Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Finanssipolitiikka

Tyhjän saa ilmankin

Rahamankelit ovat hyrränneet rahaa, eli keskuspankit ovat työntäneet rahaa maailmalle, joka on sukeltanut välittömästi pörssiin. Hallitukset kiristävät kansalaisten palveluja rahapulassa, julkisen talouden kurimusta ei keskuspankkiraha ole pystynyt hoitamaan, koska keskuspankki ei saa rahoittaa valtioita suoraan.

Pitäisikö kiristää pääomaverotusta ja leikata yritystukia?

Talouspolitiikan arviointineuvoston eilen julkistama raportti kiinnitti erityistä huomioita valtiontalouden kestävyysvajeeseen, joka on jäämässä valitun veropolitiikan takia edelleen varsin suureksi. Otan itse arviointineuvoston raportin vakavasti. Viestintuojan ampumisen sijaan kannattaisi pohtia, mitä voisimme tehdä liian hitaasti supistuvan kestävyysvajeen suhteen.

VTV: Hallitus epäonnistunut finanssipolitiikan tavoitteissaan

Valtiontalouden tarkastusviraston raportti perjantailta on karua luettavaa ja laittaa hallituksen väitteet Suomen laittamisesta kuntoon sekä rakenteellisten uudistusten tekemisestä erikoiseen valoon. Raportin mukaan julkisen talouden ja finanssipolitiikan osalta ollaan suurelta osin epäonnistuttu ja erityistä kritiikkiä annetaan epärealistisille odotuksille Soten säästöistä.

Miksi finanssimarkkinoiden eräät suurimmat toimijat hikoilevat verta?

Miksi finanssimarkkinoiden eräät suurimmat toimijat hikoilevat verta?

*

Turbulenttien finanssimarkkinoiden seuranta viehättää, joten paremman tekemisen puutteessa tulee silmäiltyä alan näkymiä.

Hiiri vai leijona - EU:n rooli talouden maailmassa?

Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisin hyökyaalto sen viimeistään paljasti: kansainvälinen finanssijärjestelmä on nivoutunut niin tiiviisti yhteen, että globaalit kriisit vaikuttavat meihin kaikkiin. Niin kainuulainen kynsistudio kuin krakovalainen leipomo tai saksalainen paikallispankkikin on saanut osansa hyökyaallosta. Päänsärkyä riittää edelleen globaalin talouden kompastelusta ja erityisesti eurooppalaisen talouden hitaasta syttymisestä uuteen kasvuun.

Kupla-Euron puhallusta jatketaan – eikö millään enää ole mitään väliä?

Kupla-Euron puhallusta jatketaan – eikö millään enää ole mitään väliä?

*

Euro-kuplaa ladataan lisääntyvällä höyryllä

Entistä suuremmalla hämmästyksellä joutuu seuraamaan tapahtumia Euroopassa ja sen finanssiaalisessa ytimessä, Euro-alueella.

Anders Borg nyppi pois rikkaruohot ja istutti tilalle herneenversoja

Ruotsin entinen valtiovarainministeri on varsinainen Hannu Hanhi. Hän on maallikkoekonomisti, joka osaa enemmän kuin ynnäämisen ja miinustamisen. Digiajan ekonomistit tuijottavat monitoreihin. Anders Borgilla on vainu käytännön taloudesta ja kikkailusta.

Anders Borg taisi käydä maanantaiaamuisin ruotsalaisessa kahvilassa. Naapuripöydässä jutusteltiin: "Orkade inte gå till jobbet idag". Lintsaaminen oli kansanhuvi. Lintsaus loppui, kun keksittiin, että ensimmäinen sairauspäivä onkin palkaton.  

Ei kysyntää - ei työuria

Työttömyys jatkaa kasvuaan niin Suomessa, kuin koko Euroopassakin. Lääkkeet työttömyyden hoitoon ovat luvalla sanoen kummalliset. Yksi ihmeellisimmistä käsityksistä on se, että työttömyys loppuu, kun työuria pidennetään nostamalla eläkeikää. Mutta ei työttömyys näin lopu. Eläkeiän nostaminen kasvattaa köyhien eläkeläisten määrää, koska useimmat joutuvat odottelemaan eläkkeellepääsyä ilman työtä. Karu totuus on, että työurat eivät pitene, jollei työlle löydy riittävää kysyntää. Kysyntä puolestaan loppuu, kun lama iskee.

Suomileijonalta on pankkivalvonnan ja säätelyvallan kynnet leikattu.

Noin 85% Suomea koskevasta säädösvallasta on keskitetty Brysseliin. Myös loppua valtaa päättää omista asioistamme kavennetaan kiihtyvällä vauhdilla. Viimeisin vallan leikkaus koskee pankkien sääntelyä. Uusi luottolaitoslaki pannaan täytäntöön Euroopan unionin direktiiviasetuksena, jotka perustuvat pankkisääntelyn maailmanlaajuiseen kokonaisuudistukseen. Huom, maailmanlaajuiseen kokonaisuudistukseen.

Hyvinvointivaltio vs. pahoinvointivaltio

 

Muokkasin hieman erään kaverin hienoa tekstiä jossa on hieno perusajatus tuosta vaihdannasta, valtion roolista ennen EU:ta, sekä valtion rooli sen jälkeen kun EU ja Euro tekivät siitä myös ”veronkerääjän” valtiovelan korkojen maksamista varten.

-Ajatus vaihdannasta.

Vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Toinen vaihtaja arvostaa toista tavaraa enemmän kuin toista. Miksi muuten vaihtaisi? Otetaan nämä ajatukset pohdinnan lähtökohdaksi.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä