Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Edustuksellinen demokratia

Kansanäänestykset ovat vastuullisia

Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg kirjoitti 28.7.2016 blogitekstin kansanäänestyksen vaaroista, otsikolla Kansanäänestykset ovat vastuuttomia. Kirjoituksesta kuitenkin puuttui suoran ja edustuksellisen demokratian vertaileva pohdinta. On tietysti selvää, että kyseessä on blogityyppinen kirjoitus, eikä sen tarkoituksena ole olla tieteellisen artikkelin kaltainen analyysi käsillä olevasta asiasta.

Politiikan paradoksit

Suomalainen poliittinen edustuksellinen järjestelmä vaikuttaa paperilla selkeältä. Valtuustoihin ja eduskuntaan valitaan ihmisiä, jotka edustavat mahdollisimman monipuolisesti kaikenlaisten kansanlaisten ja kansanryhmien ääntä. Todellisuudessa asia ei toimikaan näin ideaalisti. Poliitikkojen saama vallan legitimointi ei ole niin laajaa, kuin se voisi tai sen tulisi olla. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia rajoitetaan radikaalisti, kun edustuksellinen järjestelmä on kansalaisilta kaukana ja piilossa. On monien valtaapitävien intressi, ettei ihmisiä edes tahdota voimaannuttaa.

Edustuksellisen demokratian kriisi?

On mielenkiintoista havaita valtiovallan poliittisissa linjauksissa, että jotkut osat koulutustamme koetaan pakkona, jotkut vapaavalintaisina - aivan kuin voisimme valita, missä kulttuurissa elämme ja mihin maahan olemme syntyneet ja missä olemme kasvaneet ja koulutamme lapsiamme.

Pitäisikö Suomen hallituksella olla hallitus?

Suomessa on käytössä mielenkiintoinen järjestelmä, jossa hallitus ensin muodostaa yhteisen mielipiteen, ja sitten äänestää yhtenäisesti tämän mukaan eduskunnassa.

Homopatsas- ja suurmoskeijahankkeet ilmentävät demokratian rappiota

Hesarin mukaan Helsingin virkamiesjohto kannattaa homoeroottisesta taiteesta tunnetun Touko Laaksosen elämäntyötä kunnioittavan Tom of Finland -patsaan rakentamista Helsingin keskustakirjaston yhteyteen.

Ajatus Tom of Finland -patsaan sijoittamisesta pääkaupungin paraatipaikalle lähti liikkeelle Perussuomalaisen puolueen varavaltuutetun Nuutti Hyttisen aloitteesta. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) mukaan ehtona on vain se, että patsaalle löytyy ulkopuolista rahaa.

Politiikan kauheus

En tiedä kuka on helpottunein siitä, että vaalit ovat taas ohi. Puolueet, ehdokkaat, anarkistit, äänestäjät? Tuskin kukaan nauttii vaaliajasta. Ehdokkaat ja puolueet tekevät töitä kellon ympäri, jakavat karkkeja, lappuja ja itseään kaduilla ja vastaavat turhanpäiväisiin kysymyksiin. Äänestäjät väistelevät kaduilla maanisin silmin propagandaansa tuputtavia ihmisiä, jotka ovat sinnikkäämpiä kuin feissarit ja valitsevat lopulta ehdokkaansa sen perusteella, että naapurin Masa sanoi sen olevan hyvä tyyppi.

Äänestämättä jättäminen on kehnoin tapa protestoida

Virallisen äänestyspäivän lähestyessä ja eduskunnan tulevan kokoonpanon lopulta selvitessä keskustellaan vaihtelevasti äänestysinnokkuudesta tai vastaavasti -innottomuudesta. Haluan kiinnittää huomiota nimenomaan jälkimmäiseen, sillä Suomen tapauksessa äänestysprosentti on tavannut olla sangen heikko – olipa kyse sitten eduskunta-, presidentin-, euro- tai kunnallisvaaleista.

#feministisetvaalit on fiilispolitiikkaa

Viime viikolla Naisasialiitto Unioni julkaisi uuden kampanjansa, #feministisetvaalit. Kampanjan tavoite on nostaa feminismi vaaliteemaksi ja tarjota alusta, jolla feministit voivat etsiä ehdokkaista ne, jotka lupaavat ajaa feminististä politiikkaa. Äänestäjät voivat sivustolla tehdä äänestyslupauksen, ehdokkaat voivat ilmoittaa olevansa feministejä ja tehdä vaalilupauksen.

Onko edustuksellinen demokratia kriisissä?

Kulunutta viikkoa on juhlistettu Euroopan neuvoston nimeämänä osallistuvan demokratian viikkona. Suomessa on viime aikoina osallistuttu aktiivisesti poliittisen päätöksenteon kritisoimiseen. Poliitikkoja on syytetty kansasta vieraantumisesta ja päätösten tekemisestä kansalaisia kuulematta. Tulevien eduskuntavaalien on väitetty varastaneen huomio aidolta päätöksenteolta ja nyt kansanedustajat keskittyvät vain näpertelemään, keräilemään “irtopisteitä” ja “kosiskelemaan äänestäjiä”.

Pääsin puoluehallitukseen - Ja mitä sitten tapahtui

Vain reilun vuoden jäsenyyden jälkeen sain Piraattipuolueen jäsenistöltä luottamuksen toimia puoluehallituksessa varajäsenenä. Hallituksen järjestäytymisen päätteeksi sain myös luottamustehtäväkseni toimia puolueen tiedottajana. Tähän päälle toimin toistaiseksi myös sosiaalisesta mediasta vastaavana henkilönä. Astupa hetkeksi kenkiini.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä