*

Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolella

Deliberatiivinen demokratia

Laadukasta kansanvaltaa

Kansanvallan lisääminen edustuksellisessa demokratiassa lepää päättäjien harteilla. Tämän hetkiset vaikutusvälineet ovat heikoilla kantimilla vallanhimon painaessa hartioita siinä määrin, ettei kansanvallalle kantokykyä löydy. Parhaimmassakin tapauksessa sotkeudutaan hyvien sisarusten verkkoon ja kansan ääni suodatetaan näppärästi sopivien konsulttien läpi.

Millainen on Erdoğanin Turkki?

Pikku-Mustan yliopiston puutarhassa tapahtui yhteentörmäys, jossa dramaturgi käveli päin politiikan tutkijaa. Politiikan tutkija väisti, mutta huomautti, että silmät ehkä kannattaisi pitää auki.

- Yritän parhaani, dramaturgi vastasi. - Mutta en nyt oikein ehdi keskittyä moneen asiaan yhdellä kertaa.

- Mihin sinä sitten keskityit, sillä minusta näytti, että kävelit unissasi? politiikan tutkija ihmetteli.

- Minä ajattelin, dramaturgi vastasi.

Demokratiamme merkitys?

Eduskuntaan valitaan 19.4.2015 pidettävissä eduskuntavaaleissa 200 kansanedustajaa yli 1800 ehdokkaasta, jotka ovat viimeistään tammikuun jälkeen hahmotelleet omat vaalilupauksensa ja samalla 4,5 miljoonalla täysi-ikäisellä on äänioikeus näissä vaaleissa. Tilastoja tutkimalla eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus vuosien 1975-2011 välillä on laskenut 70-luvun huippuajoista (81,2% v. 1979, Tilastokeskus) nykyiseen 70 prosentin rajapintaan. Miksi näin on päässyt käymään ja mitä me voisimme tehdä asialle?

Demokratiasta

Meillä on toverinna Kaukisen kanssa ollut pieniä erimielisyyksiä suoran demokratian toiminnasta. Erot eivät ole ideologisia vaan sanoisinko teknisiä. Johtuvat henkilöhistoriasta. Hän on harrastanut demokraattista päätöksentekoa ohjelmistosuunnittelijoiden keskuudessa. Kyseinen ammattiryhmä koostuu diplomi-insinööreistä, atk maistereista ja nörteistä. Ei mitään ruudinkeksijöitä mutta oman alansa osaavat eivätkä ole täysin umpityhmiä. Tuollaisessa joukossa on helppo neuvotella ratkaisuista, päästä sopimukseen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä