Kuinka suojasta tuli uhka
Erinäiset valvontatoimenpiteet, joita vaaditaan säädettäviksi kansallisen turvallisuuden nimissä, ovat olleet voimakkaasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jotta valvonta saataisiin tiettyjen tahojen mielestä riittävän laajamittaiseksi, tulisi perustuslain kohtaa luottamuksellisen viestin salaisuudesta muuttaa. Se tarkoittaa yksityisyyden suojan merkittävää heikentämistä.
Jos asettuu hetkeksi tarkkailemaan tilannetta 20 vuoden taakse, jo tällaisesta keskusteleminenkin vaikuttaa kummalliselta. Miksi minun, tavallisen kansalaisen yksityisyyden suoja tulee rikkoa? Miten kukaan voi oikeuttaa yksityisyyteni alueelle astumisen? Tekisitte viranomaiset työtänne vaan! Nykyhetkessä olemme yhtäkkiä tilanteessa, jossa emme enää vain keskustele suojan rikkomisesta, vaan lähinnä kiistelemme sen toteuttamisen aikataulusta.
tl;dr: Lue kokonaan vaan. Jos haluat erittäin karkean lyhytversion, se löytyy viimeisenä lähdeluettelosta.
Tekstin jälkeen koottu linkkejä aiheen ympäriltä. Lähdeluettelo on erikseen aivan lopulla. Suosittelen tutustumaan lähteisiin syvemmin laajemman ymmärryksen luomiseksi.
Suorat viittaukset poistettu tekstistä Puheenvuoron julkaisuun muotoiluongelmien vuoksi. Viittaukset ja palautteen kautta tehtävät muutokset löydettävissä alkuperäisessä julkaisussa osoitteessa http://jonnapurojarvi.piraatit.fi/luottamuksellisen-viestin-salaisuus-ja-kansallinen-turvallisuus-tai-kuinka-suojasta-tuli-uhka/
Kiitos Petra Salmelle tekstin editoinnista helpommin luettavaan ja ymmärrettävään muotoon.
Ytimessä turvallistamispuhe
Turvallistamispuhe tarkoittaa puhetta, jolla jostakin asiasta luodaan turvallisuuskysymys. Tyypillisesti se tapahtuu viittaamalla teoreettisiin (realistisiin tai epärealistisiin) uhkiin, joiden uskotellaan toteutuvan, jos asialle ei tehdä jotain. Yleinen turvallistamispuheen tarina onkin, että ensin luodaan uhkakuva, johon annetaan turvaa tuova vastaus. Tässä kirjoituksessa uhkana esittäytyy terrorismi ja turva sitä kohtaan luodaan entistä syvemmälle menevällä valvonnalla: Yksityisyyden suojasta on luotu kansallisen turvallisuuden toteutumisen este.
Turvallistamispuheeseen kuuluu kahdentyyppisiä puhetekoja: illokutionaarisia ja perlokutionaarisia. Ensimmäisellä tarkoitetaan sitovaa puhetekoa: Kun sanat on sanottu, niillä on sopimuksen kaltainen voima. Tässä yhteydessä se viittaa pääasiassa puhetekoon, jolla on toimeenpaneva merkitys, kuten lainsäädännön luonti turvallistamispuheella tuotetusta näkökulmasta lähtien. Näin on toimittu esimerkiksi silloin, kun työministeriö asetti työryhmän tarkastamaan perustuslakia luottamuksellisen viestin salaisuudesta kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
Perlokutionaarinen puheteko tarkoittaa sellaista puhetta, jonka lopputuloksia puhuja ei suoraan hallitse: Kyse on yksilöllisistä tavoista reagoida kuultuun, usein ollen tunnepohjainen. Esimerkkinä tässä yhteydessä toimii poliittinen puhe, jossa varoitetaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvattavan terrorismin uhkaa. Tällaisilla puheteoilla voidaan tarkoituksenmukaisesti etsiä ja pyrkiä tuottamaan tiettyä reaktiota. Poliittisesti motivoituneessa turvallistamispuheessa perlokutionaarisena tapahtumana on toisaalta pelko sitä kohtaan, mitä toivotaan pelättävän, ja toisaalta luottamus siihen että puhuja antaa turvan tuota pelon kohdetta vastaan. Tässä kirjoituksessa nostan esille sellaisia puhetekoja, joilla terrorismin pelko valjastetaan palvelemaan valvonnan hyväksyntää: Se on selvästi parhaiten menestynyt narratiivi läpi länsimaiden.
Perlokutionaarisen puheteon erityispiirre politiikanteon välineenä on, että passiivisuus toimii sen hyväksi. Riittää, että näkyvä mielipide saatetaan omalle puolelle. Poliittista keskustelua valtavasti hallinnut turvallistamispuhe ja kyynisyys mahdollisuuksista vaikuttaa asiaan on mahdollistanut kansainvälisesti jo laajasti tiedusteluoikeuksia valtioille yksityisyyden hinnalla.
Jotta suomalaisen yhteiskunnan nykytilannetta suhteessa kansalliseen turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan voisi ymmärtää luonnollisena jatkumona viimeisten vuosikymmenien aikana, on hypättävä ajassa taaksepäin. Kyynisemmätkin toivottavasti löytävät sen toivon, jonka aihetta tutkiessani havaitsin.
Linkitän mukaan paljon lähteitä, joskin pintapuolisimmat maininnat ovat melko lailla Wikipediaan lähteistetty. Seikkaperäisemmät väitteet linkitän ”parempiin” lähteisiin. Annettuja lähteitä saa sekä korjata, tarkentaa että kritisoida – korjailen ja tarkennan niin lähteitä kuin väitteitäkin tarvittaessa alkuperäiseen julkaisuun kotisivuillani.
WTC-iskut ja identifikaatio-operaatio
11.9.2001 tapahtunut lentokoneiden iskeytyminen ikonisiin World Trade Center -torneihin saattoi koko läntisen maailman uudelle ajalle. Mahdollisesti epäluuloakin herättävä käsite, identifikaatio-operaatio, on teoreettinen poliittisen vaikuttamisen keino, joka yhdistelmäsanana rakentuu identifikaatioon nojaavasta poliittisesta retoriikasta sekä sen tavoitteellisuudesta, josta kertoo operaatio-liite. Turvaa luodakseen yhdysvaltalaiset poliitikot, etunenässä silloinen presidentti George W. Bush, tuottivat voimakkaan kerronnan, jonka osapuolina toimivat Ne Pahat Terroristit, ja Me Hyvät Ihmiset. Operaation onnistumista kuvaa se, miten laajasti ja voimakkaasti tapahtumaan reagoitiin läntisessä maailmassa. Ihminen kuului väistämättä jompaankumpaan ryhmittymään, ja voimakkaan identifikaation kautta oli myös selvä viholliskuva luotu.
Iskujen merkittävyydestä (tai identifikaatio-operaation onnistumisesta) kertoo, että Yhdysvalloille myönnettiin turvallisuustakuu ensimmäistä kertaa Naton historiassa (artikla 5). Vaikka takuu ei tuottanut varsinaisia Nato-operaatiota, laajamittaisen ”sodan terrorismia vastaan” voidaan katsoa alkaneen kun Naton jäsenmaat määrittivät iskun kohdistuneen myös heihin. Jäsenmaita oli tuolloin 19 (mm. Britannia, Ranska ja Saksa).
Pian terroristi-iskun jälkeen Yhdysvallat hyväksyivät USA PATRIOT ACT -nimellä tunnetun lain. Lyhennelmä on muodostettu sanoista “Uniting and Strengthening America by Providing Appropriate Tools Required to Intercept and Obstruct Terrorism Act of 2001”, joka toimii lyhenteenä itsessään; lain virallinen koko nimi onkin ”An Act to deter and punish terrorist acts in the United States and around the world, to enhance law enforcement investigatory tools, and for other purposes.” On aiheellista huomauttaa lyhennelmän toimineen sekä osana identifikaatiopolitiikkaa kuin myös aseena sen vastustajia vastaan: Patriot -sana kääntyy isänmaanystäväksi, jolloin lakipakettia vastustavat pystyttiin leimaamaan isänmaanvihollisiksi. Patriot-sanaa käytetäänkin Yhdysvalloissa säännönmukaisesti myös silloin, kun viitataan valvontaa harjoittaviin työntekijöihin.
Yhdysvalloista Euroopan mantereelle
Vuoden 2001 jälkeen Euroopassa on ollut tilastollisesti kolme kuolonuhrien määrissä erottuvaa vuotta, joina “islamista inspiroituneiksi” leimattuja terroritekoja on tapahtunut: 2004, 2015 ja 2016. Vuosi 2004 näkyy tilastollisesti poikkeavana pitkälti Madridin junaiskun tähden. Tilastollisesti erottuvana vuotena terrorististen kuolonuhrien perusteella on myös 2011, jolloin tapahtuivat Breivikin tekemät iskut.
Historiallisesti katsoen terrorismiin kuolleiden määrä on laskenut Euroopassa selvästi. Uudenlaisen tilanteesta on tehnyt terroritekoja tehneiden koettu ulkomaalaistaustaisuus. Käytän sanaa koettu siksi, että vuosina 2015-2017 valtaosan teoista, joita on kuvattu islamista inspiroituneiksi, ovat tehneet vähintään toisen polven maahanmuuttajat. Myös Madridin tapauksessa yhdellä kiinni saaduista tekijöistä oli Espanjan kansalaisuus. Käytännössä puhumme siis valtaosin valtioiden omien kansalaisten harjoittamasta terrorismista.
Tämä voi osaltaan selittää sitä suurta hyväksyntää valvontaa kohtaan, vaikka se kohdistuisi myös omaan verkkoliikenteeseen. Oman maan kansalaisiin ei enää luoteta, samalla kun kaikkia kansalaisiksi syntyneitä ei populistisen oikeistoliikehdinnän myötä katsota oman maan kansalaisiksi. Nationalistinen liikehdintä on noussut ja samalla huoli kansalaisuudesta, kansallisuudesta ja kansallisvaltioista on levinnyt oikeistopopulistisen retoriikan avulla laajalle.
Valvonnasta illuusio turvasta
Euroopassa suoritetaan mittavia tiedustelutoimia useassa maassa. Kansainvälisten tuomioistuimien (EU:n korkein oikeus, Euroopan ihmisoikeustuomioistun) massavalvonnan perusteella tuomitsemia valvontajärjestelmiä löytyy muun muassa Britanniasta ja Unkarista.Massavalvontajärjestelmiksi epäiltyjä tiedustelutoimia harjoitetaan myös Saksassa ja Ranskassa. Samoin kuin Yhdysvaltojen Patriot act -laissa, valvonnan oikeutuksena käytetään turvallisuuden lisäämistä.
On paljastunut, että iskujen tekijä on monissa tapauksissa jo ollut viranomaisten valvonnan alaisena. Näin on ollut vuosina 2013 – 2015 useammassakin Ranskaan kohdistuneessa iskussa mutta myös Tanskan, Saksan, Britannian, Yhdysvaltojen, Belgian ja Australian kuolonuhreja vaatineissa terroristi-iskuissa.
Valvonnasta huolimatta iskuja on käytetty poliittisesti oikeuttamaan yhä laajenevaa valvontaa. Iskut Euroopan mantereella ovat lietsoneet kansallista turvallisuutta koskevaa keskustelua myös Suomessa, joka on kansainvälisen trendin mukaisesti kytkeytynyt valvonnan lisäämisen vaateeseen.
Puheista teoiksi Suomessa
Poliittinen, kansalliseen turvallisuuteen pohjaava turvallistamispuhe on noussut hallitsevaksi teemaksi useissa lakihankkeissa Suomessa. Puhetta on harjoitettu halki poliittisen kentän, vaikka monilta osin se leimautuu erityisemmin oikeistopopulististen voimien käyttämäksi retoriseksi aseeksi.
Oikeusministeriö asetti 28.11.2015 asiantuntijatyöryhmän selvittämään tarvittavia perustuslakimuutoksia ”siten, että lailla voidaan tarpeelliseksi katsottavien edellytysten täyttyessä säätää kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin suojaan”.
Oikeusministerinä toimi asiantuntijaryhmän asettamisen aikana Jari Lindström. Vuorokautta ennen (27.11.2015) työryhmän toimeksiantoa hän ilmaisi mediassa turvapaikanhakijoiden olevan Suomelle turvallisuusriski – joskin hän vetosi puheissaan tuolloin henkilöihin kohdistuviin rikoksiin (raiskauksiin) kansallisen turvallisuuden sijasta. Rauhoittavana tekona näihin henkilöihin kohdistuvien rikoksien ehkäisyyn hän vakuutti ministeriön ”etsivän parhaillaan keinoja, joilla esille tulleisiin ongelmiin voitaisiin puuttua”.
Perlokutionaarisena tekona tämä antoi ministeriön asettaman työryhmän näkökulmalle jonkinasteista hyväksyttävyyttä. Se osa kansasta, joka tulkitsi kommentit ennakkoluuloja levittävänä ei kohdistanut epäluottamustaan mietintöön tuolloin tai myöhemminkään. Kritiikki kohdistui puhujaan ja hänen edustamaansa puolueeseen. Kansan tuen kasvattaminen lakimuutokselle turvallistamispuheella onnistui.
Itse mietinnössä ”Luottamuksellisen viestin salaisuus”, joka kansilehtineen päivineen on 78 sivuinen, sana ”turvallisuus” sen eri muodoissaan esiintyy hulppeat 127 kertaa (n. 1,6 mainintaa per sivu). Kun perustuslainkohdan tarkistuksen tarve on perusteltu nimenomaan turvallisuudella, on turvallistaminen illokutionaarisena puhetekona vaikuttanut kyseisen kohdan tarkastelun lähtökohtiin: Tarkastelun kytkeytyessä kansallisen turvallisuuden näkökulmaan, on lain tarkistaminen ohjautunut tarkastelemaan yksityisyyden suojan ongelmia siitä näkökulmasta, millaisia uhkia se jättää avoimeksi.
Tästä näkökohdasta tarkastellen työryhmä päätyy mietinnössään levittämään turvallisuuden käsitettä yhä laajemmaksi. Ei riitä, että määritellään konkreettinen, selkeä, yksilöitävä ja rikosepäilyn alainen toiminta, johon ennen on pitkälti nojauduttu ja jota juuri nyt pidetään ongelmallisena. Mietinnössä päädytäänkin esittämään sellaista perustuslain kirjaamisen muotoa, joka mahdollistaa yksityisen viestin salaisuuden rikkomisen silloinkin, kun havaitaan sellaista ”kansallista turvallisuutta [uhkaavaa toimintaa], joka ei ole edennyt niin pitkälle, että siihen voitaisiin kohdistaa konkreettinen ja yksilöity rikosepäily, tai jota ei ole säädetty rangaistavaksi”. Huomionarvoista on, ettei kansallista turvallisuutta itsessään määritellä kovin tarkoin. Epämääräiseksi ja hahmottomaksi jäävä käsitepari on altis kasvavalle määrälle muuttuvia tulkintoja poliittisen vallan muutosten mukaan.
Kuitenkin tästä tarkemmin määrittelemättömästä käsitteestä ”kansallisesta turvallisuudesta” juontuu laajempi tiedustelulainsäädännön paketti, johon kuuluvat siviilitiedustelu, sotilastiedustelu ja tiedustelun valvonta. Yli tuhatsivuinen lakikokonaisuus nojaa siihen, että perustuslain muutos menee läpi. Ymmärrettävämmin sana turvallisuus sen eri muodoissaan esiintyy esimerkiksi siviilitiedustelulainsäädännön mietinnössä 941 kertaa, joka kansilehtineen päivineen on 452 sivuinen (n. 2 kertaa per sivu). Siviilitiedustelulainsäädännön painopiste onkin sisäinen turvallisuus, joka kipeimmin kaipaa perustuslain muutosta ollakseen hyväksyttävästi säädettävissä oleva laki.
Pitkään ja kansainvälisesti kehittynyt turvallisuuspuhe on saanut aikaan koko suomalaisen yhteiskunnan muuttamiseen tähtäävän lakikokonaisuuden. Laki ei ole vielä astunut voimaan, mutta sen säätämisen kiireellisyyttä on perusteltu kuluneen hallituskauden aikana juuri turvallistamiseen nojaten. Turun puukkoisku innoitti viimein myös tasavallan presidentin ottamaan tiedustelulainsäädäntöön näkyvästi kantaa. Myös hän asettui tukemaan lakimuutosten tarvetta ja korosti niiden kiireellisyyttä.
Ydinkäsitteen kritiikistä epätasa-arvon kasvuun
Lakipaketti on saanut kuitenkin huomattavan suurta huomiota niin mediassa kuin siitä annettujen lausuntojen muodossa. Mielenkiintoista on, että yleisin kritiikki siviilitiedustelulaista annetuissa lausunnoissa kohdistui käsitepariin ”kansallinen turvallisuus” – siis juuri siihen, millä koko lakipakettia on alusta alkaen ajettu.
Vähemmälle huomiolle kritiikeissä jäi kansalaisten yhdenvertaisuus. Piraattipuolueen lausuntoon sain kuitenkin mahdutettua lauseen, joka tuo esiin yhden etnisen erottelun piirteen: Tiedustelulaissa yhdeksi hakukriteeriksi asetetettaisiin joidenkin aakkosmerkistöjen käyttö. Tämän lähemmäs etnistä erottelua ei tietoteknisin välinein juuri päästä. Aakkosmerkistön ollessa esimerkiksi arabiaa, venäjää tai kiinaa, järjestelmä hälyttäisi ja viesti voitaisiin ottaa tarkempaan syyniin. Saman on ilmeisesti tarkoitus tapahtua, jos viesti on kryptattu, eli salattu.
Kryptaus tuottaakin yhden omalaatuisen ongelman. Esimerkiksi laajasti käytössä oleva WhatsApp käyttää viestittelyssä päästä-päähän -salausta. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kaikki WhatsAppissa käyty keskustelu joutuisi hälytyksen alaiseksi, ja jonkun henkilön olisi kahlattava hälytykset läpi selvittäen, onko viestinnässä jotain turvallisuutta uhkaavaa. Äärimmillään tulkinta ulottuu perustuslaissa jo käsiteltyyn mahdolliseen kotirauhan rikkomiseen. Pommivitseistä, vallankumousmeemeistä ja vitsilläkin lauotuista “pitäisi varmaan käydä vierailulla” -kommenteista on syytä opetella pois jo nyt.
On huomattu, että turvaksi tarkoitetut toimenpiteet ovat alttiita kasvattamaan epätasa-arvoa. Tiivistetysti ne järjestelmät, joiden on tarkoitus luoda turvaa, tuottavat sitä vain joillekin samalla, kun sama järjestelmä tuottaa turvattomuutta toisille. Sallituista aakkosmerkistöstä poikkeavien tai salattujen viestintäkeinojen käyttö kuuluu yhteiskunnassa melko selkeästi rajattavien ryhmien toimintatavaksi. Näitä ryhmiä rajaa mm. äidinkieli, ikä (nuoret / nuoret aikuiset). Heitä voivat olla myös toimittajat tai tietokonealan harrastajat. Luvattu turvaksi markkinoitu järjestelmä on luomassa osalle ryhmistä enemmän tai vähemmän turvattomuutta.
Näihin teknisiin ratkaisuihin sisältyykin koko tiedustelulain suurin paradoksi. Mitä vähemmän suojattua viestintää käytät, arkipäiväisin ilmaisuin oikeilla aakkosmerkistöillä ja Suomen sisäisessä tietoliikenteessä, sitä pienemmällä todennäköisyydellä verkostoitunutkaan teko jää tiedustelun haaviin. Yhtään järjestäytyneemmälle rikollisorganisaatiolle tämä on täysi riemuvoitto: On turhaa etsiä yhä suojatumpaa viestintää, kun riittävän tavalliselta kuulostava tekstiviestittely riittää.
Turvallistamispuhe ongelmissa
Kaikesta kiireellisyyspuheesta huolimatta lakipaketin käsittely siirtynee syksyltä 2017 myöhemmin käsiteltäväksi. Osaltaan asiaan on voinut vaikuttaa turvallistamispuheen uskottavuuden heikentyminen: Turun iskun tekijästä oli tiedotettu viranomaisille asianmukaisesti. Tämä on herättänyt epäilyksiä siitä, kuinka tietomäärän lisääminen voi auttaa iskujen ehkäisyssä, mikäli jo nyt esitettyjä ja perusteltuja epäilyksiä ei kyetä tutkimaan.
Turvallistamispuheen hätätilaa kuvastaa myös poliisiviranomaisten pyrkimys osoittaa toiminnan tehokkuutta. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi Iltalehden haastattelussa syyskuussa 2017 poliisivoimien kyenneen estämään iskun, joka vaati paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin yhteistyötä. MTV:n Rikospaikka tutki tapausta ja selvisi, että iskua uhannut tekijä oli kävellyt itse poliisiasemalle ja ilmiantanut itsensä.
Eduskuntapuolueet ovat pysytelleet melko hiljaa kansallisesta turvallisuudesta ja tiedustelulaista sen jälkeen, kun tieto poliisille menneistä vihjeistä tuli esiin. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi elokuun lopulla kutsuvansa eduskuntaryhmät syyskauden alussa neuvottelemaan tiedustelulain uudistuksesta. Hän vetosi tarvittavan enemmistön kasaan saamiseen, jotta tiedustelu saataisiin kiireellisenä läpi. Kiireelliseksi julistamiseen tarvittava 5/6 määräenemmistö vaatii opposition vahvaa tukea: kesäkuun 2017 jälkeen hallituksella on kansanedustajia 105, oppositiolla 94.
Tästä eteenpäin?
Olen kehottanut aiemmin lyhyessä blogikirjoituksessani toimimaan yksityisyyden suojan puolesta juuri nyt. Jos kuulut siihen joukkoon, jonka mielestä yksityisyydensuojalla on itseisarvonsa, on aika keskustella asiasta. Uhkakuviin siitä, mitä voi tapahtua, ellei yksityisyyden suojaan puututa, on valtava määrä perusteltuja vastaväitteitä. Joitain perusteluita löydät tästä kirjoituksesta. Linkkivinkeistä ja lähteistä löytyy perusteita argumentoinnin tueksi lisää.
Aiheen tiimoilta käytän Twitterissä hashtagia #suuauki. Olen kannustanut myös piraatteja käyttämään hashtagia aina, kun jaamme jotain yksityisyyden suojaa puoltavaa materiaalia. Tätä ei kuitenkaan ole tarkoitettu puolueviestinnän masinointiin tai poliittisten irtopisteiden keräämiseen: Tätä tilannetta ei kukaan voi yksin kääntää, vaan se vaatii laajaa ja näkyvää kansalaiskeskustelua. Kutsun jälleen jokaista teistä mukaan kääntämään keskustelu yksityisyyden suojan tarpeellisuuteen: Tiedustelulain valtavimmat ongelmat nojaavat oleellisimmilta osin juuri perustuslaillisten oikeuksiemme heikentämiseen.
Kun neuvottelut lakipaketin eteenpäin viemisestä kiireellisyyteen vedoten ovat käynnissä, eduskuntapuolueilta ei kannata odottaa aiheen tiimoilta suuria peliliikkeitä. Nyt on aika toimia ja vaikuttaa.
Kirsikaksi kakun päälle runo heille, joilla ei ole mitään salattavaa.
’I do not care what things they see,
Or where they look inside –
It matters not at all to me –
I have no things to hide.
’I do not care what things they know,
And neither, friend, should you –
I have no things to hide, and so,
I wonder why you do.
’I do not care,’ I proudly swore,
But when it came to share –
They changed what they were looking for.
And now I fucking care.’
- Reddit-käyttäjältä Poem_for_your_sprog
—
Lisätietoja ja linkkivinkkejä argumentoinnin tueksi
Ranskassa Nizzan iskun tekijä pyysi tekstiviestitse lisää aseita ennen iskuaan: http://edition.cnn.com/2016/07/17/world/nice-attacker-mohamed-bouhlel-why/index.html
Journalistiliitto vetoaa lähdesuojan turvaamiseen tiedustelulainsäädännössä: http://journalistiliitto.fi/fi/lahdesuoja-turvattava-tiedustelulainsaadannossa/
Väite: WTC-iskut olisi ollut estettävissä, jos tietoa olisi kerätty vähemmän, kevyemmällä ratkaisulla: http://www.zdnet.com/article/nsa-whistleblowers-security-thinthread-largest-failure-in-nsa-history/
Suomen poliisivoimat käyttäneet jo nykyisiä tiedusteluoikeuksia väärin: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708302200361720_u0.shtml
Salaisten telepakkokeinojen lukumääriä vuosina 2010 – 2015. Liikutaan tuhansissa. Tilastojen numerot eivät kerro koko totuutta: Dokumentoidaan toteutuneiden lupahakemusten kautta. Yksittäinen hakemus voi koskettaa useiden liittymien valvontaa (avataan myös dokumentissa): http://intermin.fi/documents/1410869/4113506/68287_sisaministerion_kertomus_salaiset_pakkokeinot_ja_tiedonhankintakeinot_2015.pdf/79827070-931e-4626-ab7c-619f44e14c94
Microsoftin toimitusjohtaja kommentoi kansallisen turvallisuuden varjolla ajettavaa yksityisyyden suojan heikennystä: ”Nadella said tech companies understood the need for national security, but added: ”If in that context we sacrifice our enduring value around privacy, then I think as a society we will regret it.”: http://www.businessinsider.com/microsoft-ceo-satya-nadella-regret-sacrificing-privacy-for-security-2017-9?r=US&IR=T&IR=T
Ihmisoikeus professori Martin Scheinin: “Pahimmillaan ylilyönnit terrorismin vastatoimien alalla kääntyvät terrorismin kasvualustaksi, jos ne aiheuttavat ihmisoikeusloukkauksia, vieraantumista ja katkeroitumista.”: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005390841.html
Supon mukaan kesäkuussa 2017 tarkkailussa yli 350 henkilöä, kun vielä helmikuussa määrä oli noin 300. Jos määrä on näin hyvin kasvava jo nykyisen lain puitteissa, kuinka perusteltua on yksityisyyttä heikentää tarkkailun lisäämiseksi? https://yle.fi/uutiset/3-9670375
Effin (Electronic Frontier Finland) lausunto perustuslakimuutosesityksestä: https://effi.org/verkkotiedustelu-perustuslaki-om
Piraattipuolueen lausunto perustuslakimuutosesityksestä: https://piraattipuolue.fi/2017/01/13/lausunto-oikeusministerion-mietintoon-luottamuksellisen-viestin-salaisuudesta/
Entinen Supon ja Euroopan siviilitiedustelun johtaja pitää kansallisen turvallisuuden tarkkaa määrittelemistä mahdottomana: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005399864.html
Lähteet:
1 https://www.netn.fi/files/netn172-15.pdf
2 https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._päivän_terroriteot
3https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45418/paasykoekirja.pdf?sequence=3 s. 116 – 117
4 http://www.nato.int/cps/ic/natohq/topics_110496.htm#
5 https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato#J.C3.A4senvaltiot
6 https://www.gpo.gov/fdsys/pkg/BILLS-107hr3162enr/pdf/BILLS-107hr3162enr.pdf
7 Esim. Micheal Morell kertoessa haastattelussa, ettei NSA vakoile yhdysvaltalaisia: https://www.cbsnews.com/news/former-cia-deputy-director-nsa-is-not-spying-on-americans/ , Micheal Morellin ollessa mm. entinen CIA:n apulaisjohtaja https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Morell
8 http://www.datagraver.com/case/people-killed-by-terrorism-per-year-in-western-europe-1970-2015
9 http://edition.cnn.com/2013/11/04/world/europe/spain-train-bombings-fast-facts/index.html vrt. 8
10 https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Behring_Breivik vrt 8
11 https://yle.fi/uutiset/3-9789430
12 https://www.nytimes.com/interactive/2016/05/22/world/europe/europe-right-wing-austria-hungary.html
13http://www.fesdc.org/fileadmin/user_upload/publications/RightwingPopulism.pdf
14 https://www.theguardian.com/law/2016/dec/21/eus-highest-court-delivers-blow-to-uk-snoopers-charter
15https://www.theregister.co.uk/2016/01/20/human_rights_court_rules_mass_surveillance_illegal/
16 https://www.justsecurity.org/36098/era-mass-surveillance-emerging-europe/
17 https://theintercept.com/2015/11/18/terrorists-were-already-known-to-authorities/
18 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410869/suomi-tarvitsee-siviilitiedustelua-kansallisen-turvallisuuden-suojaamiseen
19 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002928472.html
20 http://alusta.uta.fi/juttuset/2017/08/30/oikeistopopulisti-lupaa-pelastusta-ja-vetoaa-kokemukseen.html
21 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/27ebb554-f57c-4903-873e-3af5f3dec8c7/0e6cc27d-2d9a-4f55-b2b5-0a0bede0459a/LAUSUNTOPYYNTO_20170517224503.pdf
22 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1146.aspx
23 https://yle.fi/uutiset/3-8486407
24https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79759/SM_08_2017_Siviilitiedostelulainsaadanto.pdf?sequence=1
25https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79757/PLM_Ehdotus%20sotilastiedustelua%20koskevaksi%20lainsaadannoksi.pdf?sequence=1
26https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/ekj_1+2017.pdf
27 http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/paaministerilta-kova-uutispommi-juha-sipila-haluaa-tiedustelulakien-perustuslakimuutoksen-lapi-kiireellisena/756788/
28 https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
29 https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227967-sauli-niinisto-tiedustelulainsaadannon-asiassa-taytyy-nyt-toimia-ripeasti
30 http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kiirehditty-tiedustelulaki-lykkaantyi-yllattaen-6675163
31 https://yle.fi/uutiset/3-9792084
32 https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201709152200395087_u0.shtml
33 https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/rikospaikka-paljastaa-mista-poliitikkoihin-kohdistuneessa-iskusuunnitelmassa-oli-kyse-tarkoitus-oli-kylvaa-tuhoa-kokoomuksen-puoluekokouksessa-2012/6583018#gs.ZCLfjfQ
34 http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2394248
35 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999
36https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/Sivut/default.aspx
37 http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/ministerit
38 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243764-suu-auki-yksityisyyden-puolesta
Eiköhän ihmisistä ole kerätty jo pitkään dataa ja tehty profilointeja. Vielä tästä ei ole ollu suuremalti haittaa massoille, mutta tilanne voi muuttua hetkessä. Polittinen kentä voi muuttua hetkessä suuntaan tai toiseen, eli kukaan ei voi katsoa olevansa turvassa, mahdollisilta vainoilta.
Ilmoita asiaton viesti