*

Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Kuntaliitokset

Maakunnasta kunta kuntaliitosten kautta

Maakunta- ja soteuudistus merkitsee perustuslaissa tarkoitetun kunnallisen itsemäärämisoikeuden ja demokratian kaventumista sekä valtion vallan ja byrokratian lisääntymistä. Kunnilta valtaa siirtyy maakunnille ja valtiovallalle. Valtiovalta säätelisi monin eri tavoin maakuntien toimintaa ja hallintoa, mutta erityisesti maakunnille sen ja sote-tehtävien hoitamista varten annettavan rahoituksensa avulla, kun maakunnilla ei ole omaa verotusoikeuttakaan. Valtiolta maakunnille siirtyvät tehtävät ovat pitkälle vain näennäisiä.

Kuntaliitoksissa ajateltava koko Suomen etua

Kun Suomessa pohditaan valtuustosalitasolla kuntaliitoksia, moni kansalainen alkaa älähtelemään yleisönosastokirjoituksilla. Minun kuntani on itsenäinen! Minun kuntani ei saa luovuttaa päätösvaltaa muille! Minun kuntani palvelut katoavat jos minun kuntani liitetään johonkin muuhun kuntaan!

Vaihtoehto kuntaliitokselle

Rautavaara ja rautavaaralaiset voivat syyttää kokoomusta, kun heillä menee nyt aika lujaa. Alijäämä kaivaa kunnan kassaa, kun tietoverkko-osuuskunta liukastui yrityssaneeraukseen. Vuoden 2017 talousarvio onkin tehty jo valmiiksi 1 miljoonan miinukselle, Rautavaaralla ei olekaan kuin 15 miljoonaa entistä alijäämää.

Suomen kunnat kaatuvat – paitsi Kanta-Hämeessä!

Krooninen väestökato, väestön ikääntyminen ja heikko kuntatalous ovat aikamme vitsaus. ”Kuntalaisten peruspalvelut ovat uhattuina”, lukee Suomen Kuvalehden artikkelissa 57 kunnan kuolinkamppailu (1/2017). Kaatuvia kuntia löytyy jokaisesta maakunnasta paitsi Kanta-Hämeestä: mitä Kanta-Hämeessä on tehty paremmin kuin muissa maakunnissa?

Valtioneuvosto lakkautti Rääkkylän kunnan vuoden 2017 alusta

Valtioneuvosto päätti lakkauttaa  kriisikunta Rääkkylän ja liittää sen Kiteeseen.

 

Valtioneuvoston tiedote:

Sote- ja maakunnallisen itsehallinnon uudistus

Jo vuosia valtiovalta on kannustanut kuntia yhdistymään. Tarkoituksena on ollut erilaisilla porkkanoilla saada kunnat liittymään yhteen suuremmiksi hallintoalueiski, tarkoituksena tietenkin hallintokulujen pienentäminen. Kuitenkaan "maakuntien miehet" eivät ole osoittaneet valtiovallan mielestä riittävää kuntien yhdistymishalukkuutta tarjotuista porkkanoista huolimatta.

Kuntaliitokset tarpeettomia

Edellisen hallituksen toimesta koko Suomessa ajettiin kuntia liitoksiin, aivan kuin kaikki maan kehittyminen olisi ollut kuntaliitoksista kiinni. Nyt on ollut paljon rauhallisempaa, liitoksista ei ole enää puhuttu halaistua sanaa ainakaan puoleen vuoteen.

Jo oli aikakin!

Hallitus on purkamassa kuntatyöntekijöiden 5 vuoden irtisanomissuojan kuntaliitosten yhteydessä. Oli todellakin jo korkea aika muuttaa tätä järjettömyyttä. Tälle kuntatyöntekijöiden 5 vuoden irtisanomissuojalle ei ole kuntaliitosten yhteydessä ensimmäistäkään järjellistä perustetta. Kuntaliitokset kun voidaan tehdä myös "savolaisittain". Ensin liittyvät yhteen kunnat A ja B. Työntekijöille 5 vuoden irtisanomissuoja. Sitten noin viiden vuoden päästä liittyy yhdistyneisiin kuntiin Aja B kunta C.

Valtuustoraportti: Ei kelvannut kansanäänestys

Viikko sitten (27.4.2015) kokoontuneella Raahen kaupunginvaltuustolla oli listallaan 11 kohtaa mutta kiinnostus kohdistui kahteen kokonaisuuteen: kunta- ja osakuntaliitoksiin sekä kuntalaisten ja valtuutettujen aloitteisiin.

Ehdotus SDP:n strategiaksi alkaneelle vaalikaudelle

Hallitusneuvottelut ovat vasta kunnolla käynnistymässä, mutta ne eivät sinänsä muuta miksikään vaalitulosta, jossa SDP jäi neljänneksi 34 eduskuntapaikallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että SDP tarvitsee hyvän strategian noustakseen ylös kuilusta alkaneella vaalikaudella. Minun mielestäni seuraavat perusperiaatteet auttavat parantamaan uskottavuutta:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä