Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Masennus

Koulun oppitunti jota ei ole

Olen miettinyt ihmisiä elämäni varrella . Joilla ongelmia ajoittain nähdä vaikean päivän yli ja nähdä ylihuomisenkin yli jotta siel se hyvä kaunis päivä on . Se päivä ei ole aina nyt . Mutta jotta lyhyt näköisistä ratkaisuista mielialavaje kuopas olevan aivotoiminta ja katse osaisi nähdä kauaskantoiseksi . Jonkun sortin mentaalipuolen kehitystä itse suggestio oppituntei tarvittas peruskouluissa ala- ja yläasteel . Itselkin huonoi päivii ja niitä on jokaikisel . Mutta kouluissa minun tietääkseni vieläkään tuollasten äärimmäisten tarpeellisten taitojen oppimisiin ymmärretä satsata .

Onko masennus ennemminkin merkki terveydestä kuin sairauden oire?

Filosofi Sami Pihlströmin mukaan elämässä tärkeintä on moraali, ja juuri siinä jokainen epäonnistuu jatkuvasti. Jotta moraalinen toiminta ylipäätään olisi mahdollista, pitää katse kääntää negatiiviseen, elämän synkkiin puoliin. Siinä missä positiivinen ajattelu pohtii lätkäjoukkueen menestymistä, negatiivinen filosofia tutkii keskitysleirin kärsimyksiä.

Mielekästä työtä vai masennusta?

Jokaisella pitäisi olla oikeus mielekkääseen työhön. Työhön, josta saa sellaista palkkaa, että pärjää ilman sosiaalietuuksia, tai ainakin ilman toimeentulotukea. Suomessa kuitenkin on paljon sellaisia työläisiä joiden palkka on niin mitätön, että palkan lisäksi pitää voimavaroja käyttää toimeentulotuen hakemiseen, ja monenlaiseen muuhun "kikkailuun", jotta pärjää.

Mielenterveyden avohoito on heitteillejättöä

 

Nykyinen mielenterveyden ns. avohoito on jo perustaltaan yhtä kuin heitteillejättö. Jos potilas ei saavu sovittuun tapaamiseen hoitava taho ei ole velvoitettu ottamaan yhteyttä. Näin kertoi Mielenterveyden Keskusliiton lakimies Merja Karvinen

 

Syitähän tulematta jättämiseen voi olla monia. Voi olla, että potilas on niin masentunut ja ahdistunut, ettei hän  kykene. Mutta voi olla niinkin raadollinen syy, että ei ole rahaa bussilippuun tai ei ole puhelinta eikä puheaikaa.

 

Ei-kaivattu yksinäisyys

Joulu ja vuodenvaihde tuovat monelle kaivatun tauon arjen aherrukseen, kiireeseen ja hulinaan. Usealle pitkät pyhät merkitsevät kuitenkin ”ei-kaivattua” yksinäisyyttä. Yksinäisyys on yleinen ja vakava ongelma Suomessa. Se ei kosketa ainoastaan yhtä ihmisryhmää tai sukupolvea, vaan läpileikkaa koko yhteiskuntaa. Yksinäisyyttä pidetään jopa yhtä suurena terveysriskinä kuin tupakointia. Se myös tappaa kolme kertaa varmemmin kuin ylipaino. Tutkimusten mukaan yksinäisyys kohottaa jopa 14 prosentilla varhaisen kuoleman riskiä.

Kun huumeet auttavat masennuksen hoidossa

Maailmalla ja myös Suomessa on alettu tutkimaan eri huumausaineiden hyötyä masennuksen hoidossa. 

Tutkimus on ollut vuosikymmeniä tauolla, kiitos huumeiden kieltolain. Nyt on meininki muuttumassa vahvasti.

Esim lääkekannabis on maailmalla yleistynyt valtavasti, hyvä niin.

Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian mittailu

Referoin pohdinnassani The European Federation for Psychoanalytic Psychotherapyn (EFPP) Suomen verkoston lehdistötiedotetta koskien kuntoutuspsykoterapiaa.

Vuoden 2017 syyskuun viimeiseen päivään mennessä sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutuksen uudistamiskomitean tulee laatia esitys kuntoutuksen järjestämisestä sote-uudistuksen yhteydessä. Tähän esitykseen kuuluu Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia. Esille on tuotu vaihtoehto tuetun terapian lakkauttamisesta, ja terapiaan aiemmin suunnattujen varojen siirtämisestä maakuntiin ostopalvelurahaksi.

Kadotetut miehet - yhteiskuntamme outo ilmiö!

"Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) raportin mukaan runsaan 50.000 kadonnen työmiehen joukko kasvaa joka vuosi tuhannella, parhaassa työiässä olevalla, mutta yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtavalla miehellä. Kasvu ei EVAn mukaan ole taittunut taloudellisen noususuhdanteenkaan aikana. Kaikkiaan työelämän ulkopuolella on tällä hetkellä 79.000 miestä." Talouselämä 16.2.2017

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä