Budjetti http://kirsitimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132923/all Sun, 08 Apr 2018 11:08:02 +0300 fi Promillepeliä ja poliisitoimintaa http://jonnerinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253495-promillepelia-ja-poliisitoimintaa <p>Sisäministeri Kai Mykkänen otti HS:n mielipidekirjoituksessaan (7.4) kantaa reservipoliisia koskevaan kysymykseen. Julkisen keskustelun perusteella on saattanut syntyä käsitys siitä, että Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) vastustaisi kategorisesti kaikkia poliisiin tehtäviä uudistuksia. Näin ei tietenkään ole. Haluamme kuitenkin nostaa julkiseen keskusteluun kaikki sellaiset hankkeet, joiden yhteydessä poliisille kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia siirretään kokonaan tai osittain koulutetun, virkavalan vannoneen ammattikunnan ulkopuolelle. Tämä koskee kaikkea poliisitoimintaa sekä rauhan aikana että häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.</p><p>SPJL toimii sekä ammattipoliisien että myös mahdollisten reservipoliisien edunvalvojana ja oikeuksien puolustajana. Jos respo-hanke toteutuu, jäsenemme kouluttavat ja ohjaavat reservipoliiseja. Poliisipartion johtajina he myös kantavat viimekädessä juridisen vastuun partion toiminnasta siinäkin tapauksessa, että osa partiosta, siis reservipoliisi, ei ole saanut ammattipoliisin koulutusta.&nbsp;</p><p>Valitettavasti reservipoliisia koskeva uudistus on vienyt huomion huomattavasti tärkeämmältä ja konkreettisemmalta hankkeelta, jonka SPJL on nostanut julkiseen keskusteluun. Suomeen tarvitaan jo nyt vähintään 700 uutta ammattipoliisia paikkaamaan poliisin riittämättömiä resursseja. Tämä vaatimus ei koske poikkeusoloja vaan tätä päivää ja sillä on konkreettinen vaikutus kansalaisten turvallisuuteen nyt ja tulevaisuudessa.</p><p>Kuten ministeri Mykkänen on korostanut, ei reservipoliisihankkeella ole vaikutusta ammattipoliisien määrään eikä se kilpaile poliisin resursseista. Reservipoliisin kustannuksetkin &ndash; ilman operatiivisen käyttöönoton kustannuksia &ndash; olisivat laskelmien mukaan vain alle promille poliisitoiminnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista.</p><p>700:n uuden poliisin lisäys ja sitä koskeva asteittainen poliisin määrärahan lisäys muodostaisi niin ikään alle promillen suuruisen osuuden valtion vuosibudjetista. Lisäys jaksottuisi pidemmälle aikavälille sitä mukaa, kun uusia ammattipoliiseja saadaan rekrytoitua, koulutettua ja nimitettyä virkaan.</p><p>Kun puhutaan vaikkapa sotesta tai yritystuista, miljardit vilisevät toisensa perään, mutta tässä yhteydessä kyse on vain kymmenistä miljoonista, vaikka puhutaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta. Suomessa on oltava turvallista asua, elää ja yrittää, minkä vuoksi on vaikea löytää yhtään sellaista poliittista tahoa, joka ei tätä tavoitetta kanssamme jakaisi. Tavoitteeseen pääsemiseksi edellytettävien konkreettisten toimenpiteiden tekeminen sen sijaan on osoittautunut hankalammaksi.</p><p>Tämä vaadittu alle promillen suuruinen lisärahoitus parantaisi ammattipoliisin toimintaa nykyhetkenä, tulevaisuudessa sekä myös mahdollisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisärahoitus pitää istuttaa sekä budjettiin että seuraaviin hallitusohjelmiin riippumatta siitä, mitkä puolueet käyttävät valtion budjettivaltaa.</p><p>Olen sisäministeri Kai Mykkäsen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että reservipoliisit eivät korvaa ammattipoliiseja.</p><p>&nbsp;</p><p>Jonne Rinne<br />puheenjohtaja<br />Suomen Poliisijärjestöjen Liitto</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäministeri Kai Mykkänen otti HS:n mielipidekirjoituksessaan (7.4) kantaa reservipoliisia koskevaan kysymykseen. Julkisen keskustelun perusteella on saattanut syntyä käsitys siitä, että Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) vastustaisi kategorisesti kaikkia poliisiin tehtäviä uudistuksia. Näin ei tietenkään ole. Haluamme kuitenkin nostaa julkiseen keskusteluun kaikki sellaiset hankkeet, joiden yhteydessä poliisille kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia siirretään kokonaan tai osittain koulutetun, virkavalan vannoneen ammattikunnan ulkopuolelle. Tämä koskee kaikkea poliisitoimintaa sekä rauhan aikana että häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.

SPJL toimii sekä ammattipoliisien että myös mahdollisten reservipoliisien edunvalvojana ja oikeuksien puolustajana. Jos respo-hanke toteutuu, jäsenemme kouluttavat ja ohjaavat reservipoliiseja. Poliisipartion johtajina he myös kantavat viimekädessä juridisen vastuun partion toiminnasta siinäkin tapauksessa, että osa partiosta, siis reservipoliisi, ei ole saanut ammattipoliisin koulutusta. 

Valitettavasti reservipoliisia koskeva uudistus on vienyt huomion huomattavasti tärkeämmältä ja konkreettisemmalta hankkeelta, jonka SPJL on nostanut julkiseen keskusteluun. Suomeen tarvitaan jo nyt vähintään 700 uutta ammattipoliisia paikkaamaan poliisin riittämättömiä resursseja. Tämä vaatimus ei koske poikkeusoloja vaan tätä päivää ja sillä on konkreettinen vaikutus kansalaisten turvallisuuteen nyt ja tulevaisuudessa.

Kuten ministeri Mykkänen on korostanut, ei reservipoliisihankkeella ole vaikutusta ammattipoliisien määrään eikä se kilpaile poliisin resursseista. Reservipoliisin kustannuksetkin – ilman operatiivisen käyttöönoton kustannuksia – olisivat laskelmien mukaan vain alle promille poliisitoiminnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista.

700:n uuden poliisin lisäys ja sitä koskeva asteittainen poliisin määrärahan lisäys muodostaisi niin ikään alle promillen suuruisen osuuden valtion vuosibudjetista. Lisäys jaksottuisi pidemmälle aikavälille sitä mukaa, kun uusia ammattipoliiseja saadaan rekrytoitua, koulutettua ja nimitettyä virkaan.

Kun puhutaan vaikkapa sotesta tai yritystuista, miljardit vilisevät toisensa perään, mutta tässä yhteydessä kyse on vain kymmenistä miljoonista, vaikka puhutaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta. Suomessa on oltava turvallista asua, elää ja yrittää, minkä vuoksi on vaikea löytää yhtään sellaista poliittista tahoa, joka ei tätä tavoitetta kanssamme jakaisi. Tavoitteeseen pääsemiseksi edellytettävien konkreettisten toimenpiteiden tekeminen sen sijaan on osoittautunut hankalammaksi.

Tämä vaadittu alle promillen suuruinen lisärahoitus parantaisi ammattipoliisin toimintaa nykyhetkenä, tulevaisuudessa sekä myös mahdollisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisärahoitus pitää istuttaa sekä budjettiin että seuraaviin hallitusohjelmiin riippumatta siitä, mitkä puolueet käyttävät valtion budjettivaltaa.

Olen sisäministeri Kai Mykkäsen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että reservipoliisit eivät korvaa ammattipoliiseja.

 

Jonne Rinne
puheenjohtaja
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto

]]>
5 http://jonnerinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253495-promillepelia-ja-poliisitoimintaa#comments Kotimaa Budjetti Poliisin resurssit Reservipoliisi Suomen poliisi Sun, 08 Apr 2018 08:08:02 +0000 Jonne Rinne http://jonnerinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253495-promillepelia-ja-poliisitoimintaa
EU:n rakennerahastot... http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot <p><strong>... ja suomalainen poliittinen</strong></p><p><strong>keskustelukulttuuri</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Joskus tämä tuntuu epätoivoiselta: tässä yrittää parhaansa mukaan avata keskustelua jostain &ndash; itse asiassa &ndash; aika tärkeästä rakenteellisesta EU-ongelmasta ja välittömästi tulee korville joku instituutioiden etujen vartija. Tässä mielessä Markku Markkula kulkee vanhaa polkua.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Yritin nostaa esille todella ongelmallisen asian, joka liittyy EU:n rakennerahastoihin. Esimerkkini oli laitimmasta päästä: Italian Campania-alue Napolin ympärillä. Rakennerahastot eivät ole pystyneet pureutumaan alueen ongelmiin vaan vielä 60 vuoden jälkeen alue laahaa edelleen perässä. &nbsp;Markkula työntää asian sivuun huomauttamalla, että yksityinen sektori on heikko ja investoinnin laahaavat.</p><p>Laiha lohtu. 60 vuodessa rakennerahastot Etelä-Italiassa eivät ole kyenneet muuttamaan mafioottista kulttuuria. Minun mielestäni tämä jo osoittaa, että jotain on aika pahasti vinossa.</p><p>Mutta rakennerahastojen ongelmat eivät rajoitu Etelä-Italiaan tai siellä toimivaan mafiaan. Koillis-Romaniasta tehty osatutkimus osoittaa, ettei alue pysty tavoittamaan eurooppalaista keskitasoa rakennerahastojen tuella siitä yksinkertaisesta syystä, että lähtökohtataso on liian alhainen. Absoluuttisissa luvuissa tämä Romanian koilliskulma jää vielä enemmän jälkeen.</p><p>Joitakin vuosi sitten Gregor Mendel Yliopisto Brnossa teki tutkimuksen rakennerahastojen vaikutuksesta ja päättyi samanlaiseen lopputulokseen: rakennerahastot eivät toimi niin kuin joskus oletettiin. Eroavuudet EU:n alueiden välillä eivät kavennu.</p><p>Tähän on ilmeisesti ainakin kaksi syytä. On olemassa vahvoja viittauksia siitä, että jäsenvaltiot astuvat ulos samalla kun EU astuu sisään. Jäsenmaat ovat siis ainakin jossain määrin luopumassa vastustaan aluepolitiikasta. Ihan samanlaista suuntausta voidaan havaita tutkimuspuolella. Kun EU otti 100-prosenttisen vastuun tutkimusten rahoituksesta, tutkimusmäärärahat vähenivät koska jäsenmaat vetäytyivät vastuusta.</p><p>Toinen syy liittyy kehittyneiden alueiden kehitykseen. Tilanteessa jossa alustat, infra ja tieto määrittelevät miten talous kehittyy, kehittyneemmät alueet edistyvät nopeammin. Hylkysyrjät jäävät kehityksen jalkoihin.</p><p>En ole Markun kahdesta esimerkistä ihan samaa mieltä. Irlanti kehittyi ennen kaikkea aika kyseenalaisella veropolitiikalla &ndash; &rdquo;The Doubble Irsh&rdquo;. Portugalin &rdquo;Norte&rdquo; käsitellään edellä mainitsemassani tutkimuksessa. Alussa näytti menevän hyvin, nyt Norte kuitenkin jää Lissabonin alueen kehityksen jakoihin. Siellä nykyinen hallitus ei pysty toteuttamaan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.</p><p>Markku vaatii nyt minulta ratkaisuesityksiä. Kohtuullista olisi ehkä, että Markun oma instituutio &ndash; EU:n aluekomitea &ndash; uskaltaisi katsoa totuutta silmiin. Mutta annan hyvän vinkin. Komission tutkimus &rdquo;Economic Challenges and Lagging Regions&rdquo; osoittaa &ndash; kylläkin vähän rivien välissä &ndash; että ainoa toimiva apu liittyy opetukseen ja tutkimukseen. Jos maanviljelijän koulutustaso nousee hän keksii aika suurella todennäköisyydellä jotain uutta tai on ainakin avoimempi uudistusehdotuksille. Sama pätee PKT-yrityksiin. Opetus on kansallista kompetenssia, mutta EU:n panos voisi olla koko tämän tietoklusterin tukemisessa. Projektien suhteen olemme jo EFSI I:n ja EFSI II:n yhteydessä olleet hyvin tiukasti tuloksellisuuden arvioinnin kannalla. Pelkästään rahan antaminen ei ratkaise.</p><p>&nbsp;</p><p>Nils Torvalds</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ... ja suomalainen poliittinen

keskustelukulttuuri

 

Joskus tämä tuntuu epätoivoiselta: tässä yrittää parhaansa mukaan avata keskustelua jostain – itse asiassa – aika tärkeästä rakenteellisesta EU-ongelmasta ja välittömästi tulee korville joku instituutioiden etujen vartija. Tässä mielessä Markku Markkula kulkee vanhaa polkua.

 

Yritin nostaa esille todella ongelmallisen asian, joka liittyy EU:n rakennerahastoihin. Esimerkkini oli laitimmasta päästä: Italian Campania-alue Napolin ympärillä. Rakennerahastot eivät ole pystyneet pureutumaan alueen ongelmiin vaan vielä 60 vuoden jälkeen alue laahaa edelleen perässä.  Markkula työntää asian sivuun huomauttamalla, että yksityinen sektori on heikko ja investoinnin laahaavat.

Laiha lohtu. 60 vuodessa rakennerahastot Etelä-Italiassa eivät ole kyenneet muuttamaan mafioottista kulttuuria. Minun mielestäni tämä jo osoittaa, että jotain on aika pahasti vinossa.

Mutta rakennerahastojen ongelmat eivät rajoitu Etelä-Italiaan tai siellä toimivaan mafiaan. Koillis-Romaniasta tehty osatutkimus osoittaa, ettei alue pysty tavoittamaan eurooppalaista keskitasoa rakennerahastojen tuella siitä yksinkertaisesta syystä, että lähtökohtataso on liian alhainen. Absoluuttisissa luvuissa tämä Romanian koilliskulma jää vielä enemmän jälkeen.

Joitakin vuosi sitten Gregor Mendel Yliopisto Brnossa teki tutkimuksen rakennerahastojen vaikutuksesta ja päättyi samanlaiseen lopputulokseen: rakennerahastot eivät toimi niin kuin joskus oletettiin. Eroavuudet EU:n alueiden välillä eivät kavennu.

Tähän on ilmeisesti ainakin kaksi syytä. On olemassa vahvoja viittauksia siitä, että jäsenvaltiot astuvat ulos samalla kun EU astuu sisään. Jäsenmaat ovat siis ainakin jossain määrin luopumassa vastustaan aluepolitiikasta. Ihan samanlaista suuntausta voidaan havaita tutkimuspuolella. Kun EU otti 100-prosenttisen vastuun tutkimusten rahoituksesta, tutkimusmäärärahat vähenivät koska jäsenmaat vetäytyivät vastuusta.

Toinen syy liittyy kehittyneiden alueiden kehitykseen. Tilanteessa jossa alustat, infra ja tieto määrittelevät miten talous kehittyy, kehittyneemmät alueet edistyvät nopeammin. Hylkysyrjät jäävät kehityksen jalkoihin.

En ole Markun kahdesta esimerkistä ihan samaa mieltä. Irlanti kehittyi ennen kaikkea aika kyseenalaisella veropolitiikalla – ”The Doubble Irsh”. Portugalin ”Norte” käsitellään edellä mainitsemassani tutkimuksessa. Alussa näytti menevän hyvin, nyt Norte kuitenkin jää Lissabonin alueen kehityksen jakoihin. Siellä nykyinen hallitus ei pysty toteuttamaan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.

Markku vaatii nyt minulta ratkaisuesityksiä. Kohtuullista olisi ehkä, että Markun oma instituutio – EU:n aluekomitea – uskaltaisi katsoa totuutta silmiin. Mutta annan hyvän vinkin. Komission tutkimus ”Economic Challenges and Lagging Regions” osoittaa – kylläkin vähän rivien välissä – että ainoa toimiva apu liittyy opetukseen ja tutkimukseen. Jos maanviljelijän koulutustaso nousee hän keksii aika suurella todennäköisyydellä jotain uutta tai on ainakin avoimempi uudistusehdotuksille. Sama pätee PKT-yrityksiin. Opetus on kansallista kompetenssia, mutta EU:n panos voisi olla koko tämän tietoklusterin tukemisessa. Projektien suhteen olemme jo EFSI I:n ja EFSI II:n yhteydessä olleet hyvin tiukasti tuloksellisuuden arvioinnin kannalla. Pelkästään rahan antaminen ei ratkaise.

 

Nils Torvalds

 

]]>
4 http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot#comments Aluekomitea Budjetti EU Wed, 14 Mar 2018 13:31:59 +0000 Nils Torvalds http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot
Brexit ja EU-budjetti http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252010-brexit-ja-eu-budjetti <p>Britannian todennäköisen EU-eroamisen budjettiseuraamuksia koskevassa julkisessa väittelyssä on kummallisia piirteitä. Niin myös EU:n seuraavaa rahoituskehystä koskevassa julkisessa väittelyssä, ja nämä kaksi asiaahan ovat sidoksissa toisiinsa, koska brittien ero, jos se tapahtuu tämänhetkisten tietojen mukaisesti, astuu voimaan täysimääräisenä juuri silloin kun seuraava budjettikehyskin astuu voimaan.</p><p>Jos joku lukija ei asiaa vielä tiedä, &rdquo;budjettikehys&rdquo; on 5-7 vuotta koskeva EU:n seuraavien budjettien kokonaissumma, joka jaetaan vuosittaisiin budjetteihin ja niiden suurimpiin osakokonaisuuksiin, mutta ei yksityiskohtaisiin meno- tai tulomomentteihin. Tällaisia kehyksiä on lyöty lukkoon EU:ssa 1980-luvun loppupuolelta lähtien, ja ne pelastivat aikoinaan EU:n jokavuotisista raivokkaista budjettikiistoista; sitä isompia ovat toisaalta olleet näitä kehyksiä koskevat ottelut.</p><p>Brittien erotessa sen EU:n budjettiin lähettämät maksut lakkaavat. Näin ollen budjetti pienenee automaattisesti eron seurauksena. Niinpä esimerkiksi eurooppaministeri Terhon retoriikka siitä, että budjettia pitää pienentää eron tapahtuessa, on sikäli tyhjää puhetta, että näin tapahtuu automaattisesti. EU:n budjetti tulee joka tapauksessa olemaan pienempi kuin brittien ollessa jäsen. Ei olisi mitään poliittisia mahdollisuuksia pitää budjettia tasolla, jolla se on ollut Britannian ollessa jäsen. Oleellinen kysymys on, mitä tapahtuu eroamisen myötä budjetin tasapainolle, menojen ja tulojen erotukselle, jota ei EU:n sääntöjen mukaan voi kattaa velantotolla, jos menot ovat tuloja suuremmat.</p><p>Britanniaan EU-budjetista maksetut menot eri asioihin kuten maatalouteen, aluepoliittiseen tukeen ja niin edelleen, lakkaavat myös eroamisen myötä. Ne ovat olleet pienemmät kuin brittien suorittamat maksut; ero on ollut 9-11 miljardin euron luokkaa viime vuosina. Vasta siinä, mitä tehdään tälle vajeelle &ndash; tai tietysti jos halutaan leikata vielä tuotakin enemmän &ndash; olisi kyse EU:n budjetin aidosta pienentämisestä eron seurauksena. Propagandistisessa retoriikassa tätä ei muisteta &ndash; tai ei haluta &ndash; tehdä selväksi. Pitäisikö EU:n budjetin pienentyä myös tämän summan verran?</p><p>Jos näin tehtäisiin, EU:hun jäävien jäsenmaiden maksut budjettiin säilyisivät entisellä tasolla, mutta niille budjetista maksetut varat pienenisivät yhteensä edellä mainitulla summalla. Kaikki siis &rdquo;kärsisivät&rdquo;, nettomaksajat entistä suurempina nettomaksuina, nettosaajat entistä pienempinä nettosaamisina, olettaen tietenkin, että budjetin menopuolen määrittelyjä ei muuteta, ja on vaikea nähdä miten ainakaan nettomaksajat suostuisivat asemansa heikentämiseen. Toisessa äärivaihtoehdossa budjetin tulopuolta, siis jäsenmaiden maksuja siihen, olisi kasvatettava vastaavalla summalla, jolloin menot budjetista säilyisivät ennen brittien eroa vallinneella tasolla. Silloin budjettia ei vielä aidosti pienennettäisi, ei tosin suurennettaisikaan, suhteessa siihen, mitä se oli brittien jäsenyyden aikana.</p><p>Tähän liittyy myös Suomen hallituksen tavoite parantaa suhteellista asemaansa EU:sta saatavien tuloutusten suhteen. &rdquo;Suhteellisen&rdquo; aseman parantaminen ei ole sama asia kuin euromääräisen aseman parantaminen. En tiedä tarkkaan mitä hallitus tosiasiassa tavoittelee, mutta Suomen aseman suhteellista parantamista se voi tavoitella ilman että saisi yhtään euroa lisää, jopa vaikka saisi niitä entistä vähemmänkin.</p><p>Omaa suhteellista asemaa vain ei voi parantaa ilman, että joidenkin muiden suhteellisen asema heikkenee. Jokainen voi mielessään miettiä, miten suurella ilolla siihen kukaan EU:ssa suostuisi Suomen kohdalla, tai enää tänä päivänä köyhempienkään kohdalla. Jäljelle jää kiistely siitä, miten &rdquo;partager à la misère&rdquo; kuten erään EU-maan pysyvä edustaja, tunnettu pahansisuisuudestaan, aikoinaan entistä pienempien rahojen jakamista luonnehti. En nimittäin jaksa uskoa siihen, että mistään ainakaan oleellisista menolisäyksistä pystytään seuraavaan rahoituskehykseen sopimaan.</p><p>Mikä nyt sitten on oleellista; vaikka euromääräiset miljardisummat ovat suuria varsinkin pienen ihmisen, jopa pienen maankin, mittapuulla, ne ovat pieniä koko EU:n yhteenlasketun bkt:n mittapuulla. Ja ne ovat vuosien mittaan reaalisesti pienentyneet: Suomen liittyessä EU:hun sen budjetti oli karkeasti ottaen Suomen bkt:n suuruinen, nyt se on &frac34; siitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Britannian todennäköisen EU-eroamisen budjettiseuraamuksia koskevassa julkisessa väittelyssä on kummallisia piirteitä. Niin myös EU:n seuraavaa rahoituskehystä koskevassa julkisessa väittelyssä, ja nämä kaksi asiaahan ovat sidoksissa toisiinsa, koska brittien ero, jos se tapahtuu tämänhetkisten tietojen mukaisesti, astuu voimaan täysimääräisenä juuri silloin kun seuraava budjettikehyskin astuu voimaan.

Jos joku lukija ei asiaa vielä tiedä, ”budjettikehys” on 5-7 vuotta koskeva EU:n seuraavien budjettien kokonaissumma, joka jaetaan vuosittaisiin budjetteihin ja niiden suurimpiin osakokonaisuuksiin, mutta ei yksityiskohtaisiin meno- tai tulomomentteihin. Tällaisia kehyksiä on lyöty lukkoon EU:ssa 1980-luvun loppupuolelta lähtien, ja ne pelastivat aikoinaan EU:n jokavuotisista raivokkaista budjettikiistoista; sitä isompia ovat toisaalta olleet näitä kehyksiä koskevat ottelut.

Brittien erotessa sen EU:n budjettiin lähettämät maksut lakkaavat. Näin ollen budjetti pienenee automaattisesti eron seurauksena. Niinpä esimerkiksi eurooppaministeri Terhon retoriikka siitä, että budjettia pitää pienentää eron tapahtuessa, on sikäli tyhjää puhetta, että näin tapahtuu automaattisesti. EU:n budjetti tulee joka tapauksessa olemaan pienempi kuin brittien ollessa jäsen. Ei olisi mitään poliittisia mahdollisuuksia pitää budjettia tasolla, jolla se on ollut Britannian ollessa jäsen. Oleellinen kysymys on, mitä tapahtuu eroamisen myötä budjetin tasapainolle, menojen ja tulojen erotukselle, jota ei EU:n sääntöjen mukaan voi kattaa velantotolla, jos menot ovat tuloja suuremmat.

Britanniaan EU-budjetista maksetut menot eri asioihin kuten maatalouteen, aluepoliittiseen tukeen ja niin edelleen, lakkaavat myös eroamisen myötä. Ne ovat olleet pienemmät kuin brittien suorittamat maksut; ero on ollut 9-11 miljardin euron luokkaa viime vuosina. Vasta siinä, mitä tehdään tälle vajeelle – tai tietysti jos halutaan leikata vielä tuotakin enemmän – olisi kyse EU:n budjetin aidosta pienentämisestä eron seurauksena. Propagandistisessa retoriikassa tätä ei muisteta – tai ei haluta – tehdä selväksi. Pitäisikö EU:n budjetin pienentyä myös tämän summan verran?

Jos näin tehtäisiin, EU:hun jäävien jäsenmaiden maksut budjettiin säilyisivät entisellä tasolla, mutta niille budjetista maksetut varat pienenisivät yhteensä edellä mainitulla summalla. Kaikki siis ”kärsisivät”, nettomaksajat entistä suurempina nettomaksuina, nettosaajat entistä pienempinä nettosaamisina, olettaen tietenkin, että budjetin menopuolen määrittelyjä ei muuteta, ja on vaikea nähdä miten ainakaan nettomaksajat suostuisivat asemansa heikentämiseen. Toisessa äärivaihtoehdossa budjetin tulopuolta, siis jäsenmaiden maksuja siihen, olisi kasvatettava vastaavalla summalla, jolloin menot budjetista säilyisivät ennen brittien eroa vallinneella tasolla. Silloin budjettia ei vielä aidosti pienennettäisi, ei tosin suurennettaisikaan, suhteessa siihen, mitä se oli brittien jäsenyyden aikana.

Tähän liittyy myös Suomen hallituksen tavoite parantaa suhteellista asemaansa EU:sta saatavien tuloutusten suhteen. ”Suhteellisen” aseman parantaminen ei ole sama asia kuin euromääräisen aseman parantaminen. En tiedä tarkkaan mitä hallitus tosiasiassa tavoittelee, mutta Suomen aseman suhteellista parantamista se voi tavoitella ilman että saisi yhtään euroa lisää, jopa vaikka saisi niitä entistä vähemmänkin.

Omaa suhteellista asemaa vain ei voi parantaa ilman, että joidenkin muiden suhteellisen asema heikkenee. Jokainen voi mielessään miettiä, miten suurella ilolla siihen kukaan EU:ssa suostuisi Suomen kohdalla, tai enää tänä päivänä köyhempienkään kohdalla. Jäljelle jää kiistely siitä, miten ”partager à la misère” kuten erään EU-maan pysyvä edustaja, tunnettu pahansisuisuudestaan, aikoinaan entistä pienempien rahojen jakamista luonnehti. En nimittäin jaksa uskoa siihen, että mistään ainakaan oleellisista menolisäyksistä pystytään seuraavaan rahoituskehykseen sopimaan.

Mikä nyt sitten on oleellista; vaikka euromääräiset miljardisummat ovat suuria varsinkin pienen ihmisen, jopa pienen maankin, mittapuulla, ne ovat pieniä koko EU:n yhteenlasketun bkt:n mittapuulla. Ja ne ovat vuosien mittaan reaalisesti pienentyneet: Suomen liittyessä EU:hun sen budjetti oli karkeasti ottaen Suomen bkt:n suuruinen, nyt se on ¾ siitä.

]]>
0 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252010-brexit-ja-eu-budjetti#comments Brexit Budjetti EU UK Fri, 09 Mar 2018 12:05:44 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252010-brexit-ja-eu-budjetti
Tänä vuonna valtio lainaa 18 miljardia. http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250730-tana-vuonna-valtio-lainaa-18-miljardia <p>&nbsp;</p><p><strong>Ennätysmäärä valtionvelkaa tänä vuonna</strong></p><p>Tänä vuonna valtio hakee markkinoilta 18 miljardia euroa valtionvelkaa.&nbsp; Siitä valtaosa, noin 15 miljardia euroa, menee vanhojen lainojen kuoletuksiin.</p><p>Valtion uusin laina:&nbsp;</p><p>Koko: 3 miljardia euroa</p><p>Liikkeeseenlaskupäivä: 6.2.2018</p><p>Arvopäivä: 13.2.2018</p><p>Eräpäivä: 15.4.2034</p><p>Kuponkikorko: 1,125 %</p><p>Hinta: 98,456</p><p>Tuotto: 1,231 %</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi saa edelleen lainaa ennätyshalvalla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kassanhallinta" title="http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kassanhallinta">http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kassanhallinta</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ennätysmäärä valtionvelkaa tänä vuonna

Tänä vuonna valtio hakee markkinoilta 18 miljardia euroa valtionvelkaa.  Siitä valtaosa, noin 15 miljardia euroa, menee vanhojen lainojen kuoletuksiin.

Valtion uusin laina: 

Koko: 3 miljardia euroa

Liikkeeseenlaskupäivä: 6.2.2018

Arvopäivä: 13.2.2018

Eräpäivä: 15.4.2034

Kuponkikorko: 1,125 %

Hinta: 98,456

Tuotto: 1,231 %

 

Suomi saa edelleen lainaa ennätyshalvalla. 

 

http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kassanhallinta

]]>
16 http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250730-tana-vuonna-valtio-lainaa-18-miljardia#comments Budjetti Euromaiden velkaantuminen Julkinen velka Valtiontalous Fri, 09 Feb 2018 20:15:48 +0000 Kari Heinälehto http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250730-tana-vuonna-valtio-lainaa-18-miljardia
Miksi joululahjarahaa ei saisi antaa köyhille? http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248076-miksi-joululahjarahaa-ei-saisi-antaa-koyhille <p>Johannes Virolainen valtiovarainministerinä 1970-luvun alussa keksi ns. joululahjarahat. Ne ovat tietty summa, jonka hallituspuolueiden eduskuntaryhmät jakavat päättämiinsä kohteisiin budjettikäsittelyn loppuvaiheessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vuoden 2015 syksyllä leikkasimme valtion menoja voimakkaasti.&nbsp; Ne koskivat kipeästi vähävaraisia. Työttömyys oli korkealla. Köyhyys lisääntyi ja ruokajonot olivat pitkiä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Loppusyksyllä valtiovarainministeri Stubb ilmoitti, että joululahjarahaa on jaettavana 40 miljoonaa euroa.&nbsp; Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ja käytännössä valtiovarainvaliokunnan valiokuntaryhmä päätti &quot;osuutensa&quot; kohdentamisesta. Kepun ja Kokoomuksen ryhmät osoittivat omille tahoilleen, mm. maataloutta lähellä oleville tahoille, kulttuurille ja yliopistotutkimukselle. Myös kymmenet tienpätkät saivat muutamia satojatuhansia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten valiokuntaryhmä, neljä varsinaista jäsentä (ja kolme varajäsentä), päättivät kohdentaa 1,1 miljoonaa euroa ruoka-apuun ja vähävaraisten perheiden lasten liikunta- ja muiden harrastusten kustannuksiin järjestöjen kautta. Pidimme tätä hyvänä kohteena, koska leikkaukset olivat kasvattamassa edelleen vaikeuksia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Valiokunta lisäsi talousarvioon mm. edellä mainitun summan ja sille perustelut. Minkään järjestön nimeä ei mietintöön kirjattu, vain käyttötarkoitus.</p><p>&nbsp;</p><p>Sosiaali- ja terveysministeriö julisti myöhemmin määrärahan haettavaksi, valmisteli asian harkitsemallaan tavalla ja ministeri teki päätöksen jaosta. Siihen ei eduskunta eivätkä kansanedustajat puuttuneet. Ministeriö asetti avustukselle ehdot ja valvoo niiden täyttymisen. Valtiontalouden tarkastusvirasto harkintansa mukaan tarkastaa ministeriön päätöksen ja järjestöjen varainkäytön.&nbsp; On tärkeää, että tarkastus tehdään. Ministeriöt jakavat suuria, jopa kymmenien miljoonien summia avustuksina järjestöille ja niiden käyttö on syytä tarkastaa kuten mm. Olympiakomitean tapaus osoitti.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sama menettely toistui syksyn 2016 budjettikäsittelyssä ja edelleen tänä syksynä. Noin 40 miljoonaa euroa kumpanakin vuonna. Tänä syksynä ruoka-apuun ei enää rahaa osoitettu. 40 miljoonaa meni muihin hyviin tarkoituksiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Saamieni tietojen mukaan ruoka-avun toimintaedellytysten parantamiseen em. tukea on vv. 2016-17 saanut noin 70 järjestöä eri puolilla maata.&nbsp; Järjestöjä on noin 400.&nbsp; Olisi ollut oikeudenmukaista, että tukea olisi voitu antaa niillekin, jotka ovat ilman ja täyttävät ehdot. Erityisesti vaikean työttömyyden alueet Itä- ja Pohjois-Suomessa lienevät jääneet ilman.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmettelen sitä, että tämä avustus on herättänyt ankaran kritiikin ja tuomion.&nbsp; Eikö todellakaan tällaista toimintaa saa edes joululahjarahoilla tukea?&nbsp; Mitä sitten?&nbsp; Esim. STEA ei tue tällaista toimintaa. Maaseutuviraston tukirahan jaosta en osaa sanoa, kun en ole siihen vielä tutustunut.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>En myöskään ymmärrä korruptiosyytteitä. Ne pitää todistaa, jos sellaisia esitetään. Heittoina ne ovat laittomia. Vaikka olen keskeisesti vastuussa rahasta, en edes tiedä, onko yksikään oman vaalipiirini järjestö tukea saanut.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Totean lopuksi, että olen valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja. Tämä jaosto vastaa sosiaali- ja terveysministeriön talousarviosta ja lisäsi kahtena vuonna ruoka-apurahan budjettiin.&nbsp; Kaikki lisäykset ovat julkisia ja näkyvät mietinnöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Odotan asiallista keskustelua ja faktoja väitteiden perustaksi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Johannes Virolainen valtiovarainministerinä 1970-luvun alussa keksi ns. joululahjarahat. Ne ovat tietty summa, jonka hallituspuolueiden eduskuntaryhmät jakavat päättämiinsä kohteisiin budjettikäsittelyn loppuvaiheessa. 

 

Vuoden 2015 syksyllä leikkasimme valtion menoja voimakkaasti.  Ne koskivat kipeästi vähävaraisia. Työttömyys oli korkealla. Köyhyys lisääntyi ja ruokajonot olivat pitkiä. 

 

Loppusyksyllä valtiovarainministeri Stubb ilmoitti, että joululahjarahaa on jaettavana 40 miljoonaa euroa.  Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ja käytännössä valtiovarainvaliokunnan valiokuntaryhmä päätti "osuutensa" kohdentamisesta. Kepun ja Kokoomuksen ryhmät osoittivat omille tahoilleen, mm. maataloutta lähellä oleville tahoille, kulttuurille ja yliopistotutkimukselle. Myös kymmenet tienpätkät saivat muutamia satojatuhansia. 

 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä, neljä varsinaista jäsentä (ja kolme varajäsentä), päättivät kohdentaa 1,1 miljoonaa euroa ruoka-apuun ja vähävaraisten perheiden lasten liikunta- ja muiden harrastusten kustannuksiin järjestöjen kautta. Pidimme tätä hyvänä kohteena, koska leikkaukset olivat kasvattamassa edelleen vaikeuksia. 

 

Valiokunta lisäsi talousarvioon mm. edellä mainitun summan ja sille perustelut. Minkään järjestön nimeä ei mietintöön kirjattu, vain käyttötarkoitus.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö julisti myöhemmin määrärahan haettavaksi, valmisteli asian harkitsemallaan tavalla ja ministeri teki päätöksen jaosta. Siihen ei eduskunta eivätkä kansanedustajat puuttuneet. Ministeriö asetti avustukselle ehdot ja valvoo niiden täyttymisen. Valtiontalouden tarkastusvirasto harkintansa mukaan tarkastaa ministeriön päätöksen ja järjestöjen varainkäytön.  On tärkeää, että tarkastus tehdään. Ministeriöt jakavat suuria, jopa kymmenien miljoonien summia avustuksina järjestöille ja niiden käyttö on syytä tarkastaa kuten mm. Olympiakomitean tapaus osoitti. 

 

Sama menettely toistui syksyn 2016 budjettikäsittelyssä ja edelleen tänä syksynä. Noin 40 miljoonaa euroa kumpanakin vuonna. Tänä syksynä ruoka-apuun ei enää rahaa osoitettu. 40 miljoonaa meni muihin hyviin tarkoituksiin.

 

Saamieni tietojen mukaan ruoka-avun toimintaedellytysten parantamiseen em. tukea on vv. 2016-17 saanut noin 70 järjestöä eri puolilla maata.  Järjestöjä on noin 400.  Olisi ollut oikeudenmukaista, että tukea olisi voitu antaa niillekin, jotka ovat ilman ja täyttävät ehdot. Erityisesti vaikean työttömyyden alueet Itä- ja Pohjois-Suomessa lienevät jääneet ilman. 

 

Ihmettelen sitä, että tämä avustus on herättänyt ankaran kritiikin ja tuomion.  Eikö todellakaan tällaista toimintaa saa edes joululahjarahoilla tukea?  Mitä sitten?  Esim. STEA ei tue tällaista toimintaa. Maaseutuviraston tukirahan jaosta en osaa sanoa, kun en ole siihen vielä tutustunut. 

 

En myöskään ymmärrä korruptiosyytteitä. Ne pitää todistaa, jos sellaisia esitetään. Heittoina ne ovat laittomia. Vaikka olen keskeisesti vastuussa rahasta, en edes tiedä, onko yksikään oman vaalipiirini järjestö tukea saanut. 

 

Totean lopuksi, että olen valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja. Tämä jaosto vastaa sosiaali- ja terveysministeriön talousarviosta ja lisäsi kahtena vuonna ruoka-apurahan budjettiin.  Kaikki lisäykset ovat julkisia ja näkyvät mietinnöstä.

 

Odotan asiallista keskustelua ja faktoja väitteiden perustaksi.

 

]]>
56 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248076-miksi-joululahjarahaa-ei-saisi-antaa-koyhille#comments Kotimaa Budjetti Ruoka-apu Valtiovarainvaliokunta Fri, 22 Dec 2017 19:33:16 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248076-miksi-joululahjarahaa-ei-saisi-antaa-koyhille
Oulun kaupunginvaltuuston budjettikokoukset http://juhotuominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247774-oulun-kaupunginvaltuuston-budjettikokoukset <p>Vuoden 2018 talousarvio valmistui valtuuston kahdessa kokouksessa marras-joulukuun aikana. Tätä ennen kaupunginjohtajan lokakuista esitystä muotoiltiin kaupunginhallituksen toimesta ennen varsinaisen valtuustokäsittelyn alkua. Yleensä, kuten tälläkin kertaa, valtuustokäsittelyn aikana budjetin muutokset jäävät verrattain pieniksi kokonaisuuteen suhteutettuna.</p><p>Suurin murhe ensi vuoden talousarviossa on edelleen jatkuva kaupungin voimakas velkaantuminen. Talousarvion perusteella uutta velkaa otetaan pyöristettynä noin 90 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmassa vuosikate on noin 50 miljoonaa euroa positiivinen, mutta poistojen vuoksi tilikauden tulos jää selvästi alijäämäiseksi. Uudet investoinnin huomioiden lainatarve nousee edelleen suureksi. Lähivuosina lisälainanoton arvioidaan vähenevän noin 10 miljoonaa vuosittain, mihin toki liittyy epävarmuustekijöitä talouden suhdanteisiin liittyen.</p><p>Valtuustokäsittelyssä budjettiin tehtiin nippu erilaisia muutos- ja lisäysesityksiä, joista odotetusti osa oli luonteeltaan yleispoliittisia sekä osa luonteeltaan erilaista edunvalvontaa. Useimpien muutosesitysten vaikutus olisi ollut menoja lisääviä.</p><p>Pari aihetta herätti suurempia tunteita valtuustokäsittelyn aikana. Toinen näistä kosketti maahanmuuton kustannusten selvittämistä ja toinen Oulunsalon kouluratkaisuja.</p><p>Maahanmuuton kustannusten selvittäminen herätti keskustelua jopa kyseisen esityksen perustuslainmukaisuudesta. Valtuuston enemmistö hylkäsi aloitteen äänin 42&ndash;21.</p><p>Oulunsalon Salonpään kouluratkaisu on osoittautunut matkan varrella vaikeaksi valtuuston aiemmasta päätöksestä huolimatta eli aiempaa korvaavaa koulurakentamista ei ole käynnistetty. Sen vuoksi asiasta tehtiin alueen valtuutettujen toimesta tekstilisäysehdotus, jossa selväsanaisesti todettiin rakennettavaksi alueelle uusi koulu. Lisäystä vastustava osapuoli halusi kytkeä tämän päätöksen alkuvuoden 2018 palveluverkkoratkaisuun. Tällöin asian päätöksenteko siirtyy tosiasiallisesti kaupunginvaltuustolta kaupunginhallitukselle. Lisäysesitys kaatui tiukassa äänestyksessä yhdellä äänellä 33&ndash;32. Itse äänestin tekstilisäyksen puolesta kuten Keskustan ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät pääosin tekivät. Arvaukseni valtuuston äänestystuloksesta merkityksestä on se, että Salonpään koulu yhdistyy jatkossa Oulunsalon Niemenrannan alueen laajempaan koulurakentamiseen.</p><p>Taloudellisesti merkittävimmät muutosehdotukset koskivat sivistys- ja kulttuuripalvelujen sekä toisaalta hyvinvointipalvelujen määrärahalisäystä yhteensä tarkoittaen noin 7,5 miljoonan euron menolisäystä. Esitykset kaatuivat valtuuston äänestyksessä sinänsä odotetusti.</p><p>Päivähoitoa koskien valtuusto äänesti kahdesta poliittisesta kestoaiheesta eli subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta ja varhaiskasvatuksen ryhmäkoosta. Odotetusti näitä lastentarhaopettaja- ja vasemmistotaustaisten valtuutettujen äänestyksessä kaatuneita muutosesityksiä kannattivat valtuuston vasemmistopuolueet. &nbsp;</p><p>&nbsp;Itse äänestin kahden omasta mielestäni lähes kustannusneutraalin terveydenhuoltoa koskevan muutosesityksen puolesta, jotka hävisivät valtuuston äänestyksessä. Toinen esitys olisi mahdollistanut terveyskeskusten akuuttivastaanottoajan varaamisen jatkossa puhelinpalveluna, mikä menettely erikoissairaanhoidon puolelle on hieman vähentänyt puhelinneuvonnan ansiosta käyntejä ja ohjannut ne tarkoituksenmukaisesti oikeaan paikkaan ja sillä tavoin tuottanut vastaavan kulusäästön. Toinen kannattamani muutosesitys käsitteli nuorten maksutonta ehkäisyä, jonka senkin oletin olevan lähes kustannusneutraali muutos seurannaissäästöjen takia.</p><p>Selvästi hyvä byrokratiaa vähentävä ja kaavoitusprosessia nopeuttava muutosesitys oli valtuutettu Jorma Leskelän läpimennyt aloite luopumisesta asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta, kun kaikki valmisteluaineisto on nähtävillä jo kaavoitusprosessin aiemmissa vaiheissa. Muutos nopeuttaa kaavaprosessia 1-2 kuukautta. Omitusta mielestäni on se, että tämä hyvä esitys meni vain niukalla enemmistöllä valtuuston äänestyksessä läpi.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuoden 2018 talousarvio valmistui valtuuston kahdessa kokouksessa marras-joulukuun aikana. Tätä ennen kaupunginjohtajan lokakuista esitystä muotoiltiin kaupunginhallituksen toimesta ennen varsinaisen valtuustokäsittelyn alkua. Yleensä, kuten tälläkin kertaa, valtuustokäsittelyn aikana budjetin muutokset jäävät verrattain pieniksi kokonaisuuteen suhteutettuna.

Suurin murhe ensi vuoden talousarviossa on edelleen jatkuva kaupungin voimakas velkaantuminen. Talousarvion perusteella uutta velkaa otetaan pyöristettynä noin 90 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmassa vuosikate on noin 50 miljoonaa euroa positiivinen, mutta poistojen vuoksi tilikauden tulos jää selvästi alijäämäiseksi. Uudet investoinnin huomioiden lainatarve nousee edelleen suureksi. Lähivuosina lisälainanoton arvioidaan vähenevän noin 10 miljoonaa vuosittain, mihin toki liittyy epävarmuustekijöitä talouden suhdanteisiin liittyen.

Valtuustokäsittelyssä budjettiin tehtiin nippu erilaisia muutos- ja lisäysesityksiä, joista odotetusti osa oli luonteeltaan yleispoliittisia sekä osa luonteeltaan erilaista edunvalvontaa. Useimpien muutosesitysten vaikutus olisi ollut menoja lisääviä.

Pari aihetta herätti suurempia tunteita valtuustokäsittelyn aikana. Toinen näistä kosketti maahanmuuton kustannusten selvittämistä ja toinen Oulunsalon kouluratkaisuja.

Maahanmuuton kustannusten selvittäminen herätti keskustelua jopa kyseisen esityksen perustuslainmukaisuudesta. Valtuuston enemmistö hylkäsi aloitteen äänin 42–21.

Oulunsalon Salonpään kouluratkaisu on osoittautunut matkan varrella vaikeaksi valtuuston aiemmasta päätöksestä huolimatta eli aiempaa korvaavaa koulurakentamista ei ole käynnistetty. Sen vuoksi asiasta tehtiin alueen valtuutettujen toimesta tekstilisäysehdotus, jossa selväsanaisesti todettiin rakennettavaksi alueelle uusi koulu. Lisäystä vastustava osapuoli halusi kytkeä tämän päätöksen alkuvuoden 2018 palveluverkkoratkaisuun. Tällöin asian päätöksenteko siirtyy tosiasiallisesti kaupunginvaltuustolta kaupunginhallitukselle. Lisäysesitys kaatui tiukassa äänestyksessä yhdellä äänellä 33–32. Itse äänestin tekstilisäyksen puolesta kuten Keskustan ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät pääosin tekivät. Arvaukseni valtuuston äänestystuloksesta merkityksestä on se, että Salonpään koulu yhdistyy jatkossa Oulunsalon Niemenrannan alueen laajempaan koulurakentamiseen.

Taloudellisesti merkittävimmät muutosehdotukset koskivat sivistys- ja kulttuuripalvelujen sekä toisaalta hyvinvointipalvelujen määrärahalisäystä yhteensä tarkoittaen noin 7,5 miljoonan euron menolisäystä. Esitykset kaatuivat valtuuston äänestyksessä sinänsä odotetusti.

Päivähoitoa koskien valtuusto äänesti kahdesta poliittisesta kestoaiheesta eli subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta ja varhaiskasvatuksen ryhmäkoosta. Odotetusti näitä lastentarhaopettaja- ja vasemmistotaustaisten valtuutettujen äänestyksessä kaatuneita muutosesityksiä kannattivat valtuuston vasemmistopuolueet.  

 Itse äänestin kahden omasta mielestäni lähes kustannusneutraalin terveydenhuoltoa koskevan muutosesityksen puolesta, jotka hävisivät valtuuston äänestyksessä. Toinen esitys olisi mahdollistanut terveyskeskusten akuuttivastaanottoajan varaamisen jatkossa puhelinpalveluna, mikä menettely erikoissairaanhoidon puolelle on hieman vähentänyt puhelinneuvonnan ansiosta käyntejä ja ohjannut ne tarkoituksenmukaisesti oikeaan paikkaan ja sillä tavoin tuottanut vastaavan kulusäästön. Toinen kannattamani muutosesitys käsitteli nuorten maksutonta ehkäisyä, jonka senkin oletin olevan lähes kustannusneutraali muutos seurannaissäästöjen takia.

Selvästi hyvä byrokratiaa vähentävä ja kaavoitusprosessia nopeuttava muutosesitys oli valtuutettu Jorma Leskelän läpimennyt aloite luopumisesta asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta, kun kaikki valmisteluaineisto on nähtävillä jo kaavoitusprosessin aiemmissa vaiheissa. Muutos nopeuttaa kaavaprosessia 1-2 kuukautta. Omitusta mielestäni on se, että tämä hyvä esitys meni vain niukalla enemmistöllä valtuuston äänestyksessä läpi. 

]]>
0 http://juhotuominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247774-oulun-kaupunginvaltuuston-budjettikokoukset#comments Budjetti Kuntapolitiikka kuntatalous Sun, 17 Dec 2017 12:56:09 +0000 Juho Tuominen http://juhotuominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247774-oulun-kaupunginvaltuuston-budjettikokoukset
Kiva kun olette kanssani samaa mieltä! (myöntyminen) http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246394-kiva-kun-olette-kanssani-samaa-mielta-myontyminen <p>Hiljattain joku muukin kirjoitti asiaa: <strong><em>&quot;Vaikeneminen on myöntymisen merkki&quot;</em></strong> - kuten sananlasku sanoo. Tuon perusteella rohkenen päätellä, että kaikki blogistit ovat pääosin samaa mieltä kuin minä.</p><p>Käytännössä: <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246366-vanhustenhoitoon-satsattava-rahaa">Vanhusten palveluja voi ja saa heikentää</a> jos sen avulla turvataan lasten etu. Ja tuohan toteuttaa juurikin sitä mitä nykyvanhukset ovat aikoinaan YK:n kanssa sopineet. He ovat tuolloin ajatelleet: <em>&quot;Lasten puolesta olemme valmiita kärsimään vähän, ja vaikka paljonkin!&quot;</em></p><p><strong>Tätä mieltä siis olemme me kaikki blogistit yhdessä</strong> - HYVÄ!</p><p>* * *</p><p>Tämän kaiken mitä edellä olen esitänyt, ja joka lukee kommenttina blogitekstissäni, päättelen siis blogikirjoitukseni: <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246366-vanhustenhoitoon-satsattava-rahaa">Vanhustenhoitoon satsattava vähemmän rahaa</a> perusteella. Ja olenhan minä taas oikeassa. Olenhan minä, olen?</p><p>Olen siis täysin samoilla linjoilla kuin eräs presidenttiehdokas, joten: huomenna kaikki on paremmin?&nbsp;<br />Niin, tai tuohan riippuu siitä kuka valitaan presidentiksi tammikuussa - vai valitaanko ketään?&nbsp;<br />Yksi kysymys joka ehdokkaille olisi tarpeen esittää on: jos pitää ruokkia vanhukset tai lapset niin kummat ruokit?</p><p>Joku väittää, ja varmasti monikin, että tuollaisia vastakkainasetteluja ei saa tehdä. MUTTA: joskus sellaisia vaan pitää tehdä. Aina ei riitä kaikkea kaikille - vai riittääkö?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hiljattain joku muukin kirjoitti asiaa: "Vaikeneminen on myöntymisen merkki" - kuten sananlasku sanoo. Tuon perusteella rohkenen päätellä, että kaikki blogistit ovat pääosin samaa mieltä kuin minä.

Käytännössä: Vanhusten palveluja voi ja saa heikentää jos sen avulla turvataan lasten etu. Ja tuohan toteuttaa juurikin sitä mitä nykyvanhukset ovat aikoinaan YK:n kanssa sopineet. He ovat tuolloin ajatelleet: "Lasten puolesta olemme valmiita kärsimään vähän, ja vaikka paljonkin!"

Tätä mieltä siis olemme me kaikki blogistit yhdessä - HYVÄ!

* * *

Tämän kaiken mitä edellä olen esitänyt, ja joka lukee kommenttina blogitekstissäni, päättelen siis blogikirjoitukseni: Vanhustenhoitoon satsattava vähemmän rahaa perusteella. Ja olenhan minä taas oikeassa. Olenhan minä, olen?

Olen siis täysin samoilla linjoilla kuin eräs presidenttiehdokas, joten: huomenna kaikki on paremmin? 
Niin, tai tuohan riippuu siitä kuka valitaan presidentiksi tammikuussa - vai valitaanko ketään? 
Yksi kysymys joka ehdokkaille olisi tarpeen esittää on: jos pitää ruokkia vanhukset tai lapset niin kummat ruokit?

Joku väittää, ja varmasti monikin, että tuollaisia vastakkainasetteluja ei saa tehdä. MUTTA: joskus sellaisia vaan pitää tehdä. Aina ei riitä kaikkea kaikille - vai riittääkö?

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246394-kiva-kun-olette-kanssani-samaa-mielta-myontyminen#comments Budjetti Lapsen etu Lapsioikeussopimus Lasten etu vanhustenhoito Tue, 21 Nov 2017 14:13:42 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246394-kiva-kun-olette-kanssani-samaa-mielta-myontyminen
Hallituksen talouskuri pettää http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246352-hallituksen-talouskuri-pettaa <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005456137.html">artikkelin</a>, jossa ilmaistaan hyvin se huoli, jota itse olen kantanut siitä lähtien kun ensi kerran annettiin ymmärtää, että Suomen talous on kääntynyt nousuun. Suomessa ei vieläkään ymmärretä mitään suhdannepolitiikasta tai Keynesiläisyydestä. Suomessa leikataan ja kiristetään verotusta kun talous kaipaisi elvytystä. Sitten kun talouskasvu alkaa, uusia menoja ja veroastetta aletaan rukata sen mukaisiin puihin muistamatta, että se mikä menee ylös, tulee aina joskus myös alas.</p><p>Hallitus on nyt kritisoinut Vihreiden ja SDP:n vaihtoehtobudjetteja verotuksen kiristämisestä. Samaan aikaan sen oma politiikka lepää osittain tyhjän päällä: alkoholilain uudistus uhkaa venähtää ja samaa tietä alkoholiveron nosto, mutta 100 miljoonan lisäverokertymä on jo laskettu budjetin tulopuolelle. Myös kertaalleen päätetty kiinteistöveron alarajan nosto kumitettiin pois valtion tasetta paikkaamasta. Epäsuosittua ehkä, mutta niin pitäisi olla velkaantumisen jatkamisenkin.</p><p>Valtion velanoton piti loppua viimein vuonna 2021, mutta tästä tavoitteesta hallitus on jo kokonaan luopunut. Velkaantuminen jatkuu pitkälle 2020-luvulle, vaikka talouskasvuennusteet eivät pysy toteuman perässä. Kysymys kuuluukin, kauanko tätä herkkua jatkuu? Väestön ikääntymisestä ja työikäisen väestön vähenemisestä emme pääse mihinkään, näistä syistä julkiset menot ja tulojen tarve tulevat jatkossakin kasvamaan vaikka työttömyyttä saataisiinkin vähennettyä. Suomen rakenteellinen alijäämä ei ole oikenemassa mihinkään.</p><p><strong>Opposition verolinja</strong></p><p>Vihreiden halukkuus energiaverotuksen kiristämiseen ja verovähennysten karsimiseen on yleisesti tunnettua, mutta SDP itse asiassa on esittänyt pääasiassa hallituksen esittämien veronalennusten perumista, siis verotuksen pitämistä nykyisellä tasolla. Vasemmistoliitto menee tässä asiassa täysin omia latujaan ja haluaa ainoana kiristää verotusta rankasti.</p><p>Joitain uusia veroja ja veroluokkia demareillakin on, mutta myös veronalennuksia: tuloveroja kevennettäisiin kaikilta paitsi eniten tienaavilta ja yritysten ALV-rajaa nostettaisiin 30 000 euroon. Näiden vaikutukset ovat käytännössä +/- 0, tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta omistamisen verotukseen. Työn verotus on Suomessa kansainvälisesti verraten todella kireää, mutta sen sijaan omistamista ja sen tuottoja verotetaan kevyemmin kuin verrokkimaissa. Tästä kärsii eniten keskiluokka ja hyötyy rikas vähemmistö. Startup-yrittäjän arviosta siitä, miten demareiden vaihtoehtobudjetti vaikuttaisi yrittäjiin voi lukea lisää <a href="https://oranssiutopia.wordpress.com/2017/11/16/verkkouutiset-sdpn-vaihtoehtobudjetti-ja-yrittajan-etu/">täältä</a>.</p><p>Joitain menolisäyksiäkin on pakko tehdä, koska palkankorotusten myötä hintataso tulee nousemaan. Pienimpiin eläkkeisiin, perusturvaan ja opintorahaan tarvitaan elinkustannusindeksin mukaiset korotukset ja lisäksi takuueläkkeeseen on saatava maltillinen tasokorotus, jotta eläkeläiset saadaan pois leipäjonoista.</p><p><strong>Talouskuria on jatkettava erityisesti nousukaudella</strong></p><p>&quot;Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä&quot;, sanoi aikanaan <strong>Raimo Sailas</strong> (sd.). Lausumassa on vinha perä, sillä ainoastaan hyvin taloutensa hoitanut valtio voi tiukassa tilanteessa velkaantua ja keventää verotusta, maksaa työttömyyskorvauksia ja käynnistää ylimääräisiä investointeja elvyttääkseen taloutta ja turvatakseen tavallisten perheiden normaalin elämän jatkumisen.</p><p>Kun julkiset menot on mitoitettu maksukyvyn mukaan, niillä ihmisille tarjottava tuki ja turva on myös luotettavammalla pohjalla. Jos kaikki mitä tulee, pannaan sitä myöten haisemaan voidaan odottaa että pää jää vetävän käteen, kun seuraavan kerran talouskäyrät nyökkäävät. Rakenteelliseen alijäämään tunnutaan nyt suhtautuvan hallituksessa täysin holtittomasti kun talouskasvu näyttää tilapäisesti hyvältä. Kai sitä ajatellaan, että kyllä rikkaat ja hyvätuloiset pärjäävät, vaikka valtiontalous sotkettaisiin suohon.</p><p>Valtiontalouteen on tehtävä sellaisia reformeja, joiden avulla orastava talouskasvu näkyy mahdollisimman monen elämässä uusina työpaikkoina. Samalla on nyt mahdollisuus toteuttaa joitakin infrahankkeita, joilla olisi myönteinen vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä. Muuten talouden suhteen pitäisi jatkaa tiukkaa kuria.</p><p>Oppositiolta toivoisikin nyt valppautta ja kykyä vastustaa kiusauksia populistiseen tarjoushuutokauppaan. Suomalaisilla on onneksi pääsääntöisesti terveen talonpoikainen taloudellinen moraali. Jos talouskasvun tilapäisyyttä ja pidemmän aikavälin talousnäkymien huolestauttavuutta pidetään esillä, se tekee hallituksellekin hankalaksi tehdä kovin vastuuttomia vaalibudjetteja Keskustan ja Sinisten kannatuksen pelastamiseksi kansan kustannuksella.</p> Helsingin Sanomat julkaisi tänään artikkelin, jossa ilmaistaan hyvin se huoli, jota itse olen kantanut siitä lähtien kun ensi kerran annettiin ymmärtää, että Suomen talous on kääntynyt nousuun. Suomessa ei vieläkään ymmärretä mitään suhdannepolitiikasta tai Keynesiläisyydestä. Suomessa leikataan ja kiristetään verotusta kun talous kaipaisi elvytystä. Sitten kun talouskasvu alkaa, uusia menoja ja veroastetta aletaan rukata sen mukaisiin puihin muistamatta, että se mikä menee ylös, tulee aina joskus myös alas.

Hallitus on nyt kritisoinut Vihreiden ja SDP:n vaihtoehtobudjetteja verotuksen kiristämisestä. Samaan aikaan sen oma politiikka lepää osittain tyhjän päällä: alkoholilain uudistus uhkaa venähtää ja samaa tietä alkoholiveron nosto, mutta 100 miljoonan lisäverokertymä on jo laskettu budjetin tulopuolelle. Myös kertaalleen päätetty kiinteistöveron alarajan nosto kumitettiin pois valtion tasetta paikkaamasta. Epäsuosittua ehkä, mutta niin pitäisi olla velkaantumisen jatkamisenkin.

Valtion velanoton piti loppua viimein vuonna 2021, mutta tästä tavoitteesta hallitus on jo kokonaan luopunut. Velkaantuminen jatkuu pitkälle 2020-luvulle, vaikka talouskasvuennusteet eivät pysy toteuman perässä. Kysymys kuuluukin, kauanko tätä herkkua jatkuu? Väestön ikääntymisestä ja työikäisen väestön vähenemisestä emme pääse mihinkään, näistä syistä julkiset menot ja tulojen tarve tulevat jatkossakin kasvamaan vaikka työttömyyttä saataisiinkin vähennettyä. Suomen rakenteellinen alijäämä ei ole oikenemassa mihinkään.

Opposition verolinja

Vihreiden halukkuus energiaverotuksen kiristämiseen ja verovähennysten karsimiseen on yleisesti tunnettua, mutta SDP itse asiassa on esittänyt pääasiassa hallituksen esittämien veronalennusten perumista, siis verotuksen pitämistä nykyisellä tasolla. Vasemmistoliitto menee tässä asiassa täysin omia latujaan ja haluaa ainoana kiristää verotusta rankasti.

Joitain uusia veroja ja veroluokkia demareillakin on, mutta myös veronalennuksia: tuloveroja kevennettäisiin kaikilta paitsi eniten tienaavilta ja yritysten ALV-rajaa nostettaisiin 30 000 euroon. Näiden vaikutukset ovat käytännössä +/- 0, tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta omistamisen verotukseen. Työn verotus on Suomessa kansainvälisesti verraten todella kireää, mutta sen sijaan omistamista ja sen tuottoja verotetaan kevyemmin kuin verrokkimaissa. Tästä kärsii eniten keskiluokka ja hyötyy rikas vähemmistö. Startup-yrittäjän arviosta siitä, miten demareiden vaihtoehtobudjetti vaikuttaisi yrittäjiin voi lukea lisää täältä.

Joitain menolisäyksiäkin on pakko tehdä, koska palkankorotusten myötä hintataso tulee nousemaan. Pienimpiin eläkkeisiin, perusturvaan ja opintorahaan tarvitaan elinkustannusindeksin mukaiset korotukset ja lisäksi takuueläkkeeseen on saatava maltillinen tasokorotus, jotta eläkeläiset saadaan pois leipäjonoista.

Talouskuria on jatkettava erityisesti nousukaudella

"Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä", sanoi aikanaan Raimo Sailas (sd.). Lausumassa on vinha perä, sillä ainoastaan hyvin taloutensa hoitanut valtio voi tiukassa tilanteessa velkaantua ja keventää verotusta, maksaa työttömyyskorvauksia ja käynnistää ylimääräisiä investointeja elvyttääkseen taloutta ja turvatakseen tavallisten perheiden normaalin elämän jatkumisen.

Kun julkiset menot on mitoitettu maksukyvyn mukaan, niillä ihmisille tarjottava tuki ja turva on myös luotettavammalla pohjalla. Jos kaikki mitä tulee, pannaan sitä myöten haisemaan voidaan odottaa että pää jää vetävän käteen, kun seuraavan kerran talouskäyrät nyökkäävät. Rakenteelliseen alijäämään tunnutaan nyt suhtautuvan hallituksessa täysin holtittomasti kun talouskasvu näyttää tilapäisesti hyvältä. Kai sitä ajatellaan, että kyllä rikkaat ja hyvätuloiset pärjäävät, vaikka valtiontalous sotkettaisiin suohon.

Valtiontalouteen on tehtävä sellaisia reformeja, joiden avulla orastava talouskasvu näkyy mahdollisimman monen elämässä uusina työpaikkoina. Samalla on nyt mahdollisuus toteuttaa joitakin infrahankkeita, joilla olisi myönteinen vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä. Muuten talouden suhteen pitäisi jatkaa tiukkaa kuria.

Oppositiolta toivoisikin nyt valppautta ja kykyä vastustaa kiusauksia populistiseen tarjoushuutokauppaan. Suomalaisilla on onneksi pääsääntöisesti terveen talonpoikainen taloudellinen moraali. Jos talouskasvun tilapäisyyttä ja pidemmän aikavälin talousnäkymien huolestauttavuutta pidetään esillä, se tekee hallituksellekin hankalaksi tehdä kovin vastuuttomia vaalibudjetteja Keskustan ja Sinisten kannatuksen pelastamiseksi kansan kustannuksella.

]]>
20 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246352-hallituksen-talouskuri-pettaa#comments Kotimaa Budjetti hallitus Talous Talouskasvu Talouskuri Mon, 20 Nov 2017 14:21:43 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246352-hallituksen-talouskuri-pettaa
Aalto ja vihreä budjettikupla http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246330-aalto-ja-vihrea-budjettikupla <p>Vihreät julkaisivat viime viikolla vaihtoehtobudjettinsa. On hienoa, että näin päästään keskustelemaan puolueiden välisistä eroista. Tämä on reilua äänestäjien kannalta.</p><p>Touko Aalto kirjoitti (KSML 18.11.) kauniisti johtamansa vihreiden vaihtoehdosta menemättä kuitenkaan sen tarkemmin yksityiskohtiin. Tätä en ihmettele. Monesta hyvästä tavoitteesta huolimatta varsinkaan budjetin rahoitus ei kestä tarkempaa tarkastelua. Esimerkiksi harmaasta taloudesta vihreät lupaavat 8 miljoonan euron panostuksella 130 miljoonan euron tuoton. Uskoo ken tahtoo.</p><p>Toisaalta vihreät kertovat rehellisesti korottavansa palkansaajien, teollisuuden ja erityisesti yrittäjien verotusta. Vihreiden tuore vaihtoehtobudjetti onkin karua luettavaa. Erityisen pettynyt olin siihen, että meitä ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia rangaistaisiin vihreiden mallissa oikein urakalla.</p><p>Aalto on aiemmin luvannut autoiluun halvempia ajokilometrejä maaseudulle. Hänen mukaansa pitkien etäisyyksien maakunnissa autoilusta tulisi saada halvempaa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa. Tämä vaihtoehtobudjetti näyttää kuitenkin hapanta naamaa kehä kolmosen ulkopuolelle.</p><p>Vihreiden vaihtoehtobudjetti esittää polttoaineen hintaa ylös ja kilometrikorvauksia sekä työmatkavähennyksiä alas. Tässä mallissa työssäkäynnin kustannukset ja kannustinloukut kasvaisivat entisestään. Esitys vaikuttaa suorastaan absurdilta, kun aiemmin Aalto lupasi syrjäseuduilla asuville halvempia ajokilometrejä vihreitä äänestämällä!</p><p>Raitiovaunuilla ja metroilla ei vielä täällä Keski-Suomessa pitkälle pääse.</p><p>Onneksi Kirri-Tikkakoski &ndash;moottoritiehanke päätettiin lopulta käynnistää. Tarvittiinkin keskustavetoinen hallitus, että maakuntien hankkeet etenivät.</p><p>Nykyhallituksen onnistumiset talouskasvussa ja työllisyyden lisäämisessä haihtuisivat savuna ilmaan, mikäli vihreiden esitys energiaveron korotuksista toteutuisi. Tämä siirtäisi työpaikkoja muualle Eurooppaan ja saisi tulevat investoinnit vakavaan uudelleen tarkasteluun. Tuskinpa Äänekoskellakaan tällaisesta esityksestä riemuitaan.</p><p>Yrittäjien verotusta kiristämällä ja esimerkiksi työkonepolttoaineiden verotukea pienentämällä tuskin helpotetaan pienyrittäjien asemaa saati kannustetaan laajentamaan toimintoja.</p><p>Monelta kohdin vihreiden esityksessä näkyykin helsinkiläisten kädenjälki, jossa keskisuomalainen puheenjohtaja on unohtanut oman maakuntansa tykkänään.</p><p>Näyttääkin siltä, että vihreillä on Helsingissä virallinen linja, joka ei kestä maakunnissa ilman, että luvataan halvempia ajokilometrejä vailla realismia.</p><p><a href="http://www.joonaskontta.fi">www.joonaskontta.fi</a></p> Vihreät julkaisivat viime viikolla vaihtoehtobudjettinsa. On hienoa, että näin päästään keskustelemaan puolueiden välisistä eroista. Tämä on reilua äänestäjien kannalta.

Touko Aalto kirjoitti (KSML 18.11.) kauniisti johtamansa vihreiden vaihtoehdosta menemättä kuitenkaan sen tarkemmin yksityiskohtiin. Tätä en ihmettele. Monesta hyvästä tavoitteesta huolimatta varsinkaan budjetin rahoitus ei kestä tarkempaa tarkastelua. Esimerkiksi harmaasta taloudesta vihreät lupaavat 8 miljoonan euron panostuksella 130 miljoonan euron tuoton. Uskoo ken tahtoo.

Toisaalta vihreät kertovat rehellisesti korottavansa palkansaajien, teollisuuden ja erityisesti yrittäjien verotusta. Vihreiden tuore vaihtoehtobudjetti onkin karua luettavaa. Erityisen pettynyt olin siihen, että meitä ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia rangaistaisiin vihreiden mallissa oikein urakalla.

Aalto on aiemmin luvannut autoiluun halvempia ajokilometrejä maaseudulle. Hänen mukaansa pitkien etäisyyksien maakunnissa autoilusta tulisi saada halvempaa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa. Tämä vaihtoehtobudjetti näyttää kuitenkin hapanta naamaa kehä kolmosen ulkopuolelle.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti esittää polttoaineen hintaa ylös ja kilometrikorvauksia sekä työmatkavähennyksiä alas. Tässä mallissa työssäkäynnin kustannukset ja kannustinloukut kasvaisivat entisestään. Esitys vaikuttaa suorastaan absurdilta, kun aiemmin Aalto lupasi syrjäseuduilla asuville halvempia ajokilometrejä vihreitä äänestämällä!

Raitiovaunuilla ja metroilla ei vielä täällä Keski-Suomessa pitkälle pääse.

Onneksi Kirri-Tikkakoski –moottoritiehanke päätettiin lopulta käynnistää. Tarvittiinkin keskustavetoinen hallitus, että maakuntien hankkeet etenivät.

Nykyhallituksen onnistumiset talouskasvussa ja työllisyyden lisäämisessä haihtuisivat savuna ilmaan, mikäli vihreiden esitys energiaveron korotuksista toteutuisi. Tämä siirtäisi työpaikkoja muualle Eurooppaan ja saisi tulevat investoinnit vakavaan uudelleen tarkasteluun. Tuskinpa Äänekoskellakaan tällaisesta esityksestä riemuitaan.

Yrittäjien verotusta kiristämällä ja esimerkiksi työkonepolttoaineiden verotukea pienentämällä tuskin helpotetaan pienyrittäjien asemaa saati kannustetaan laajentamaan toimintoja.

Monelta kohdin vihreiden esityksessä näkyykin helsinkiläisten kädenjälki, jossa keskisuomalainen puheenjohtaja on unohtanut oman maakuntansa tykkänään.

Näyttääkin siltä, että vihreillä on Helsingissä virallinen linja, joka ei kestä maakunnissa ilman, että luvataan halvempia ajokilometrejä vailla realismia.

www.joonaskontta.fi

]]>
8 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246330-aalto-ja-vihrea-budjettikupla#comments Kotimaa Budjetti Politiikka Talous Touko Aalto Vihreät Mon, 20 Nov 2017 07:53:40 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246330-aalto-ja-vihrea-budjettikupla
Helsingin talousarvioesitys 2018: joustava Helsinki http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246140-helsingin-talousarvioesitys-2018-joustava-helsinki <p>Helsingin valtuustossa käytettiin tänään<a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-talousarvion-kasittely-alkoi-kaupunginvaltuustossa"> talousarvion käsittelyn</a> yhteydessä noin 70 puheenvuoroa. Tässä oma puheenvuoroni tältä illalta.&nbsp;</p><p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.&nbsp;</p><p>Näin kärkeen, kiitos kaikille budjetin valmisteluun osallistuneille.&nbsp;</p><p>Tässä puheenvuorossa haluan kiinnittää&nbsp; talousarviossa huomiomme muutaman kohtaan, joilla <strong>parannamme rakkaan kaupunkimme elinvoimaisuutta, varsinkin itse sen asukkaiden näkökulmasta. </strong>Käytän samalla kokeilukulttuurin sijaan tällä kertaa sanaa joustavuus.</p><p><strong>Kaupunkistrategian mukainen toimiva Helsinki on kokeileva ja joustava Helsinki.</strong>&nbsp;</p><p>Talousarvioehdotuksessa Helsinki laskee kunnallisveroprosenttia 18,0 prosenttiin. Ahkerana veronmaksajana, toivotan tämän jouston lämpimästi tervetulleeksi. Odotusarvo on, että tämä 0,5 prosenttiyksikön lasku tuo takaisin kaupungintalouteemme kiertämään moninkertaisesti hyvää. &nbsp;</p><p>Yhdessä aiemmista puheenvuoroista todettiin, että kun veroja alennetaan, käytettävissä on vähemmän rahaa. Mielestäni taas, kun veroja alennetaan, käytettävissä on päinvastoin enemmän rahaa. Kyse on vain, mistä näkökulmasta asiaa katsoo.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Liikunta ja luonto ovat kaupunkilaisenkin henkireikä. </strong>Talousarviossa onkin varattuna nyt yhteensä 16,9 miljoonaa euroa puistojen ja liikunta-alueiden rakentamiseen. Määrärahana 4,7 miljoonaa euroa on osoitettu liikuntapaikkojen sekä ulkoilualueiden rakentamiseen. Tästä kiitos.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>On tärkeää, että palvelut pysyvät kasvavan kaupungin mukana. </strong>Erityisesti Lauttasaari on kärsinyt kehityksen perässä laahaavista palveluista. Nyt talousarviossa on mukana muun muassa päiväkoti Lauttasaari, joka takaa monelle lapselle paikan omalta saarelta ja tuo helpotusta arkeen. Jotta voimme taata tulevaisuudessa kasvavan Helsingin tarpeisiin riittävästi tilaa, on joustava hybridirakentaminen oiva lisäratkaisu moneen palvelutilapuutteeseen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olemme myös täälläkin salissa keskustelleet varsin kipeästä asiasta, eli joustavasta - tai joustamattomasta - liikenteestä kaupungin keskustassa. <strong>Meidän tavoitteemme on olla etukenossa yksi vetävimmistä start-up-kaupungeista, ja houkutella uusia yrityksiä kasvumme vauhdittajiksi.</strong> Tämä yhtälö ei kuitenkaan toimi silloin, kun liikkuva väkemme seisoo teennäisissä keskustan ruuhkissa, eli valomeressä ja tietöissä. <strong>Siksi joustava liikenne on ensisijaisen tärkeää tulevana budjettikautena. </strong>Sillä tällaisen seisottamisen kustannuksia ei varmastikaan ole nyt otettu talousarvion menoissa huomioon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kokonaisuudessaan talousarvioehdotus on hyvässä tasapainossa kohti maailman toimivinta kaupunkia, kokeilevan ja joustavan Helsingin puolesta. Kannatan talousarvioehdotuksen hyväksymistä.&nbsp;Kiitos.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin valtuustossa käytettiin tänään talousarvion käsittelyn yhteydessä noin 70 puheenvuoroa. Tässä oma puheenvuoroni tältä illalta. 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. 

Näin kärkeen, kiitos kaikille budjetin valmisteluun osallistuneille. 

Tässä puheenvuorossa haluan kiinnittää  talousarviossa huomiomme muutaman kohtaan, joilla parannamme rakkaan kaupunkimme elinvoimaisuutta, varsinkin itse sen asukkaiden näkökulmasta. Käytän samalla kokeilukulttuurin sijaan tällä kertaa sanaa joustavuus.

Kaupunkistrategian mukainen toimiva Helsinki on kokeileva ja joustava Helsinki. 

Talousarvioehdotuksessa Helsinki laskee kunnallisveroprosenttia 18,0 prosenttiin. Ahkerana veronmaksajana, toivotan tämän jouston lämpimästi tervetulleeksi. Odotusarvo on, että tämä 0,5 prosenttiyksikön lasku tuo takaisin kaupungintalouteemme kiertämään moninkertaisesti hyvää.  

Yhdessä aiemmista puheenvuoroista todettiin, että kun veroja alennetaan, käytettävissä on vähemmän rahaa. Mielestäni taas, kun veroja alennetaan, käytettävissä on päinvastoin enemmän rahaa. Kyse on vain, mistä näkökulmasta asiaa katsoo. 

 

Liikunta ja luonto ovat kaupunkilaisenkin henkireikä. Talousarviossa onkin varattuna nyt yhteensä 16,9 miljoonaa euroa puistojen ja liikunta-alueiden rakentamiseen. Määrärahana 4,7 miljoonaa euroa on osoitettu liikuntapaikkojen sekä ulkoilualueiden rakentamiseen. Tästä kiitos. 

 

On tärkeää, että palvelut pysyvät kasvavan kaupungin mukana. Erityisesti Lauttasaari on kärsinyt kehityksen perässä laahaavista palveluista. Nyt talousarviossa on mukana muun muassa päiväkoti Lauttasaari, joka takaa monelle lapselle paikan omalta saarelta ja tuo helpotusta arkeen. Jotta voimme taata tulevaisuudessa kasvavan Helsingin tarpeisiin riittävästi tilaa, on joustava hybridirakentaminen oiva lisäratkaisu moneen palvelutilapuutteeseen. 

 

Olemme myös täälläkin salissa keskustelleet varsin kipeästä asiasta, eli joustavasta - tai joustamattomasta - liikenteestä kaupungin keskustassa. Meidän tavoitteemme on olla etukenossa yksi vetävimmistä start-up-kaupungeista, ja houkutella uusia yrityksiä kasvumme vauhdittajiksi. Tämä yhtälö ei kuitenkaan toimi silloin, kun liikkuva väkemme seisoo teennäisissä keskustan ruuhkissa, eli valomeressä ja tietöissä. Siksi joustava liikenne on ensisijaisen tärkeää tulevana budjettikautena. Sillä tällaisen seisottamisen kustannuksia ei varmastikaan ole nyt otettu talousarvion menoissa huomioon. 

 

Kokonaisuudessaan talousarvioehdotus on hyvässä tasapainossa kohti maailman toimivinta kaupunkia, kokeilevan ja joustavan Helsingin puolesta. Kannatan talousarvioehdotuksen hyväksymistä. Kiitos. 

 

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246140-helsingin-talousarvioesitys-2018-joustava-helsinki#comments Budjetti Helsinki Helvaltuusto Lauttasaari Talousarvio Wed, 15 Nov 2017 20:56:45 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246140-helsingin-talousarvioesitys-2018-joustava-helsinki
Helsingin talousarvioesitys 2018: Kokoomuksen ryhmäpuhe http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246136-helsingin-talousarvioesitys-2018 <p><strong>&#39;Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.&#39;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tänään <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-talousarvion-kasittely-alkoi-kaupunginvaltuustossa">Helsingin valtuustossa</a> käsiteltiin Helsingin <a href="https://www.hel.fi/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/talousarvio/">talousarvioesitystä vuodelle 2018</a>. Budjetti herätti paljon <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-talousarvion-kasittely-alkoi-kaupunginvaltuustossa">keskustelua</a>, ja ihan alkuun pitivät kaikki valtuustoryhmät oman valtuustoryhmän puheensa. Kokoomuksen puheen piti Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Wille Rydman, ja erinomainen puhe on kokonaisuudessaan tässä:&nbsp;</p><p>**</p><p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,</p><p><strong>Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva.</strong> Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.</p><p><strong>Kaupunkimme talous on tänä päivänä varsin tukevalla pohjalla. </strong>Se ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Finanssikriisin aiheuttama romahdus ja sitä seurannut pitkä taantuma kurittivat tuntuvasti Helsinkiäkin. Kaupungin velat kaksinkertaistuivat muutamassa vuodessa.</p><p><strong>Viime valtuustokaudella kaupungin taloutta laitettiin kuntoon pitkälti kokoomuksen tahdittamana. </strong>Prosentin vuotuista tuottavuustavoitetta ja investointikattoa arvosteltiin kovasti, mutta juuri tällaisten menojarrujen ansiosta velkaantuminen pysäytettiin ja kaupungin talous saatiin vakaalle tolalle. Tämän työn hedelmistä voimme nauttia ensi vuonna.</p><p><strong>Kevennämme nyt helsinkiläisten verorasitusta puolella prosenttiyksiköllä. </strong>Ja on kyllä aikakin &ndash; edellisestä veronkevennyksestä on jo 21 vuotta aikaa, ja näin kevennettynäkin verotuksemme on yhä finanssikriisiä edeltänyttä tasoa kireämpi. Veronmaksajan rasitusta on lisätty vuosikymmenten aikana jatkuvasti. On erinomaista, että käännämme nyt suuntaa.</p><p><strong>Kiinteistöveron pidämme ensi vuonna alimmalla lainsäädännön mahdollistamalla tasolla.</strong> Koiraveron poistamme kokonaan. Näistä ratkaisuista huolimatta pystymme nostamaan kaupungin investoinnit uudelle ennätystasolle ilman merkittävää tarvetta lisävelalle. Nyt päätettävillä investoinneilla ja veroratkaisuilla Helsinki parantaa kilpailukykyään ja luo edellytyksiä uudelle talouskasvulle.</p><p><strong>Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan investoimalla asumiseen, liikenteeseen ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin.</strong> Keskiössä ovat asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämät investoinnit, palveluverkon kehittäminen liikuntainvestoinnit mukaan lukien ja joukkoliikenne. Korjausrakentamisessa korostuvat koulurakennusten ja päiväkotien turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen.</p><p><strong>Satsningar för framtiden syns också i driftsekonomiutgifterna.</strong> De livskraftiga och säregna skolorna är en av Helsinginfors centralaste dragningskraftsfaktorer. Helsinginfors bereder sig för en ökande barnmängd med 1300 nya dagisplatser. Fostrans- och utbildningssektorn urskiljs i budgeten som ett särskilt insatsområde.</p><p><strong>Kansainvälistyvässä maailmassa tietä menestykseen tasoittaa monipuolinen kielitaito. </strong>Helsinki lisää muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamääriä. Lisäksi vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen panostetaan ja avustusmäärärahoja korotetaan liikkumattomuuden vähentämiseksi.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveystoimessa lisämäärärahat kohdistuvat muun muassa ikäihmisten kotona asumisen palveluihin, lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, neuvoloiden ja koulujen oppilasterveydenhuollon vahvistamiseen sekä lastensuojeluun ja perheneuvoloiden jonojen purkamiseen.</strong> Myöskään korkeatasoisia kulttuuripalveluita Helsingin keskeisenä kilpailuvalttina ei ole unohdettu. Lisäksi laaditaan kokoomukselle tärkeä selvitys Stara-liikelaitoksen tilaaja- ja tuottajaroolien erottamiseksi toisistaan.</p><p>On syytä kiittää kaikkia budjettineuvotteluissa mukana olleita ryhmiä ratkaisuhakuisuudesta ja kompromissikyvystä helsinkiläisten yhteiseksi parhaaksi. Kansainvälinen kilpailu on yhä enenevässä määrin metropolien välistä. <strong>Kun Helsinki menestyy, koko Suomi hyötyy. Helsingin tulee pyrkiä olemaan Itämeren alueen kilpailukykyisin kaupunki, joka vetää puoleensa yrityksiä, investointeja ja osaavia ihmisiä.</strong> Ensi vuoden budjetti tukee tätä kunnianhimoista tavoitetta hyvin.</p><p>&nbsp;</p><p>Wille Rydman</p><p>varapuheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä</p><p>&nbsp;</p><p>**</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 'Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.'

 

Tänään Helsingin valtuustossa käsiteltiin Helsingin talousarvioesitystä vuodelle 2018. Budjetti herätti paljon keskustelua, ja ihan alkuun pitivät kaikki valtuustoryhmät oman valtuustoryhmän puheensa. Kokoomuksen puheen piti Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Wille Rydman, ja erinomainen puhe on kokonaisuudessaan tässä: 

**

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Viime kädessä toimivien julkisten palveluiden takana ovat aina työteliäät veronmaksajat ja menestyvät yritykset. Pitkällä tähtäimellä vain sellainen kaupunki voi menestyä, jossa myös veronmaksaja viihtyy.

Kaupunkimme talous on tänä päivänä varsin tukevalla pohjalla. Se ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Finanssikriisin aiheuttama romahdus ja sitä seurannut pitkä taantuma kurittivat tuntuvasti Helsinkiäkin. Kaupungin velat kaksinkertaistuivat muutamassa vuodessa.

Viime valtuustokaudella kaupungin taloutta laitettiin kuntoon pitkälti kokoomuksen tahdittamana. Prosentin vuotuista tuottavuustavoitetta ja investointikattoa arvosteltiin kovasti, mutta juuri tällaisten menojarrujen ansiosta velkaantuminen pysäytettiin ja kaupungin talous saatiin vakaalle tolalle. Tämän työn hedelmistä voimme nauttia ensi vuonna.

Kevennämme nyt helsinkiläisten verorasitusta puolella prosenttiyksiköllä. Ja on kyllä aikakin – edellisestä veronkevennyksestä on jo 21 vuotta aikaa, ja näin kevennettynäkin verotuksemme on yhä finanssikriisiä edeltänyttä tasoa kireämpi. Veronmaksajan rasitusta on lisätty vuosikymmenten aikana jatkuvasti. On erinomaista, että käännämme nyt suuntaa.

Kiinteistöveron pidämme ensi vuonna alimmalla lainsäädännön mahdollistamalla tasolla. Koiraveron poistamme kokonaan. Näistä ratkaisuista huolimatta pystymme nostamaan kaupungin investoinnit uudelle ennätystasolle ilman merkittävää tarvetta lisävelalle. Nyt päätettävillä investoinneilla ja veroratkaisuilla Helsinki parantaa kilpailukykyään ja luo edellytyksiä uudelle talouskasvulle.

Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan investoimalla asumiseen, liikenteeseen ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin. Keskiössä ovat asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämät investoinnit, palveluverkon kehittäminen liikuntainvestoinnit mukaan lukien ja joukkoliikenne. Korjausrakentamisessa korostuvat koulurakennusten ja päiväkotien turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen.

Satsningar för framtiden syns också i driftsekonomiutgifterna. De livskraftiga och säregna skolorna är en av Helsinginfors centralaste dragningskraftsfaktorer. Helsinginfors bereder sig för en ökande barnmängd med 1300 nya dagisplatser. Fostrans- och utbildningssektorn urskiljs i budgeten som ett särskilt insatsområde.

Kansainvälistyvässä maailmassa tietä menestykseen tasoittaa monipuolinen kielitaito. Helsinki lisää muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamääriä. Lisäksi vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen panostetaan ja avustusmäärärahoja korotetaan liikkumattomuuden vähentämiseksi.

Sosiaali- ja terveystoimessa lisämäärärahat kohdistuvat muun muassa ikäihmisten kotona asumisen palveluihin, lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, neuvoloiden ja koulujen oppilasterveydenhuollon vahvistamiseen sekä lastensuojeluun ja perheneuvoloiden jonojen purkamiseen. Myöskään korkeatasoisia kulttuuripalveluita Helsingin keskeisenä kilpailuvalttina ei ole unohdettu. Lisäksi laaditaan kokoomukselle tärkeä selvitys Stara-liikelaitoksen tilaaja- ja tuottajaroolien erottamiseksi toisistaan.

On syytä kiittää kaikkia budjettineuvotteluissa mukana olleita ryhmiä ratkaisuhakuisuudesta ja kompromissikyvystä helsinkiläisten yhteiseksi parhaaksi. Kansainvälinen kilpailu on yhä enenevässä määrin metropolien välistä. Kun Helsinki menestyy, koko Suomi hyötyy. Helsingin tulee pyrkiä olemaan Itämeren alueen kilpailukykyisin kaupunki, joka vetää puoleensa yrityksiä, investointeja ja osaavia ihmisiä. Ensi vuoden budjetti tukee tätä kunnianhimoista tavoitetta hyvin.

 

Wille Rydman

varapuheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä

 

**

 

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246136-helsingin-talousarvioesitys-2018#comments Budjetti Helsinki Helvaltuusto Talousarvio Wed, 15 Nov 2017 20:00:57 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246136-helsingin-talousarvioesitys-2018
Yritykset kulttuuria kuluttamaan http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245782-yritykset-kulttuuria-kuluttamaan <p>Kokkolassa on kokoisekseen kaupungiksi ihan hyvä kulttuuritarjonta. Yhteiskunnallisessa kaupungistumiskierteessä kulttuuritarjonta on kaupungin houkuttelevuutta lisäävä tekijä, jota jokainen kaupunki tarvitsee kun ihmiset valitsevat missä kaupungissa haluavat asua. Myös työpaikkatarjonta on merkittävä syy, kun ihmiset tekevät valintaa missä paikkakunnalla haluavat elää. Tässä asiassa kulttuuri ja yrityselämä kohtaavat ja tukevat toisiaan. Yrityselämä voi saada helpommin työvoimaa kasvun tueksi, käyttää monipuolista kulttuuritarjontaa henkilöstönsä virkistämiseen ja uusien asiakassuhteiden luomiseen.</p><p>Yrityselämällä on yhteiskunnallinen velvollisuus tukea kuntaa, joka mahdollistaa niiden menestymisen ja kasvun. Kaikki suuret yritykset eivät välttämättä maksa esimerkiksi yhteisöveroa kotikuntaansa, josta huomattava osa jää myös kunnan omaan käyttöön. Tällä rahalla kunta voi rakentaa yrityselämän tarpeisiin teitä ja tietoverkkoja, sekä sen työvoiman tarpeisiin kouluja ja terveyskeskuksia. Toivon että alueemme yrityselämä näkee kulttuuritarjonnan itsellensä tärkeänä, osaavan työvoiman vetovoimatekijänä, ja pystyy kompensoimaan alueen kulttuuritarjontaan tehtäviä leikkauksia osallistumalla runsaan kulttuuritarjontamme käyttämiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus oli mielipidekirjoituksena Kokkola-lehdessä 08.11.2017</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokkolassa on kokoisekseen kaupungiksi ihan hyvä kulttuuritarjonta. Yhteiskunnallisessa kaupungistumiskierteessä kulttuuritarjonta on kaupungin houkuttelevuutta lisäävä tekijä, jota jokainen kaupunki tarvitsee kun ihmiset valitsevat missä kaupungissa haluavat asua. Myös työpaikkatarjonta on merkittävä syy, kun ihmiset tekevät valintaa missä paikkakunnalla haluavat elää. Tässä asiassa kulttuuri ja yrityselämä kohtaavat ja tukevat toisiaan. Yrityselämä voi saada helpommin työvoimaa kasvun tueksi, käyttää monipuolista kulttuuritarjontaa henkilöstönsä virkistämiseen ja uusien asiakassuhteiden luomiseen.

Yrityselämällä on yhteiskunnallinen velvollisuus tukea kuntaa, joka mahdollistaa niiden menestymisen ja kasvun. Kaikki suuret yritykset eivät välttämättä maksa esimerkiksi yhteisöveroa kotikuntaansa, josta huomattava osa jää myös kunnan omaan käyttöön. Tällä rahalla kunta voi rakentaa yrityselämän tarpeisiin teitä ja tietoverkkoja, sekä sen työvoiman tarpeisiin kouluja ja terveyskeskuksia. Toivon että alueemme yrityselämä näkee kulttuuritarjonnan itsellensä tärkeänä, osaavan työvoiman vetovoimatekijänä, ja pystyy kompensoimaan alueen kulttuuritarjontaan tehtäviä leikkauksia osallistumalla runsaan kulttuuritarjontamme käyttämiseen.

 

 

Kirjoitus oli mielipidekirjoituksena Kokkola-lehdessä 08.11.2017

]]>
1 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245782-yritykset-kulttuuria-kuluttamaan#comments Budjetti Kokkola kulttuuri Vetovoimatekijä Yrityselämä Wed, 08 Nov 2017 18:12:09 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245782-yritykset-kulttuuria-kuluttamaan
Rahankeräys Sipilän hallituksen ministereille (eteenpäin toimitettavaksi) http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243167-rahankerays-sipilan-hallituksen-ministereille-eteenpain-toimitettavaksi <p><strong>Kuningasidea! </strong></p><p>Nyt käydään kuumaa keskustelua budjetista. Itse näen asian niin, että olisi syytä käynnistää rahankeräys. Voisin ihan vaikka itse avata tilin jonne jokainen joka ensi vuodelle suunnitellun <a href="https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-palkinnot-jalleen-jaossa-tuntematon-sotilas-produktio-aleksi-laine-ja-ville-vehkalahti-saivat-tunnustukset-200404777/">budjetin vuoksi köyhtyy</a> voisi lahjoittaa yhden euron.</p><p>HS: <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005374014.html">&quot;Valtiovarain&shy;ministeriön arvio: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisimmilta 37 euroa vuodessa, antaa rikkaimmille lisää noin 400 euroa.&quot;</a></p><p>Kuten pääministeri Sipilä totesi 20.9.2017 eduskunnassa puhuessaan niin kaikki ministerit ovat <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/147295-presidentilta-tuli-sinetti-ministereiden-palkkioista-7-pois">alentaneet palkkaansa seitsemän (7) prosenttia</a>. Ministereiden teko on ollut hyvä esimerkki, ja kaiketi se myös edesauttoi sitä, että kilpalukykysopimus jolla etenkin matalapalkkaisten naisalojen lomarahoja leikattiin saatiin syntymään.</p><p><strong>Kerätään rahaa ministereille</strong></p><p>Ministerit ovat siis vapaaehtoisesti alentaneet palkkaansa. Ensi vuoden budjetissa toteutetaan mm. veronalennuksia jotta suurituloisille (ministereillekin) jäisi enemmän rahaa käteen. Samalla pienituloiselta kansanosalta leikataan 37 euroa kuukaudessa leikkaamalla sosiaalietuuksia - onko se oikein? Varmasti on!</p><p>Köyhien ja pienituloisten on nyt syytä osoittaa ymmärrystä hallituksen politiikkaa kohtaan, ja näyttää, että kyllä meiltä vielä löytyy itse kultakin yksi euro lisää antaa varakkaille jotta heidän ei tarvitse meitä kadehtia. Toki sallittaisiin myös suurituloisten empatiaan kykenevien ja epäitsekkäiden varakkaiden lahjoittaa rahaa tähän keräykseen. Niiden itsekkäiden jotka kokevat maksavansa suurista tuloista jo nyt liikaa veroja, ja pienituloisten saavan liikaa sosiaalisia tulonsiirtoja, ei missään tapauksessa tulisi osallistua - heillehän rahaa lohdutukseksi kerättäisiin.</p><p>Keräyksellä saadut rahat olisi siis tarkoitus toimittaa hallitukselle. Keräys kestäisi tämän vuoden loppuun, siis noin kolme kuukautta. Tuona aikana kokoon saatu potti toimitettaisiin hallitukselle joka voisi osan siitä jakaa itselleen ja ylimenevä tulisi jakaa niille hyvin toimeentuleville jotka julkisesti kehtaisivat itkeä liian korkeaa verotusta.</p><p>Verotusta (tulovero) on Suomessa kyllä varaa nostaa. Ihan turha verotusta on ensi vuodelle laskea - se on hölmöä hommaa ja kiristää yhteiskunnan ilmapiiriä minkä varmasti tyhmäkin ymmärtää. Asian saattaa ymmärtää myös pääministeri Sipilä kuten ainakin osa muistakin ministereistä. Varma en tuosta ole.</p><p>Siinä kyllä vaara piilee, että jos vaikka nyt jätettäisiinkin verotusta alentamatta niin pari ministeriä ja muutama muu huippujohtaja jättäisivät hyvässä tuloskunnossa olevan Suomen kuin uppoavan laivan. Mutta ei hätää! Olen aivan varma, että Suomesta kyllä löytyisi tilalle vähintään yhtä päteviä tekijöitä jotka eivät muille maille haikailisi. Rahan perässä juoksijoiden saaminen pois Suomesta saattaisi olla jopa valtion etu. Suomeen jäisi ihmisiä jotka puhaltaisivat yhteiseen hiileen. Ihmisiä jotka olisivat empaattisia ja valmiita auttamaan heikommassa asemassa olevia lähimmäisiään. (jotkut jopa työtä jakamalla).</p><p><strong>Kansanedustajien näkemyksiä</strong></p><p>Ministeri Terho totesi eduskunnassa, että hallitus on tehnyt arvovalinnan tulonsiirroissa. <em>&quot;Pitää olla tuloja ennen kuin niitä voidaan siirtää.&quot;</em> Totta - tulonsiirtoja voidaan tehdä vain jos on verotettavia tuloja, verotuloja. Tulonsiirtojen tekeminen on vaikeampaa nykyisellä politiikalla jossa yhtenä tavoitteena on verotuksen alentaminen jotta suurituloisille ei jää luu käteen. No ei jää kun keräämme heille lisärahaa! Olen varma, että tämän keräyksen toteutumisen jälkeen rikkaimmatkin suomalaiset hymyilevät suu korvissa.</p><p>Kansanedustaja Hanna Sarkkinen kirjoitti blogissaan:&nbsp;<a href="http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243155-budjetilla-pitaisi-rakentaa-hyvinvointivaltiota">Budjetilla pitäisi rakentaa hyvinvointivaltiota</a>&nbsp;Olen hänen kanssaan samaa mieltä - ainakin siitä mitä otsikossa sanotaan.</p><p>Kansanedusta Simon Elo kirjoitti blogissaan:&nbsp;<a href="http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243133-murheellisten-laulujen-onnellinen-maa">Murheellisten laulujen onnellinen maa</a>&nbsp;ainakin seuraavaa: <em>&quot;Romutuspalkkio palautetaan, bensaveroa ei nosteta ja autoverotus kevenee jälleen.&nbsp; Romutuspalkkio edesauttaa autokantamme uudistumista ja päästötavoitteisiin pääsemistä.&quot;</em> En tiedä kykeneekö Elo sen paremmin kuin kukaan muukaan ministereistä ymmärtämään, että romutuspalkkiokin on todellisuudessa <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242179-tervetullut-romutuspalkkio-auttaa-pienituloisia">sosiaalinen tulonsiirto varakkaille</a>.</p><p>Ei kai kukaan tosissaan usko, että alle tonnin kotteron onnellinen omistaja romutuspalkkion johdosta vaihtaisi autonsa upouuteen vähäpäästöiseen - eihän usko? Kyllä se on niin, että varakkaat tuon hyödyntävät ja ostavat kympeillä - parilla sadalla, pihan perille ruostumaan jätettyjä tieliikenteeseen kelpaamattomia romuja vaihtoautoiksi - kyllähän se jo viimeksi nähtiin, ja ihan TV:n dokumentissa, kuten moni varmasti muistaa.</p><p><strong>SITOUDU: Rahaa tarvitaan!</strong></p><p><strong>Nyt tarvitaan siis rahaa. Luotan siihen, että köyhimmältäkin suomalaiselta löytyy euro tähän hyvään takoitukseen. </strong>Toimitettavaksi keräyksen päätyttyä hallitukselle joka sitten voi osan jakaa itselleen kun on osasta palkkaansakin luopunut. Loppu jäisi sitten jaettavaksi niille hyvätuloisille jotka oikeasti ja julkisesti rohkenisivat olla sitä mieltä, että Suomen verotus on niin korkea että pienituloisten sosiaalietuuksista on pakko nipistää.</p><p>Olethan mukana jos keräys oikeasti alkaa?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuningasidea!

Nyt käydään kuumaa keskustelua budjetista. Itse näen asian niin, että olisi syytä käynnistää rahankeräys. Voisin ihan vaikka itse avata tilin jonne jokainen joka ensi vuodelle suunnitellun budjetin vuoksi köyhtyy voisi lahjoittaa yhden euron.

HS: "Valtiovarain­ministeriön arvio: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisimmilta 37 euroa vuodessa, antaa rikkaimmille lisää noin 400 euroa."

Kuten pääministeri Sipilä totesi 20.9.2017 eduskunnassa puhuessaan niin kaikki ministerit ovat alentaneet palkkaansa seitsemän (7) prosenttia. Ministereiden teko on ollut hyvä esimerkki, ja kaiketi se myös edesauttoi sitä, että kilpalukykysopimus jolla etenkin matalapalkkaisten naisalojen lomarahoja leikattiin saatiin syntymään.

Kerätään rahaa ministereille

Ministerit ovat siis vapaaehtoisesti alentaneet palkkaansa. Ensi vuoden budjetissa toteutetaan mm. veronalennuksia jotta suurituloisille (ministereillekin) jäisi enemmän rahaa käteen. Samalla pienituloiselta kansanosalta leikataan 37 euroa kuukaudessa leikkaamalla sosiaalietuuksia - onko se oikein? Varmasti on!

Köyhien ja pienituloisten on nyt syytä osoittaa ymmärrystä hallituksen politiikkaa kohtaan, ja näyttää, että kyllä meiltä vielä löytyy itse kultakin yksi euro lisää antaa varakkaille jotta heidän ei tarvitse meitä kadehtia. Toki sallittaisiin myös suurituloisten empatiaan kykenevien ja epäitsekkäiden varakkaiden lahjoittaa rahaa tähän keräykseen. Niiden itsekkäiden jotka kokevat maksavansa suurista tuloista jo nyt liikaa veroja, ja pienituloisten saavan liikaa sosiaalisia tulonsiirtoja, ei missään tapauksessa tulisi osallistua - heillehän rahaa lohdutukseksi kerättäisiin.

Keräyksellä saadut rahat olisi siis tarkoitus toimittaa hallitukselle. Keräys kestäisi tämän vuoden loppuun, siis noin kolme kuukautta. Tuona aikana kokoon saatu potti toimitettaisiin hallitukselle joka voisi osan siitä jakaa itselleen ja ylimenevä tulisi jakaa niille hyvin toimeentuleville jotka julkisesti kehtaisivat itkeä liian korkeaa verotusta.

Verotusta (tulovero) on Suomessa kyllä varaa nostaa. Ihan turha verotusta on ensi vuodelle laskea - se on hölmöä hommaa ja kiristää yhteiskunnan ilmapiiriä minkä varmasti tyhmäkin ymmärtää. Asian saattaa ymmärtää myös pääministeri Sipilä kuten ainakin osa muistakin ministereistä. Varma en tuosta ole.

Siinä kyllä vaara piilee, että jos vaikka nyt jätettäisiinkin verotusta alentamatta niin pari ministeriä ja muutama muu huippujohtaja jättäisivät hyvässä tuloskunnossa olevan Suomen kuin uppoavan laivan. Mutta ei hätää! Olen aivan varma, että Suomesta kyllä löytyisi tilalle vähintään yhtä päteviä tekijöitä jotka eivät muille maille haikailisi. Rahan perässä juoksijoiden saaminen pois Suomesta saattaisi olla jopa valtion etu. Suomeen jäisi ihmisiä jotka puhaltaisivat yhteiseen hiileen. Ihmisiä jotka olisivat empaattisia ja valmiita auttamaan heikommassa asemassa olevia lähimmäisiään. (jotkut jopa työtä jakamalla).

Kansanedustajien näkemyksiä

Ministeri Terho totesi eduskunnassa, että hallitus on tehnyt arvovalinnan tulonsiirroissa. "Pitää olla tuloja ennen kuin niitä voidaan siirtää." Totta - tulonsiirtoja voidaan tehdä vain jos on verotettavia tuloja, verotuloja. Tulonsiirtojen tekeminen on vaikeampaa nykyisellä politiikalla jossa yhtenä tavoitteena on verotuksen alentaminen jotta suurituloisille ei jää luu käteen. No ei jää kun keräämme heille lisärahaa! Olen varma, että tämän keräyksen toteutumisen jälkeen rikkaimmatkin suomalaiset hymyilevät suu korvissa.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen kirjoitti blogissaan: Budjetilla pitäisi rakentaa hyvinvointivaltiota Olen hänen kanssaan samaa mieltä - ainakin siitä mitä otsikossa sanotaan.

Kansanedusta Simon Elo kirjoitti blogissaan: Murheellisten laulujen onnellinen maa ainakin seuraavaa: "Romutuspalkkio palautetaan, bensaveroa ei nosteta ja autoverotus kevenee jälleen.  Romutuspalkkio edesauttaa autokantamme uudistumista ja päästötavoitteisiin pääsemistä." En tiedä kykeneekö Elo sen paremmin kuin kukaan muukaan ministereistä ymmärtämään, että romutuspalkkiokin on todellisuudessa sosiaalinen tulonsiirto varakkaille.

Ei kai kukaan tosissaan usko, että alle tonnin kotteron onnellinen omistaja romutuspalkkion johdosta vaihtaisi autonsa upouuteen vähäpäästöiseen - eihän usko? Kyllä se on niin, että varakkaat tuon hyödyntävät ja ostavat kympeillä - parilla sadalla, pihan perille ruostumaan jätettyjä tieliikenteeseen kelpaamattomia romuja vaihtoautoiksi - kyllähän se jo viimeksi nähtiin, ja ihan TV:n dokumentissa, kuten moni varmasti muistaa.

SITOUDU: Rahaa tarvitaan!

Nyt tarvitaan siis rahaa. Luotan siihen, että köyhimmältäkin suomalaiselta löytyy euro tähän hyvään takoitukseen. Toimitettavaksi keräyksen päätyttyä hallitukselle joka sitten voi osan jakaa itselleen kun on osasta palkkaansakin luopunut. Loppu jäisi sitten jaettavaksi niille hyvätuloisille jotka oikeasti ja julkisesti rohkenisivat olla sitä mieltä, että Suomen verotus on niin korkea että pienituloisten sosiaalietuuksista on pakko nipistää.

Olethan mukana jos keräys oikeasti alkaa?

 

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243167-rahankerays-sipilan-hallituksen-ministereille-eteenpain-toimitettavaksi#comments Budjetti Keskituloiset köyhyys Sosiaalietuudet Varakkaat Wed, 20 Sep 2017 17:08:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243167-rahankerays-sipilan-hallituksen-ministereille-eteenpain-toimitettavaksi
Henkilökohtainen budjetti ja sosiaaliturvan sietämätön monimutkaisuus http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242983-henkilokohtainen-budjetti-ja-sosiaaliturvan-sietamaton-monimutkaisuus <p>Eräs Sipilän hallituksen sote-uudistukseen ehdotettu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimittamistapa on henkilökohtainen budjetti. Tällä tarkoitetaan sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva potilas tai asiakas saisi julkisista varoista käyttöönsä rahamäärän, jolla hän voisi sitten itse halunsa mukaan hankkia haluamiaan palveluja. Näin voitaisiin vahvistaa palvelujen käyttäjän itsemääräämisoikeutta ja päästä eroon palvelupäätöksiin liittyvästä byrokratiasta.</p><p>Henkilökohtaista budjettia on aikaisemmin ehdotettu mm. opetukseen. Korkeakouluopiskelijalle annettaisiin opintotuen ja -lainan sijasta henkilökohtainen opintobudjetti, jolla pitäisi tutkinnon aikainen elämä kustantaa. Terveydenhuollossa henkilökohtaisen budjetin tapainen järjestelmä on käytössä Singaporessa, jonka asukkaat voivat käyttää henkilökohtaisen terveystilin rahoja hoitojen kustannuksiin. Kun tilin rahat loppuvat, loppuvat myös palvelut. Sitra ja terveydenhuollon kehittämishankkeista kiinnostuneet konsultit kierrättivät aikanaan runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajia Singaporen mallia ihailemassa. Matkakohdehan on mukava ja tuossa pienessä maassa on muutenkin hyvin kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä.</p><p>Suomessa sosiaaliturvaa on perinteisesti annettu joko ilmaisilla palveluilla taikka rahamääräisillä etuuksilla. Suomen järjestelmä on tunnetusti hyvin monimutkainen ja eri etuuksien yhteensovittaminen voi johtaa niiden tarvitsijan kannalta yllättäviin seuraamuksiin. Osa etuuksista on verotettavia osa ei. Erilaisiin yksilöllisiin tukitarpeisiin liittyvät verovähennykset, lapsivähennystä lukuun ottamatta, on viimeisen 20 vuoden aikana poistettu. Samalla kun verotusta on yksinkertaistettu, on sosiaaliturvan rahamääräisten etuuksien myöntämistä ja yhteensovittamista monimutkaistettu.</p><p>Henkilökohtainen budjetti vaikuttaa sen saajan kannalta mukavalle tukimuodolle ja sen käyttöä kannatetaan esim. vammaisjärjestöissä varsin laajalti. Kukapa meistä ei haluaisi rahaa oman elämänsä asioiden järjestämiseen. Henkilökohtainen budjetti voitaisiinkin yhtä lailla antaa kunnallisia palveluja käyttävälle pienituloiselle perheelle taikka erilaisia työvoima- ja koulutuspalveluja käyttävälle työttömälle. Henkilökohtaiseen budjetointiin liittyvää yhteiskuntamoraalista ongelmaa ei kuitenkaan kukaan ole asian valmistelussa uskaltanut tuoda esiin. Tällaisen budjetin ideana nimittäin on, että sen saaja voi itse valita mitä palveluja käyttää. Hän siis luopuu omalta kannaltaan tarpeettomista palveluista ja käyttää henkilökohtaisen budjetin rahat johonkin toiseen tarkoitukseen. Loogisena johtopäätöksenä silloin kuitenkin on, että jotkut palvelut ovat niiden saajan kannalta turhia ja tarpeettomia. Itse ihmettelen, miksi yhteiskunnan pitäisi tässä tapauksessa yleensäkään noita palveluja ao. henkilölle kustantaa. Tosiasiassahan kyse on enemmänkin saavutetusta edusta, ei siitä, että tuo palvelu olisi henkilön elämän kannalta kovin tarpeellinen, saati välttämätön.</p><p>Toisena ongelmana henkilökohtaisessa budjetissa on, että ovatko sillä hankitut palvelut vain mukavia, vai myös vaikuttavia. Englannin NHS:n henkilökohtaisen budjetin kokeilut eivät tässä suhteessa olleet rohkaisevia. Itselläni loksahti suu auki, kun henkilökohtaista budjettia Suomessa ehdotettiin kokeiltavaksi mm. nuorilla mielenterveys- ja päihdepotilailla. Tuon ryhmän kyky harkittuun ja itsenäiseen päätöksentekoon rahankäytön osalta kun ei ole kovin hyvä.</p><p>Sitä, miten henkilökohtaiseen budjettiin varatut rahasummat vaikuttaisivat sosiaaliturvan rahamääräisiin tukiin, ei kukaan ole sote-lainsäädäntöpaketissa arvioinut. Rahamääräiset tuethan on alun perin tarkoitettu juuri auttamaan henkilöä oman elämänsää järjestämisessä. Pitäisikö itse asiassa henkilökohtainen budjetin sijasta noita jo olemassa olevia rahamääräisiä tukia korottaa ja näin estää sosiaaliturvan monimutkaistuminen entisestään.</p><p>Henkilökotaisen budjetin ideana on, että jos budjetin rahat on käytetty, ei henkilö enää olisi oikeutettu saamaan budjettiin sisältyneitä palveluja. Tämä järjestely voi olla mahdollinen Singaporessa, mutta Suomessa perustuslain perusoikeussäännökset estävät tällaisen mallin toteuttamisen. Jokaisella kun on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin siitä riippumatta loppuvatko kunnallisen tai maakunnallisen järjestäjän taikka asiakkaan henkilökohtaisen budjetin rahat. On todennäköistä, että merkittävä osa henkilökohtaisen budjetin saaneista potilaista tai asiakkaista käyttäisi ensin budjettinsa rahat ja saisi niiden lisäksi sitten muita lakisääteisiä palveluja.</p> Eräs Sipilän hallituksen sote-uudistukseen ehdotettu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimittamistapa on henkilökohtainen budjetti. Tällä tarkoitetaan sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva potilas tai asiakas saisi julkisista varoista käyttöönsä rahamäärän, jolla hän voisi sitten itse halunsa mukaan hankkia haluamiaan palveluja. Näin voitaisiin vahvistaa palvelujen käyttäjän itsemääräämisoikeutta ja päästä eroon palvelupäätöksiin liittyvästä byrokratiasta.

Henkilökohtaista budjettia on aikaisemmin ehdotettu mm. opetukseen. Korkeakouluopiskelijalle annettaisiin opintotuen ja -lainan sijasta henkilökohtainen opintobudjetti, jolla pitäisi tutkinnon aikainen elämä kustantaa. Terveydenhuollossa henkilökohtaisen budjetin tapainen järjestelmä on käytössä Singaporessa, jonka asukkaat voivat käyttää henkilökohtaisen terveystilin rahoja hoitojen kustannuksiin. Kun tilin rahat loppuvat, loppuvat myös palvelut. Sitra ja terveydenhuollon kehittämishankkeista kiinnostuneet konsultit kierrättivät aikanaan runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajia Singaporen mallia ihailemassa. Matkakohdehan on mukava ja tuossa pienessä maassa on muutenkin hyvin kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä.

Suomessa sosiaaliturvaa on perinteisesti annettu joko ilmaisilla palveluilla taikka rahamääräisillä etuuksilla. Suomen järjestelmä on tunnetusti hyvin monimutkainen ja eri etuuksien yhteensovittaminen voi johtaa niiden tarvitsijan kannalta yllättäviin seuraamuksiin. Osa etuuksista on verotettavia osa ei. Erilaisiin yksilöllisiin tukitarpeisiin liittyvät verovähennykset, lapsivähennystä lukuun ottamatta, on viimeisen 20 vuoden aikana poistettu. Samalla kun verotusta on yksinkertaistettu, on sosiaaliturvan rahamääräisten etuuksien myöntämistä ja yhteensovittamista monimutkaistettu.

Henkilökohtainen budjetti vaikuttaa sen saajan kannalta mukavalle tukimuodolle ja sen käyttöä kannatetaan esim. vammaisjärjestöissä varsin laajalti. Kukapa meistä ei haluaisi rahaa oman elämänsä asioiden järjestämiseen. Henkilökohtainen budjetti voitaisiinkin yhtä lailla antaa kunnallisia palveluja käyttävälle pienituloiselle perheelle taikka erilaisia työvoima- ja koulutuspalveluja käyttävälle työttömälle. Henkilökohtaiseen budjetointiin liittyvää yhteiskuntamoraalista ongelmaa ei kuitenkaan kukaan ole asian valmistelussa uskaltanut tuoda esiin. Tällaisen budjetin ideana nimittäin on, että sen saaja voi itse valita mitä palveluja käyttää. Hän siis luopuu omalta kannaltaan tarpeettomista palveluista ja käyttää henkilökohtaisen budjetin rahat johonkin toiseen tarkoitukseen. Loogisena johtopäätöksenä silloin kuitenkin on, että jotkut palvelut ovat niiden saajan kannalta turhia ja tarpeettomia. Itse ihmettelen, miksi yhteiskunnan pitäisi tässä tapauksessa yleensäkään noita palveluja ao. henkilölle kustantaa. Tosiasiassahan kyse on enemmänkin saavutetusta edusta, ei siitä, että tuo palvelu olisi henkilön elämän kannalta kovin tarpeellinen, saati välttämätön.

Toisena ongelmana henkilökohtaisessa budjetissa on, että ovatko sillä hankitut palvelut vain mukavia, vai myös vaikuttavia. Englannin NHS:n henkilökohtaisen budjetin kokeilut eivät tässä suhteessa olleet rohkaisevia. Itselläni loksahti suu auki, kun henkilökohtaista budjettia Suomessa ehdotettiin kokeiltavaksi mm. nuorilla mielenterveys- ja päihdepotilailla. Tuon ryhmän kyky harkittuun ja itsenäiseen päätöksentekoon rahankäytön osalta kun ei ole kovin hyvä.

Sitä, miten henkilökohtaiseen budjettiin varatut rahasummat vaikuttaisivat sosiaaliturvan rahamääräisiin tukiin, ei kukaan ole sote-lainsäädäntöpaketissa arvioinut. Rahamääräiset tuethan on alun perin tarkoitettu juuri auttamaan henkilöä oman elämänsää järjestämisessä. Pitäisikö itse asiassa henkilökohtainen budjetin sijasta noita jo olemassa olevia rahamääräisiä tukia korottaa ja näin estää sosiaaliturvan monimutkaistuminen entisestään.

Henkilökotaisen budjetin ideana on, että jos budjetin rahat on käytetty, ei henkilö enää olisi oikeutettu saamaan budjettiin sisältyneitä palveluja. Tämä järjestely voi olla mahdollinen Singaporessa, mutta Suomessa perustuslain perusoikeussäännökset estävät tällaisen mallin toteuttamisen. Jokaisella kun on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin siitä riippumatta loppuvatko kunnallisen tai maakunnallisen järjestäjän taikka asiakkaan henkilökohtaisen budjetin rahat. On todennäköistä, että merkittävä osa henkilökohtaisen budjetin saaneista potilaista tai asiakkaista käyttäisi ensin budjettinsa rahat ja saisi niiden lisäksi sitten muita lakisääteisiä palveluja.

]]>
7 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242983-henkilokohtainen-budjetti-ja-sosiaaliturvan-sietamaton-monimutkaisuus#comments Kotimaa Budjetti Itsemääräämisoikeus Sote-uudistus Sun, 17 Sep 2017 06:49:23 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242983-henkilokohtainen-budjetti-ja-sosiaaliturvan-sietamaton-monimutkaisuus
30 miljoonaa palkatonta työtuntia http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242305-30-mijoonaa-palkatonta-tyotuntia <p><a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005347517.html?">HS uutisoi</a> muutama päivä sitten hallituksen budjettineuvotteluista. Vähäiselle käsittelylle artikkelissa jäi, mutta sentään mainituksi tuli, työttömiin kohdistuvat toimet: &quot;Jo aikaisemmin sovittu aktiivimalli otetaan käyttöön. Siinä työttömän pitää tehdä töitä 18 tuntia 65 päivän aikana, muuten työttömyysturva alenee viitisen prosenttia.&quot;</p><p>Termit sen kuin paranee. Nyt työttömän palkaton työ, jonka tekemättä jättämisestä saa sanktioita (emmehän me tässä uuskielessämme pakkotyöstä puhu) on oikein aktiivimalli.</p><p>Sitten olisikin mukava saada tietoon, millä tavoin tällä saadaan taloutta kasvuun? Jos nyt itse yritän tässä vähän laskea jonkinlaisia ihan vain yleisiä&nbsp;lukemia vähän pyöristäen joiltain kohdin alaspäin, aika mielenkiintoiselta näyttää.</p><p><a href="http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2017/03/tyti_2017_03_2017-04-27_tie_001_fi.html">Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun 2017&nbsp;lopussa kaikkiaan 317 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua</a>. Jos lasketaan mukavalla tasaluvulla 300 000, 18 tuntia jokaiselle työtä tarkoittaa lähes 5,4 miljoonaa työtuntia 65 päivän ajanjaksolla. Sikäli kun tämä velvoite toistuu jokaisen jakson päätyttyä, 65 päivän pätkiä mahtuu vuoteen viidesti ja risat päälle (5,615). Vuoden aikana siis kertyisi n. 5,6 kertaisesti tuo 5,4 miljoonaa työtuntia, elikäs semmoiset 30 miljoonaa työtuntia. Osa jättää toki tuon työn tekemättä ja antaa työttömyyskorvaustensa laskea. Ihan hirvittävästi näistä lukemista ei kuitenkaan alaspäin mennä, kun nämäkin on tehty matalamman luvun mukaan, kuin mikä todellinen työttömyyslukema on ja alaspäin on osin pyöristelty.</p><p>30 miljoonaa työtuntia vuosittain, ilman palkkaa, ilman kunnollista työsopimusta. 30 miljoonaa työtuntia, johon ei tarvita palkattua työvoimaa. Tätä valvomaan tarvitaan melkoinen virkamiesarmeija, haastatteluin ja lomakkein. Epäselviä tilanteita varmasti riittää, joihin vielä upotetaan ihan hyvä määrä henkilötyövuosia. Noin 5% alentuma työttömän korvauksista ei korvaa tuota hintalappua, mikä järjestelmän pyörittelyyn tulee, ei, vaikka jokainen työtön jättäisi tasaisin väliajoin tuon velvoitteen täyttämättä.</p><p>Näillä eväillä Suomi kuntoon?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HS uutisoi muutama päivä sitten hallituksen budjettineuvotteluista. Vähäiselle käsittelylle artikkelissa jäi, mutta sentään mainituksi tuli, työttömiin kohdistuvat toimet: "Jo aikaisemmin sovittu aktiivimalli otetaan käyttöön. Siinä työttömän pitää tehdä töitä 18 tuntia 65 päivän aikana, muuten työttömyysturva alenee viitisen prosenttia."

Termit sen kuin paranee. Nyt työttömän palkaton työ, jonka tekemättä jättämisestä saa sanktioita (emmehän me tässä uuskielessämme pakkotyöstä puhu) on oikein aktiivimalli.

Sitten olisikin mukava saada tietoon, millä tavoin tällä saadaan taloutta kasvuun? Jos nyt itse yritän tässä vähän laskea jonkinlaisia ihan vain yleisiä lukemia vähän pyöristäen joiltain kohdin alaspäin, aika mielenkiintoiselta näyttää.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun 2017 lopussa kaikkiaan 317 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Jos lasketaan mukavalla tasaluvulla 300 000, 18 tuntia jokaiselle työtä tarkoittaa lähes 5,4 miljoonaa työtuntia 65 päivän ajanjaksolla. Sikäli kun tämä velvoite toistuu jokaisen jakson päätyttyä, 65 päivän pätkiä mahtuu vuoteen viidesti ja risat päälle (5,615). Vuoden aikana siis kertyisi n. 5,6 kertaisesti tuo 5,4 miljoonaa työtuntia, elikäs semmoiset 30 miljoonaa työtuntia. Osa jättää toki tuon työn tekemättä ja antaa työttömyyskorvaustensa laskea. Ihan hirvittävästi näistä lukemista ei kuitenkaan alaspäin mennä, kun nämäkin on tehty matalamman luvun mukaan, kuin mikä todellinen työttömyyslukema on ja alaspäin on osin pyöristelty.

30 miljoonaa työtuntia vuosittain, ilman palkkaa, ilman kunnollista työsopimusta. 30 miljoonaa työtuntia, johon ei tarvita palkattua työvoimaa. Tätä valvomaan tarvitaan melkoinen virkamiesarmeija, haastatteluin ja lomakkein. Epäselviä tilanteita varmasti riittää, joihin vielä upotetaan ihan hyvä määrä henkilötyövuosia. Noin 5% alentuma työttömän korvauksista ei korvaa tuota hintalappua, mikä järjestelmän pyörittelyyn tulee, ei, vaikka jokainen työtön jättäisi tasaisin väliajoin tuon velvoitteen täyttämättä.

Näillä eväillä Suomi kuntoon?

]]>
76 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242305-30-mijoonaa-palkatonta-tyotuntia#comments Kotimaa Budjetti Pakkotyö Sanktiot Työttömyys Työttömyyskorvaus Sun, 03 Sep 2017 13:51:54 +0000 Jonna Purojärvi http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242305-30-mijoonaa-palkatonta-tyotuntia