Realm of Hungry Ghosts: Close Encounters with Addiction. 

]]>
9 http://janikajanoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248949-miten-suhtaudumme-paihderiippuvuuteen#comments Mielenterveys Päihdepolitiikka Päihderiippuvuus Thu, 11 Jan 2018 03:18:57 +0000 Jani Kajanoja http://janikajanoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248949-miten-suhtaudumme-paihderiippuvuuteen
Nyt on muutoksen aika! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248190-nyt-on-muutoksen-aika <p><strong>Hyvä lukijani!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Summaan ajatukseni tässä uuden vuoden lähestyessä kiitollisin ja nöyrin mielin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tasa-arvon pitää mahdollistaa ihmisyyden kannalta hyvien ominaisuuksien säilyminen niitä vahvistaen!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Onhan se koskettavaa, että joku sellainenkin henkilö voi välittää toisesta, vaikka hän ei sitä jostain syystä voi tuoda julki. Naiset ovat ehkä useammin just sellaisia huolehtijoita, vaikka elämme nyt tasa-arvokauden nousua, niin silti naiseudessa olisi mielestäni syytä pitää kiinni naiseuden hyvistä puolista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pelkkä hyvä ajatus toisesta riittää!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Romanttisiin ajatuksiin taipuvaisena ajattelen, että jo pelkkä ajatus toisen parhaaksi on parempi kuin tyhjät ajatukset toisesta henkilöstä. Joskus mielentila voi olla niin epävakaa, että saattaa haluta toiselle hyvää, mutta ei tiedä oikein keinoja osoittaa sitä hyvää. Epävakaasta käyttäytymisestä saattaa olla usein seurauksena rankat itsesyytökset etenkin herkillä ihmisillä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaikella on tarkoitus!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Haluan nyt sanoa kaikille jotka tunnette tehneen väärin minua kohtaan, että olette turhaan huolissanne mistään, koska kaikella on lopulta tarkoitus. Täten haluan tulla entistä vahvemmaksi, enkä tavoittele mitään mutta otan vastaan kaiken mitä eteen tulee.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihminen täydentää toinen toistaan kuten kaikki muutkin elävät kokonaisuudet!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ollaan kiltisti ja olkaamme armollisia kaikkien ihmisten huonoja päiviä kohtaan nöyrin mielin tiedostaen se, että meille kaikille voi lopulta tulla huonoja päiviä. Romanttisesti ajateltuna ei ole vain mies tai nainen vaan kaikki elävät kokonaisuudet lopulta täydentävät toinen toistaan koko ekosysteemissä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Joku voi välittää salaa ja se on romanttista!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Romanttista uuden vuoden odotusta kaikille ja muutosvoimaa pimeydessä vaeltaville! Oletko varma ettei sinustakin joku mies tai nainen huolehdi ajatuksissaan, vaikka hän ei sitä ehkä koskaan julki tuokaan?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Muista armo itseäsi kohtaan!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Hempeys ja kiltteys aina kaikki sodat voittaa. Anna itsellesi mahdollisuus ja löydä rakkauden palaset ja kokoa itsesi yhteen parhaaksi versioksi itsestäsi unohtamatta armoa itseäsi kohtaan!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hyvää vuodenvaihdetta kaikille!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>t. Kimmo Oulusta</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvä lukijani!

 

Summaan ajatukseni tässä uuden vuoden lähestyessä kiitollisin ja nöyrin mielin.

 

Tasa-arvon pitää mahdollistaa ihmisyyden kannalta hyvien ominaisuuksien säilyminen niitä vahvistaen!

 

Onhan se koskettavaa, että joku sellainenkin henkilö voi välittää toisesta, vaikka hän ei sitä jostain syystä voi tuoda julki. Naiset ovat ehkä useammin just sellaisia huolehtijoita, vaikka elämme nyt tasa-arvokauden nousua, niin silti naiseudessa olisi mielestäni syytä pitää kiinni naiseuden hyvistä puolista.

 

Pelkkä hyvä ajatus toisesta riittää!

 

Romanttisiin ajatuksiin taipuvaisena ajattelen, että jo pelkkä ajatus toisen parhaaksi on parempi kuin tyhjät ajatukset toisesta henkilöstä. Joskus mielentila voi olla niin epävakaa, että saattaa haluta toiselle hyvää, mutta ei tiedä oikein keinoja osoittaa sitä hyvää. Epävakaasta käyttäytymisestä saattaa olla usein seurauksena rankat itsesyytökset etenkin herkillä ihmisillä.

 

Kaikella on tarkoitus!

 

Haluan nyt sanoa kaikille jotka tunnette tehneen väärin minua kohtaan, että olette turhaan huolissanne mistään, koska kaikella on lopulta tarkoitus. Täten haluan tulla entistä vahvemmaksi, enkä tavoittele mitään mutta otan vastaan kaiken mitä eteen tulee.

 

Ihminen täydentää toinen toistaan kuten kaikki muutkin elävät kokonaisuudet!

 

Ollaan kiltisti ja olkaamme armollisia kaikkien ihmisten huonoja päiviä kohtaan nöyrin mielin tiedostaen se, että meille kaikille voi lopulta tulla huonoja päiviä. Romanttisesti ajateltuna ei ole vain mies tai nainen vaan kaikki elävät kokonaisuudet lopulta täydentävät toinen toistaan koko ekosysteemissä.

 

Joku voi välittää salaa ja se on romanttista!

 

Romanttista uuden vuoden odotusta kaikille ja muutosvoimaa pimeydessä vaeltaville! Oletko varma ettei sinustakin joku mies tai nainen huolehdi ajatuksissaan, vaikka hän ei sitä ehkä koskaan julki tuokaan?

 

Muista armo itseäsi kohtaan!

 

Hempeys ja kiltteys aina kaikki sodat voittaa. Anna itsellesi mahdollisuus ja löydä rakkauden palaset ja kokoa itsesi yhteen parhaaksi versioksi itsestäsi unohtamatta armoa itseäsi kohtaan!

 

Hyvää vuodenvaihdetta kaikille!

 

t. Kimmo Oulusta

]]>
2 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248190-nyt-on-muutoksen-aika#comments Elämä Mielenterveys Tue, 26 Dec 2017 17:08:59 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248190-nyt-on-muutoksen-aika
Psykiatrisesta avohoidosta ja uusimmista antipsykooteista! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248174-psykiatrisesta-avohoidosta-ja-uusimmista-antipsykooteista <p>Tunnen että paras puhtini on viety antipsykoottisella lääkityksellä. Hoitajat sanovat että Abilify on lääkkeenä mieto eikä se ole riittävän tehokas varmaan sen takia, koska potilaat vaikuttavat jo liian hyvävoimaisilta ja harva enää tekee pakkoliikkeitä tai kuolaa jatkuvasti.</p><p>Abilify on silti voimakkaasti aivojen toimintaan suoraan vaikuttava lääke tai paremminkin lobotomiametodi, jolla estetään aivojen hermosolujen välistä yhteydenpitoa voimakkaalla reseptorisalpauksella. Siksi ihmettelen ja minua surettaa kun jotkut ihmettelevät vielä, että miksi en jaksa pitää kunnostani huolta, vaikka teen aina kaiken sen mitä jaksan.</p><p>Nykyinenkin omahoitaja vihjaili, että EKG on hyvä käydä ottaa minulta sen takia, koska joskus käytetään sellaisia lääkkeitä jotka voivat tehdä sivuvaikutuksia sydämeen. Tällä käsitin hoitajan tarkoittavan joitakin raskaita vaikeampaa väkivaltakäyttäytymistä tasaavia injektioita tai ehkä poliisin etälamautinta?</p><p>Nimimerkki avohoitokyttäys pelaa vailla kuntoutumisnäkymiä</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tunnen että paras puhtini on viety antipsykoottisella lääkityksellä. Hoitajat sanovat että Abilify on lääkkeenä mieto eikä se ole riittävän tehokas varmaan sen takia, koska potilaat vaikuttavat jo liian hyvävoimaisilta ja harva enää tekee pakkoliikkeitä tai kuolaa jatkuvasti.

Abilify on silti voimakkaasti aivojen toimintaan suoraan vaikuttava lääke tai paremminkin lobotomiametodi, jolla estetään aivojen hermosolujen välistä yhteydenpitoa voimakkaalla reseptorisalpauksella. Siksi ihmettelen ja minua surettaa kun jotkut ihmettelevät vielä, että miksi en jaksa pitää kunnostani huolta, vaikka teen aina kaiken sen mitä jaksan.

Nykyinenkin omahoitaja vihjaili, että EKG on hyvä käydä ottaa minulta sen takia, koska joskus käytetään sellaisia lääkkeitä jotka voivat tehdä sivuvaikutuksia sydämeen. Tällä käsitin hoitajan tarkoittavan joitakin raskaita vaikeampaa väkivaltakäyttäytymistä tasaavia injektioita tai ehkä poliisin etälamautinta?

Nimimerkki avohoitokyttäys pelaa vailla kuntoutumisnäkymiä

]]>
5 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248174-psykiatrisesta-avohoidosta-ja-uusimmista-antipsykooteista#comments Mielenterveys Psykiatria Tue, 26 Dec 2017 03:29:08 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248174-psykiatrisesta-avohoidosta-ja-uusimmista-antipsykooteista
Polku apuun - matalan kynnyksen mielenterveyshoidon tärkeys http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245925-polku-apuun-matalan-kynnyksen-mielenterveyshoidon-tarkeys <p>Helsingin uudessa budjettiluonnoksessa lisätään rahaa nuorten mielenterveystyöhön. Tämä on hienoa, mutta tehtävää riittää yhä paljon. Valtuustossa haluan edistää etenkin mielenterveysongelmien laadukasta hoitoa Helsingissä - ja sinne pääsyä.<br /><br />Suomen Mielenterveysseuran tuoreessa artikkelissa nostetaan esiin matalan kynnyksen mielenterveysavun puute. Mielenterveysseuran kehitysjohtaja, psykiatri Kristian Wahlbeck kuvailee tilannetta näin: &quot;Masennuksen ensisijainen hoitopiste on oma terveyskeskus, mutta sen ei aina uskota tarjoavan apua mielen vaivoihin. Suomalaisilta kysyttäessä puolet vastaajista hakisi apua perusterveydenhuollosta. Avuntarpeessa halutaan kääntyä usein suoraan psykiatrin tai psykologin puoleen. &quot;Ei luoteta eikä ymmärretä, että apua saisi terveysasemalta. Tämä on hankalaa, koska muihin palveluihin ei ole kynnyksetöntä pääsyä kuten terveysasemille&quot;, Wahlbeck toteaa.<br /><br />Esiin nostettu ongelma on yksi monista, joita meidän tulee ratkaista. Nykyisessä järjestelmässä hoitoon pääsy ei ole yksinkertaista. Monille hoitoon hakeutumisen estää pelko ja avun hitaus. Akuuteista mielenterveysongelmista kärsivän potilaan täytyy ensin odottaa ajan saamista terveyskeskukseen. Tämän jälkeen täytyy odottaa ajan saamista erikoislääkärille. Monille tämä aika on liian pitkä. Esimerkiksi masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten synkkyydessä päivien ja viikkojen jonotus on tuskallista. Joskus käy niin, että apu tulee liian myöhään.<br /><br />Helsingissä päihdehoidon akuuttiavussa on eräs hyvä käytäntö. &nbsp;Lännen päihdepoliklinikan vastaanotto on auki ilman ajanvarausta arkiaamuisin klo 9-10.30. Vastaanotossa asiakas saa ohjausta ja neuvontaa, ja hoidon tarve arvioidaan. Entä, jos mielenterveyspuolella kokeiltaisiin päihdepoliklinikan esimerkin mukaisesti avointa matalan kynnyksen vastaanottoa? Mitä mieltä olet - voisiko tämä helpottaa avun saamista ja sinne hakeutumista?<br /><br />Kysyntä matalan kynnyksen avulle on valtavaa. Esimerkiksi Sekasin-chat tarjoaa netissä akuuttiapua mielenterveysongelmista kärsiville nuorille klo 7.00 - 24.00 arkisin, ja viikonloppuisin klo 15.00 - 24.00. Sekasin-chatin vapaaehtoiset saattavat pelastaa henkiä vastaamalla nuorten avuntarpeeseen silloin, kuin se on suurimmillaan. Myös puhelinpalveluita on kehitetty: Mielenterveysseuran kriisipuhelin auttaa numerossa 010 195 202.<br /><br />Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää: jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa, ja eväitä onnelliseen, turvalliseen arkeen. Kiitos teille, jotka työskentelette mielenterveysongelmista kärsivien apuna, ja voimia mielenterveysongelmista kärsiville.<br /><br />Lisätietoa:<br />&quot;Kahdeksan myyttiä masennuksesta&quot;, Suomen Mielenterveysseura<br /><a href="https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kahdeksan-myytti%C3%A4-masennuksesta-%E2%80%93-n%C3%A4in-niit%C3%A4-voi-murtaa#.WgXq5FI9jpg.facebook" title="https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kahdeksan-myytti%C3%A4-masennuksesta-%E2%80%93-n%C3%A4in-niit%C3%A4-voi-murtaa#.WgXq5FI9jpg.facebook">https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kahdeksan-myytti%C3%A4-masennuksest...</a><br /><br />Videomme aiheesta vantaalaisen kunnallispoliitikon Emil Bulutin kanssa:<br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/oDSmSZTYXC4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/oDSmSZTYXC4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin uudessa budjettiluonnoksessa lisätään rahaa nuorten mielenterveystyöhön. Tämä on hienoa, mutta tehtävää riittää yhä paljon. Valtuustossa haluan edistää etenkin mielenterveysongelmien laadukasta hoitoa Helsingissä - ja sinne pääsyä.

Suomen Mielenterveysseuran tuoreessa artikkelissa nostetaan esiin matalan kynnyksen mielenterveysavun puute. Mielenterveysseuran kehitysjohtaja, psykiatri Kristian Wahlbeck kuvailee tilannetta näin: "Masennuksen ensisijainen hoitopiste on oma terveyskeskus, mutta sen ei aina uskota tarjoavan apua mielen vaivoihin. Suomalaisilta kysyttäessä puolet vastaajista hakisi apua perusterveydenhuollosta. Avuntarpeessa halutaan kääntyä usein suoraan psykiatrin tai psykologin puoleen. "Ei luoteta eikä ymmärretä, että apua saisi terveysasemalta. Tämä on hankalaa, koska muihin palveluihin ei ole kynnyksetöntä pääsyä kuten terveysasemille", Wahlbeck toteaa.

Esiin nostettu ongelma on yksi monista, joita meidän tulee ratkaista. Nykyisessä järjestelmässä hoitoon pääsy ei ole yksinkertaista. Monille hoitoon hakeutumisen estää pelko ja avun hitaus. Akuuteista mielenterveysongelmista kärsivän potilaan täytyy ensin odottaa ajan saamista terveyskeskukseen. Tämän jälkeen täytyy odottaa ajan saamista erikoislääkärille. Monille tämä aika on liian pitkä. Esimerkiksi masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten synkkyydessä päivien ja viikkojen jonotus on tuskallista. Joskus käy niin, että apu tulee liian myöhään.

Helsingissä päihdehoidon akuuttiavussa on eräs hyvä käytäntö.  Lännen päihdepoliklinikan vastaanotto on auki ilman ajanvarausta arkiaamuisin klo 9-10.30. Vastaanotossa asiakas saa ohjausta ja neuvontaa, ja hoidon tarve arvioidaan. Entä, jos mielenterveyspuolella kokeiltaisiin päihdepoliklinikan esimerkin mukaisesti avointa matalan kynnyksen vastaanottoa? Mitä mieltä olet - voisiko tämä helpottaa avun saamista ja sinne hakeutumista?

Kysyntä matalan kynnyksen avulle on valtavaa. Esimerkiksi Sekasin-chat tarjoaa netissä akuuttiapua mielenterveysongelmista kärsiville nuorille klo 7.00 - 24.00 arkisin, ja viikonloppuisin klo 15.00 - 24.00. Sekasin-chatin vapaaehtoiset saattavat pelastaa henkiä vastaamalla nuorten avuntarpeeseen silloin, kuin se on suurimmillaan. Myös puhelinpalveluita on kehitetty: Mielenterveysseuran kriisipuhelin auttaa numerossa 010 195 202.

Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää: jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa, ja eväitä onnelliseen, turvalliseen arkeen. Kiitos teille, jotka työskentelette mielenterveysongelmista kärsivien apuna, ja voimia mielenterveysongelmista kärsiville.

Lisätietoa:
"Kahdeksan myyttiä masennuksesta", Suomen Mielenterveysseura
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kahdeksan-myytti%C3%A4-masennuksesta-%E2%80%93-n%C3%A4in-niit%C3%A4-voi-murtaa#.WgXq5FI9jpg.facebook

Videomme aiheesta vantaalaisen kunnallispoliitikon Emil Bulutin kanssa:
https://www.youtube.com/watch?v=oDSmSZTYXC4
 

]]>
0 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245925-polku-apuun-matalan-kynnyksen-mielenterveyshoidon-tarkeys#comments Mielenterveys Mielenterveys - ja päihdetyö Sat, 11 Nov 2017 08:55:06 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245925-polku-apuun-matalan-kynnyksen-mielenterveyshoidon-tarkeys