Ei ihme, jos ei kiinnosta
Yle uutisoi nuorten äänestysprosentin olevan noin 30 prosenttia. Tämä on kuulema hätkähdyttävä tieto, ja ehkä onkin. On suorastaan ihme, että edes niin montaa nuorta kiinnostaa.
Yhdeksi syyksi nuorten matalalle äänestysprosentille kerrotaan, että nuoria ehdokkaita ylipäätään on niin vähän. Tämäkään ei ole yllätys, kun isommissa puolueissa pelkästään ehdolle asettuminen voi maksaa jopa 1700 euroa. On hämmästyttävää, että miljoonatukia nauttivat puolueet edes kehtaavat vetää moisia summia. Piraattipuolue, joka ei puoluetukia saa, suosittaa (ei edes pakota) piiriyhdistyksiään keräämään ehdokkailtaan 20 euron ehdokasmaksun.
Nuorten puute ehdokkaissa tai ylipäätään ehdokkaiden vähyys ei silti pitkälle tilannetta selitä. Nuoria ei kiinnosta osallistua. Enkä ihmettele yhtään.
Maailma nuoren silmin
Olen jo jossain määrin liian vanha puhumaan juuri äänestysikään kasvaneiden nuorten puolesta. Oman ikäluokkani, puhutaan nyt noin 24-35-vuotiaista, tilannetta kykenen ymmärtämään omakohtaisesti hieman paremmin. Missä on siis mennyt pieleen?
Sukupolveni kasvatettiin uskossa, että eläkepommin tähden työtä riittää jokaiselle. Samaan hengenvetoon kerrottiin, että koulutus on Suomessa ilmaista ja voit opiskella mihin tahansa ammattiin ja työpaikka on varma. Todellisuus on edelleen selvästi useilla poliitikoilla hämärän peitossa.
Nuorille tarjotaan palkatonta työtä. Totta, itse opiskelu on ilmaista, mutta kustantaakseen kirjat ja tarvikkeet, omasta ruoasta puhumattakaan, on se rahoitettava lainalla. Lainapainotteisuutta kaiken päälle entisestään lisätään. Samalla muistutetaan, että voihan sitä tehdä töitä opiskelun ohessa – Vaan mistäpä niille kymmenille tuhansille opiskelijoille töitä, eritoten, jos haluaa valmistua siinä ajasssa, kun opintotukikuukausia riittää.
Poliitikot ovat hymyssä suin seisoneet opiskelijoiden rinnalla koulutuslupauskyltit kädessä. Ensimmäisenä tekona päättäjäksi päästyään he leikkaavat juuri koulutuksesta. Seuraavissa vaaleissa annetaan samat lupaukset. Täytyy olla jo vajaaälyinen uskoakseen sitä uudelleen. Ikävä puoli onkin, että aina löytyy niitä uusia nuoria, jotka eivät ole vielä tätä valheen syövyttämää politiikkaa kohdanneet ja näin varastetaan taas ääniä.
Jos ääni edes merkitsisi
Harva kokee oman yhden äänensä merkitykselliseksi. Mitä paremmin vaalitavan ymmärtää, sitä vähemmän koko äänestäminen kiinnostaa. Meillä on edelleen käytössä vaalitapa ja demokratian malli, joka on ollut käytössä jo sata vuotta. Sadan vuoden aikana väestömme on viisinkertaistunut enkä osaa edes arvata, kuinka moninkertaisesti päätettäviä asioita jo on. Joka tapauksessa se on kasvanut hurjasti.
Päätöksiä tekevät ihmiset, tavan tallaajat, jotka eivät merkityksellisesti eroa päätöskyvyn paremmuudesta kenestäkään muusta. Samalla niin kansalaiset itse kuin päättäjätkin pelkäävät antaa kansalle lisää valtaa: "Miten he muka näistä asioista ymmärtäisivät?". Ääni kelpaa kyllä, vaikka niillä lupauksilla, jotka ensitilassa rikotaan. He kun päättäjän paikalle päästessään yhtäkkiä ymmärtävät paremmin, mikä on kansan paras, vaikka vaaleja ennen kerrottiin kansan parhaasta jotain aivan muuta.
Äänestämättömyyden kierre
Kun kerta nuoret eivät juuri äänestä, eivät päättäjät yritä edes nuorien asioita huomioida eikä heidään äänistään välitä. Kun nuorempaa sukupolvea ei politiikka puhuttele, eivät nuoret äänestä. Ja kun eivät he äänestä, ei heitä puhutella. Kierteen katkaisemiseksi päättäjillä on aivan valtavan suuri rooli.
Pelkkä puhuttelu ei riitä. Täytyy osata myös kuunnella. Päättäjien vastuu on rakentaa yhteiskunnastamme senkaltainen, jossa on mahdollisuuksia toimia ja rakentaa omaa elämäänsä myös parin vuosikymmenen päästä. Päätökset kuitenkin toistuvasti vain sulkevat ovia, erityisesti yhä voimakkaammin vain taloudellisin perustein. Jos rahaa löytyy, löytyy mahdollisuuksia.
Ääni, ääni, ääni
Oma kannattajakuntani koostuu pitkälti heistä, jotka ovat lopen kyllästyneitä nykymuotoiseen demokratiaamme. On sekä heitä, jotka eivät ole vuosikymmeniin äänestäneet, sekä heitä, jotka eivät ole koskaan äänestäneet. Ikähaarukka liikkuu reippaasti sieltä 22 ikävuodesta eläkeikään.
Jokainen ääniä hamuava poliitikko tietenkin kieli pitkällä haluaisi tietää, miten onnistun moisessa. Tiedoksenne: Sitä ei saa puhumalla paskaa. Haluaisin sanoa tämän poliittisesti korrektisti, mutta sille ei vain ole mitään muuta yhtä kuvaavaa ilmaisua.
Kuntavaalien tärkein teemani on demokratian päivittäminen kohti nykyaikaa. Haluan ottaa päätöksentekoon mukaan kansalaiset itse. Kansalaisraadit ovat yksi tapa, ja niiden kehittäminen kohti isompia kokonaisuuksia ja isompia kansanosuuksia on äärimmäisen tärkeää. Yksikään isompi puolue ei demokratiaamme halua kehittää ja miksi haluaisikaan: Tämä järjestelmä on toiminut heille vallan mainiosti.
On aika päivittää järjestelmämme nykyaikaan. Äänestä numeroa 151 Jyväskylässä.
No saisit ainakin minun ääneni jos asuisin Jyväskylässä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi kenenkään pitäisi äänestää päätöksentekijöiksi ehdokkaita, jotka vaalien jälkeen muuttavat mielipidettään ja pettävät äänestäjille antamansa vaalilupaukset, ilman että asiasta koituu mitään sanktioita. Mitä demokratiaa se sellainen on?
Minä haluaisin äänestää päätöksentekijän sijasta itse päätöstä, silloin demokratia toimii ja saan ääneni kuuluville. Nykyinen systeemi on demokratian irvikuva ja ainoa oikea vaihtoehto, ovat puolueiden ulkopuoliset sitoutumattomat ehdokkaat.
Ilmoita asiaton viesti
Tarvitsemme konkreettisia välineitä juuri siihen, että ihmiset saisivat äänestää ja osallistua päätöksentekoon asioiden pohjalta. Tarvitsemme sen muutoksen järjestelmään. Nykyinen ei toimi. Se ei vain muutu, jos sitä ei sisältä päin muuteta. Puoluepoliittisessa järjestelmässä paras toivo on saada se tapahtumaan puolueen kautta, mutta harvaa puoluetta kiinnostaa. Onneksi on olemassa vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Ei asioita ei voi muuttaa politiikan sisältä käsin, vaan ihmisten on muutettava systeemiä ulkopuolelta käsin niillä mahdollisuuksilla joita on olemassa, ja ne ovat sitoutumattomien äänestäminen. Vain näin mahdollista muuttaa systeemiä, koska joka puolueen johdossa on vapaamuurari tai johonkin muuhun salaseuraan kuuluva, on politiikkaa mahdotonta muuttaa puolueiden sisältä käsin. Muutoksen tulee tulla nykyisten poliittisten toimijoiden ulkopuolelta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen puolueen puheenjohtaja. En kuulu salaseuroihin. Ikävä tuottaa tällainen pettymys.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kauan sanonut, että vaalilupaukset kuuluisi alistaa sopimuslakiin. Jos sopimus ei pidä, seuraa vaalilupauksensa rikkoneelle 2 vaalikauden kestävä vaali- ja virkakelpoisuuden menettäminen.
Ilmoita asiaton viesti
Omasta mielestäni vaalilupausten pettämistä tulisi käsitellä rikosoikeudellisesti törkeinä petoksina, koska ne täyttävät teon tunnusmerkit.
http://ukkram09.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227960-mi…
Ilmoita asiaton viesti
Oma äänestäjäkuntani koostuu…
Mistä tiedät kuka on aiemmissa vaaleissa äänestänyt sinua? Vielä suurempi ihmetykseni on, jos puhut tulevasta vaalista.
Ilmoita asiaton viesti
Saamastani palautteesta. Sitä tulee niin kadulla kuin netissä.
Ilmoita asiaton viesti
Puhuit siis kannattajakunnastasi. Minäkin olen netissä ilmaissut ehdokkaalle aikomukseni äänestää häntä kunnallisvaalissa. Hän ei tule kuitenkaan koskaan tietämään äänestinkö ketään, ja jos äänestin niin äänestinkö häntä (ellei hänen saama äänimääränsä sitten ole sama kuin itsellen antamansa tai antamatta jättämänsä äänen).
Onnitteluni kannatusilmaisuista joka tapauksessa. Jo se kertoo siitä, että sanomasi resonoi, vaikka ei takaakaan että vaalikopissa pidetään ralevanttina valintana. Onnea ja menestystä vaaliin!
Ilmoita asiaton viesti
Voin kyllä korjata ja tarkentaa tekstiin tuon sanamuodon. Se on paikkaansa pitävämpi. Kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Ei kestä kiittää. Kunnioitettava asenne, täällä niin moni on heti puolustuskannalla. Enkä minä tuollaisista ilkeyttäni huomauttele, vaikka pilkunviilaaja olenkin. Tässä toki asia oli ihan pääteltävissä, mutta vastaava erehdys toisessa yhteydessä saattaisi harhauttaa vähemmän tarkkaavaisen lukijan uskomaan kirjoittajan käsitystä objektiiviseksi totuudeksi.
Ai niin. Itse blogi oli hyvä ja asian pohtimisen tulisi olla kaikilla poliitikoilla prioriteettina. Suoraa ilmaisuasi jatkaakseni, kaiken maailman vaalilupauksilla taivaanrantaa maalailevat kusevat demokratian yhteiseen murokulhoon.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt taitaa olla ensimmäiset vaalit 40 vuoteen etten äänestä. Syitä en käy selittelemään, mutta blogistin listalta niitä löytyy aika monta.
Ilmoita asiaton viesti
”On hyvä, että äänestysprosentti laskee. Se nakertaa arvovaltaa valituksi tulleilta kunnanvaltuustoilta ja eduskunnilta, ja jonain päivänä tulevaisuudessa kansa herää kysymään, kenellä oikeasti on valta tässä maassa ja minkä mekanismin kautta.”
Kaunis, mutta naivi ajatus. Äänestysprosentin laskiessa yhä herkemmin poliittiset ääriliikkeet voivat päästä valtaan, ja näitä harvemmin kiinnostaa tippaakaan, miten vahva mandaatti heillä on. Siinä vaiheessa on jo liian myöhäistä herätä kysymään, kenellä se valta on ja miksi. Historiassa riittää esimerkkejä.
”En usko, että nuoret ovat perehtyneet teoreettisesti siihen, miten meidän nykyinen yhteiskunta- ja talousjärjestelmämme toimii, mutta vaikuttaa siltä, että nuoret ovat ymmärtäneet kantapään kautta, että äänestämällä ei voi vaikuttaa todella tärkeisiin asioihin.”
Ei muuten ole kovin moni tällä hetkellä päättäjäksikään päässyt perehtynyt kovin hyvin siihen, miten meidän nykyinen yhteiskunta- ja talousjärjestelmä toimii. Tunnen paljon nuoria, jotka juuri sen ymmärryksen tähden jättävät äänestämättä, koska ymmärrettävästi mitä paremmin yhteiskunnan ja talouden toiminnan tajuaa, sitä paremmin ymmärtää, millainen teatteri nykypolitiikka oikeastaan onkaan. Tähän on tultava muutos.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen blogikirjoitus!
Antoi paljon ajattelemisen aihetta, mm. miten ehdokkuus ei todellakaan ole jokaisen ulottuvilla – sen verran isoja summia pitäisi ”takataskussa” olla.
Se vähä mitä, vaalirahoituksista tai puolueiden saamista tuista tiedän, kummeksuttaa minua tosi paljon – niin kovin on ”suuri on kaunista” ja sitä tuetaan sen mukaan.
Poliitikkojen koulutuslupaukset sekä kaikenmaailman palkattomat työtarjoukset/pakotteet, päättäjinä ollessaan ylimielinen suhtautuminen ”omaa parastaan ymmärtämättömiin” kansalaisiin, …
Muutosta ja demokratian päivittäminen kohti nykyaikaa – tätä kannatan.
Harmi, etten voi Jyväskylässä äänestää, enkä millään muullakaan paikkakunnalla, missä piraattipuolueella on ehdokkaita – kotikunnassani ei ole yhtäkään (vielä).
Jonna, oikeassa olet, kun sanoit:”Ikähaarukka liikkuu reippaasti sieltä 22 ikävuodesta eläkeikään.” , täytän kesällä 71v. Toivon menestystä vaaleissa sinulle.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos!
Kasvamme puolueena onneksi koko ajan. Eduskuntavaaleissa löydymme jokaisesta vaalipiiristä, ehkä jo seuraavissa kuntavaaleissa sinunkin paikkakunnaltasi. Toivottavasti löydät silti jonkun äänestämisen arvoisen ehdokkaan!
Ilmoita asiaton viesti
” Samaan hengenvetoon kerrottiin, että koulutus on Suomessa ilmaista ja voit opiskella mihin tahansa ammattiin ja työpaikka on varma.” Mielestäni tämä on jo liioittelua, kuka on joskus kertonut noin, kysyn vaan… tällaiset ’heitot’ vievät pohjan pois muuten asialliselta tekstiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se tarina melko pitkälti tuota linjaa oli. Kaikkialla oli 90-luvun tulevaisuuden mielikuvassa töitä. Kaikkialla olisi pulaa työntekijöistä. Ei silloin tullut puheeksi sellaisia koulutuksia, joista töihin ei pääsisi, saati, että olisi enemmän työttömiä kuin töitä. Kai siinä oli opettajilla / opinto-ohjaajilla halu yrittää valaa lapsiin / nuoriin uskoa tulevaisuuteen, missä tätä eniten tuohon aikaan kuuli. Ei ollut ainakaan omana aikanani vain yksi tai kaksi henkilöä, vaan kyllä tuo oli se tarina kautta linjan.
Tämä usko pikkuhiljaa 2000-luvun puolella alkoi viimein rapisemaan pois. Hieman liian myöhään suhteessa siihen, kuinka paljon työttömäksi on omasta ikäpolvestani jäänyt. Kun tuo ajatus varmasta työpaikasta iskostui niin osaan päättäjistä kuin monien vanhempiin, on työtön leimattu vain laiskaksi. ”Töitä saa kun menee vaan” on edelleen mantra, jota hoetaan. Tai ”Sen kun käyt koulun ja menet töihin”. Ei ihme, että masennusluvut paukkuvat, kun ikäpolveni työttömät on iskostettu uskomaan, että he ovat yksin syyllisiä tilanteeseensa, päättäjät tarjoavat vain keppiä ja osalla sukulaisetkin ovat varmoja, että laiskuuttaan ei vain töissä ole.
Ilmoita asiaton viesti