Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Tulonjako

Globaali epätasa-arvo tulonjaon osalta vähenee

Päivän uutiset voivat jättää meidät helposti huomioimasta, että kaikkien katastrofien ja kauhuskenaarioiden ympärille maailmaan mahtuu erityisen positiivisiakin kehityskulkuja. On helpompaa keskittyä valittamaan kuin todeta, että olemme ihmiskuntana edistyneet hyvinkin monella saralla. Väitän, että jos esimerkiksi tekisimme aikamatkan 1800-luvun Suomeen, niin vaatisimme välittömästi pääsyä takaisin pyykinpesukoneen ja internetin ääreen. Kehityksen pystymme näkemään usein vasta pitkällä aikavälillä.

Yli 64 vuotiaiden kulutusmenot kasvussa, eikä ihme

Muunmuassa YLE uutisoi otsikon mukaisesti Tilastokeskuksen julkistusta. Tilastopäällikkö Tarja Hatakka pitää tuloksia yllätyksellisinä. Ei tuo nyt niiiin yllätys pitäisi olla, jos katsoo viikko aiemmin julkaistua Tulonjaon kokonaistilastoa ja vertailee vuosia 2012 ja 2016 ikäryhmittäin. Toki eläkeläisten kulutus on edelleen keskimäärin pienempää kuin (työssäkäyvillä) työikäisillä, minkä nyt ei pitäisi olla yllätys.

Kun on liikaa rahaa

Kauppalehti kertoi 19.10, että Suomen ruotsinkieliset korkeakoulut ovat lisäämässä ruotsalaisten määrää korkeakouluissa. Hanken aikoo ottaa ensi vuonna 15 opiskelijaa Ruotsista sikäläisen pääsykokeen perusteella.  Vastaavasti suomalaisten opiskelupaikat vähenevät.  Uutinen on mielenkiintoinen etenkin siksi, että koulutusväki on viime aikoina pitänyt kovaa ääntä koulutuksen leikkauksista. Uutinen kuitenkin kertoo, että ainakin korkeakouluilla on liikaa rahaa, kun ne kykenevät kouluttamaan ilmaiseksi naapurimaiden asukkaita.

Tulonjaon kehitys ikäluokittain 1989 - 2015

Otin tarkasteluun vuodet 1989 ja 2015, koska aiemman kohdalla koettiin täystyöllisyyden huipentuma ja toinen on tuoreinta infoa. Jaoin väen ikäryhmiin, koska kuvastaa minusta tarkemmin väestön tulokehitystä.

 

Kuva 1: Tuloviidensien nettotulot 1989. Pystyakseli on "liian" korkea, koska halusin sen olevan samassa mittakaavassa 2015 taulukon kanssa.

Kuva 2: Tuloviidensien nettotulot 2015.

Kuva 3: Tuloviidensien muutos euroissa mitattuna.

Kuva 4: Tuloviidensien muutos prosentteina.

Kuva 5: Ikäluokkien työllisyysasteet

 

Isotuloiset ovat maksaneet omat sosiaalietuutensa

Anna Kontula kertoi Juha Sipilälle, että isotuloisimmat saavat pienituloisimpia enemmän sosiaalietuuksia (Kansan Uutisten juttu). Löysin lopulta mihin hän viittasi. Tuollahan nuo oli eritelty ja syykin löytyi "epäsuhtaan".

Vasemmistoliiton tarkoitushakuinen tulonjakotutkimus

Vasemmistoliitto toi tällä viikolla julkisuuteen Eduskunnan tietopalvelulla teetetyn laskelman tulonjaon kehityksestä Sipilän hallituksen toimiaikana vuosina 2015-2018. Tulosten mukaan hallituksen päätökset olisivat kasvattaneet tuloeroja.

Tässä kirjoituksessa tutkimus laitetaan kriittiseen arviointiin ja lopuksi paljastetaan tutkimuksen kiistaton tarkoitushakuisuus.

Kuinka paljon Suomessa onkaan pienituloisia?

Monesti pienituloisuutta mitataan sillä, että kuinka monta ihmistä jää alle 60% mediaanitulojen. Eihän se loppujen lopuksi kerro oikein mistään mitään. Jos kaikkien palkat ja tuet tuplattaisiin (leikitään ettei inflaatiota tulisi), niin silti yhtä moni olisi sen 60% mediaanitulon alla, vaikka he olisivat niillä tuloilla olleet ennen reilusti yli keskituloisia (120% mediaanituloista jos oikein osaan laskea). Sama olisi tietenkin toisin päin.
 

Muutokset ikäluokkien tulonjaossa 2000-2015

Lyhyesti kuvaaja esittää kuinka työeläkkeet ovat entistä suuremmat ja työurien pidentyminen pelkästään yli 60 vuotiaiden keskuudessa saa kuvaajan näyttämään tuolta. Nuoret eivät pääse työnsyrjään, eivätkä työmarkkina- ym tuet kasva yhtä rivakasti kuin työeläkkeet.  Jos nyt jotain hyvää pitäisi keksiä, niin 60-64 vuotiaiden ikäluokassa kasvanut työllisyysaste on vähentänyt voimakkaasti tulonsiirtojen tarvetta.

Talouspolitiikassa katse ruohonjuuritasolle

20170209-Työttömyys
Surkuhupaisaa on isojen poikien päätön keskustelu. Perä edeltä on latvasta puuhun noustu. Nyt katsellaan ympärille ja ihmetellään kuinka rumalta näyttää. Eipäsjuupastellaan siitä, näytttäkö enemmän vai vähemmän rumalta kuin silloin kun edellisen kerran hampaattoman politiikan tuloksia pällisteltiin. Korkealla maanpinnan yläpuolella puhutaan ja puhutaan, yhteiskuntasopimuksia tehdään. Valtiontaloutta ja verotusta kiristetään ja löysätään. Kummastellaan kun ei politiikka pure.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä