*

Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolella

Ensin ne tulivat hakemaan työttömät

Olihan se ennustettavissa: Työttömien vähäisetkin porkkanat viedään ja tilalle tarjotaan syötäväksi keppiä. Karenssiaika nousee, valvonta lisääntyy, työstä kieltäytyminen taloudellisista syistä estyy. Tiivistettynä jos mediassa esillä olleet ehdotukset menevät läpi, on työttömän raportoitava elämästään säännöllisesti, otettava vastaan kannattamatonta työtä tai alistuttava tekemään karenssin kautta töitä palkatta kuukausitolkulla.

 

Harmillista kyllä huomata, että vakavasti tarkoittamani uhkakuva muutaman vuoden takaa on toteutumassa. Kirjoitin 5.1.2014 Ajatuksia ajastamme -kirjoituksessa: "Vaikka nykypäivänä voi tuntua hurjalta ajatus, jossa osa kansasta tekee työtä työleireillä ilman terveydenhuoltoa, emme huomaa, miten poliittisesti korrektisti näitäkin asioita voidaan edistää."

 

Ehdotetut toimet edistävät työleirimäistä mentaliteettia. Toistaiseksi on helpompaa antaa ihmisten asua vuokra-asunnoissaan kuin fyysisesti kasata työttömiä leireille. Luonnollisesti myös tarpeellisten töiden ollessa suhteellisen levinneitä, ei isompia leirejä muistuttavien asuntokompleksien luonti ole järkevää. 

 

Työleiri on kova termi käytettäväksi. Mistä muusta kuitenkaan on käytännössä enää kyse? On oltava valvonnan alaisena ja on tehtävä työtä, joka ei itseä hyödytä millään tasolla. Sattuipa sopivasti työkokeilukin jättämään pois työttömän oikeuden työterveyshuoltoon ja mitä ilmeisimmin myös työtapaturmavakuutukset ovat tuntemattomia tuossa "työllistymistoimessa".

 

Palataan "told you so"- linjalle. Kirjoitin jo aiemmin mainitussa tekstissäni: "Pikkuhiljaa kuritetaan oikeuksia ja vapauksia toisaalla, kun velvollisuuksia ladataan toisaalle. Lopputuloksena työttömyydestä tulee täyttä työtä, vain, jotta oikeus elää saadaan pitää."

 

Esitetyt ehdotukset luovat kokonaisuutta, jossa työttömän ihmisarvo on viety. Työttömästä tulee niin valtion, kuntien kuin yritystenkin vapaasti riistettävissä oleva resurssi. Harvoja asia kiinnosti parisen vuotta sitten, asia ei ilmeisesti henkilökohtaisesti kosketa. Asiat ovat siis saaneet edetä rauhassa. Nyt kun nuo muutokset kolkuttavat ovella, monia lähinnä naurattaa, kun ehdotukset tuntuvat niin järjettömiltä. 

 

Huumoriarvo tässä touhussa kieltämättä on. Jos nauru jää ainoaksi asiaksi, mitä tilanteen eteen tekee, hyväksyy senkaltaisen eriarvoistamisen ja ihmisoikeuden riistämisen muodon, josta natsi-Saksan luulisi toimivan muistutuksena. Tärkein oppitunti sen ajan toiminnasta on nimenomaan ihmisten arvon väheksyntä perusteilla, jotka eivät mitenkään ihmisen arvoa vähennä. Natsikortin vetäminen voi kuulostaa liioittelulta, vaan on mahdotonta välttää huomauttamasta yhtäläisyyksistä.

 

Aikanaan juutalaisia syytettiin Saksan heikosta taloustilanteesta ja tätä kautta heidän syvän traaginen kohtelu oikeutettiin laajemmin. On paikallaan lukea kahdesti, millä sävyllä työttömistä ja syrjäytyneistä on viimeisten vuosien aikana kirjoitettu. Tämä retoriikka on alkanut jo hyvän aikaa sitten, minkä takia työttömien päälle sylkeminen onkin kovin hyväksyttyä: Viesti on sulavasti uponnut. 

 

Tahallisena ja tarkoituksenmukaisena en tätä kehityskulkua pidä. Syvästä ymmärtämättömyydestä ja heikosta historian tuntemukesta tämä poliittinen, yhteiskunnallisesti hiljaisen hyväksynnän saanut, linja kyllä kertoo. 

 

Työttömyyden ja vaikean taloustilanteen uutisointia ja tutkimusta viime vuosilta:

 

Pitkäaikaistyöttömän hinta 600 000 euroa http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2014/02/24/pitkaaikaistyottoman-hinta-600-000-euroa/20142695/12

Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 27500 euroa vuodessa http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/67982/Syrjaytynyt+nuori+maksaa+yhteiskunnalle++++27500+euroa+vuodessa

Laskelma: Työttömyyden hinta 36 miljardia (markkaa) http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/14.heinakuu/tyot2800.htm

Työttömyyden kustannukset 1990-luvun Suomessa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100307/003tiainen.pdf?sequence=1

Työttömyyden kulut rajussa nousussa (v. 2015) http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/04/tyottomyyden-kulut-rajussa-nousussa/20152821/12

Laskuri laskee pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia http://www.sttk.fi/2015/04/01/laskuri-laskee-pitkaaikaistyottomyyden-kustannuksia/ 

Valtio työnsi työttömyyden kustannuksia kunnille - Lisälasku lähes 80 miljoonaa euroa http://yle.fi/uutiset/valtio_tyonsi_tyottomyyden_kustannuksia_kunnille__lisalasku_lahes_80_miljoonaa_euroa/8202685

Paljonko syrjäytynyt nuori maksaa? http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/paljonko_syrjaytynyt_nuori_maksaa_

Työttömyys kansantaloudellisena ongelmana (opetushallituksen yhteiskuntaopin opetusmateriaali)   http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/taloustieto/kansantalouden_hairiot_6.html

 

 

Pysäytetään tämänsuuntainen kehitys, ennenkuin se pääsee kunnolla alkuun. Voimme lähteä liikkeelle vaikka vastiikkettoman perustulon käyttöönotosta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (72 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Natsihöpinät sikseen, tuo on pelkkää uhrien pilkkaamista.

Mikä mielestäsi olisi kohtuullinen vaatimus hyödyksiolemisesta kanssaihmisille? Et kai sinäkään halua yhteiskuntaa jossa puhe vastuusta hukkuu oikeuksista pidettävän mölyn alle?

Oikeudet ja velvollisuudet pitäisi pitää tasapainossa. Etenkin kun puhutaan positiivisista oikeuksista, jotka joku muu joutuu työllään järjestämään.

Karenssi ei myöskään tapa ketään nälkään sillä toimeentulotukea on myönnettävä siinäkin tapauksessa että kieltäytyy töistä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Emme ole toki lähelläkään tuhoamisleirejä. Sinne asti tuskin olemme menossakaan. On kuitenkin ymmärrettävä, miten sinne asti ajauduttiin: Oikeuttamalla ihmisarvoa alentavan toiminta.

Mikä sinusta on kohtuulinen vaatimus hyödyksiolemisesta kanssaihmisille? Miksi olemassaololle tulisi edes olla perusteena ensisijaisesti toisille hyödyksi oleminen?

Mitä tulee oikeuksista ja vastuusta, mielestäni nyky-yhteiskunnan toimet estävät vakavasti ihmisten mahdollisuuden turvata oma elantonsa. Yrittäjyys on taloudellisesti järkyttävä riski eikä työpaikkoja riitä kaikille. Koska maailman tila ei mahdollista täystyöllisyyttä, millä oikeudella työttömiä kuvitellaan voitavan rankaista maailman tilasta? Tässä ei ole mitään järkeä.

Karenssi ei tapa, sitä en ole väittänytkään. Oikeudenmukainen se järjestelmä ei silti ole.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei olemassaololle, mutta sille että nauttii toisten hikipisaroilla tienaamasta leivästä.

Kyllä minäkin kannatan perustuloa ihan jo tuolla sivuamallasi logiikalla, että kun maat on jo jaettu, ihmisellä ei ole sitä vaihtoehtoa että tuosta vain loikkaa yhteiskunnan ulkopuolelle pitämään huolta itsestään.

Mutta mitä väärää olisi työskennellä julkisen sektorin hommissa osa-aikaisena tienaten sen sosiaaliturvansa verran? On myös aika kohtuutonta valittaa esimerkiksi leikkauksista sosiaaliturvaan jos maksajien elintaso tippuu. Köyhyydestä täällä ollaan pirun kaukana. 85% maailman ihmisistä, vaikka suurin osa tekee jotakin elantonsa eteen, elää huonommin kuin suomalainen työtön.

Sosiaaliturvan tiukennus ei tosiaan ole mikään rankaisu vaan valitettaviin tosiasioihin perustuva rationaalinen päätös. Duunarit eivät enää pysty tuottamaan sitä mitä ennen.

Työ maailmasta ei lopu ikinä. Uudet teknologiat tekevät siitä vielä entistä joustavampaa ja vähäriskisempää. Jo sillä että asuu jossakin ja omistaa vanhan autonrämän voi työllistää itsensä kohtuullisesti. Tämä on muuten maailmalla erittäin yleinen bisnesmalli myös köyhissä maissa joissa kenelläkään ei ole nettiä. 'Yrittäjät' ovat vain vastassa saapuvia busseja ja tarjoavat heille majoitusta, sapuskaa ja kyytejä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #5

"Mutta mitä väärää olisi työskennellä julkisen sektorin hommissa osa-aikaisena tienaten sen sosiaaliturvansa verran? On myös aika kohtuutonta valittaa esimerkiksi leikkauksista sosiaaliturvaan jos maksajien elintaso tippuu. Köyhyydestä täällä ollaan pirun kaukana. 85% maailman ihmisistä, vaikka suurin osa tekee jotakin elantonsa eteen, elää huonommin kuin suomalainen työtön. "

Miten se on oikeutettuakaan laittaa ihmistä ilman omaa valintaansa, ilman omaa koulutustasoaan vastaavaan työhön? Miten on oikein, että valtion töihin tulee mennä ilmaiseksi työvoimaksi? Eikö tällöin pitäisi pohtia, miten julkisen sektorin työt tulisi järjestää, jotta jokainen työtä tekevä saa siitä palkan, jolla elää?

On huono argumentti hyväksyttää nykyinen meno sillä, että jossain muualla on huonommin. Lohdutapa ystävääsi, jolta on kuollut puoliso siten, että kuulit kuinka yhdeltä tutun tutultasi kuoli koko perhe.

Työ maailmasta ei lopu ikinä, se on totta. Työnjako on vain kääntynyt järjettömään suuntaan: Mahdollisimman paljon töitä harvoille, sen sijaan, että vähemmällä työllä (ja usein sitä vastaavasti vähemmällä palkalla) palkattaisiin enemmän väkeä töihin. Luonnollisesti jotta tämä onnistuisi, olisi palkkausperusteita, työntekijäkustannuksia ja myös työstä erottamisperusteita järkeistettävä. On kannattavampaa pahimmillaan kuluttaa työntekijä kerrallaan loppuun, kuin järjestää työ siten, että useampi osallistuu vähemmän kuormittavalla tavalla. Tässä ei ole järkeä: Samaan aikaan on sekä korkeampi työttömyys, että kasvatetaan sairaspäivien määrää, pahimmillaan lisätään työperäisin syin aiheutunutta työkyvyttömyyttä.

Aikanaan kun työaikoja juurikin lyhennettiin, ihmisten elinolot paranivat. Miksipä ei, kun pystyi huolehtimaan vapaa-ajallaan itsestään ja työaikaa vapautui täytettäväksi useammalle. Sikäli kun perustulo olisi pohjalla ja työntekijäkustannukset järkeistetty kohtuullisiksi, olisi hyvinkin yksinkertaista vähentää jo olemassaolevien työntekijöiden työmäärää vähän ja palkata rinnalle huomattavasti vähemmillä työtunneilla työtä tekevä työntekijä. Hän saisi nostettua kyllä pienemmilläkin tuntimäärillä elintasoaan ja osallistuisi yhteiskunnan verotaakan tasaukseen vähintäänkin omalta osaltaan.

Samaan aikaan pienennys muille työntekijöille ei olisi niin valtava taloudellisestikaan - Ja jos otetaan huomioon työperäisen stressin aiheuttamien sairauksien vähentyminen, puhutaan niin yksilön tasolla kuin yhteiskunnallisessa mittakaavassa huomattavista säästöistä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

"Miten se on oikeutettuakaan laittaa ihmistä ilman omaa valintaansa, ilman omaa koulutustasoaan vastaavaan työhön?"

Varmaan se liittyy siihen että veronmaksajat antavat rahaa. Vastavuoroisuus on hyvä periaate.

Jossain muualla on joo huonommin. Mutta miksi suomalainen työtön olisi arvokkaampi kuin jonkin muunmaalainen työtön? Jos köyhyyden lievittäminen on hyvä asia niin eikö sitä pidä ajatella yhtään laajemmin kuin tämän maan rajojen sisällä? Samalla tavalla duunarit joutuvat kilpailemaan muun maailman kanssa. Ja muu maailma nousee suomalaisten duunareiden kustannuksella.

Eniten ärsyttää se että suomalaiset kehtaavat väittää olevansa köyhiä. Se on aivan uskomatonta itsekeskeisyyttä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #8

"Mutta miksi suomalainen työtön olisi arvokkaampi kuin jonkin muunmaalainen työtön? Jos köyhyyden lievittäminen on hyvä asia niin eikö sitä pidä ajatella yhtään laajemmin kuin tämän maan rajojen sisällä? Samalla tavalla duunarit joutuvat kilpailemaan muun maailman kanssa. Ja muu maailma nousee suomalaisten duunareiden kustannuksella. "

Suomalaisen työttömän ei tulisikaan olla arvokkaampi kuin muunmaalaisen työttömän. Ratkaisu siihen ei ole viedä suomalaiselta työttömältä ihmisarvoa, vaan pyrkiä saamaan myös muunmaalaiset työttömät yhtä ihmisarvoiseen asemaan. Miten siihen voisi edes pyrkiä, jos ei ole esimerkkiä järjestelmästä, jossa niin toimitaan?

"Eniten ärsyttää se että suomalaiset kehtaavat väittää olevansa köyhiä. Se on aivan uskomatonta itsekeskeisyyttä."

Ehkäpä. Suhteellinen köyhyys on eri asia kuin absoluuttinen köyhyys. Suomessa köyhyydestä valitettaessa tyypillisesti valitetaan siitä suhteellisesta köyhyydestä. On aivan totta, että se ei ole lähimainkaan sentyyppistä absoluuttista köyhyyttä, mitä maailmasta yllin kyllin löytyy.

Itse törmään kohtalaisen harvoin valitukseen pelkästä köyhyydestä, vaan valitukseen liittyy sen liitännäisilmiöt. Kun valitetaan tilastojen perusteella suomalaisesta köyhyydestä, siihen liitetään huonommat elintavat. Kun puhutaan omasta kokemuksesta, siihen liitetään voimattomuus, masennus, kokemus kyvyttömyydestä, sosiaalisten suhteiden ylläpidon vaikeudesta, lasten yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamisesta jne.

En tosin kiellä, etteikö pelkästään köyhyydestä valittavia olisi olemassa, ja etteikö heidän valituksensa voi kohdistua heikosti todellisiin ongelmiin. Sen marginaalisen valituksen takia ei mielestäni kannata väheksyä suhteellisen köyhyydenkään tuomia liitännäisongelmia. Samalla on joka puolella muistettava, että köyhiä tulee olemaan aina. Sitä ongelmaa ei voi poistaa koskaan täysin. Voimme vain siihen liittyviä ongelmia minimoida, ja niin tulisi myös tehdä yhteiskunnallisen kokonaishyvinvoinnin tähden.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Ihmisarvon ja tulojen sekoittaminen ei käy päinsä. Tulot syntyvät työstä, ihmisarvo taas on aivan jotain muuta.

Suomi on maailman taloudellisesti tasa-arvoisin maa. Meillä suurituloisin desiili saa 5-6 kertaa sen minkä pienituloisin. Mielestäni täällä työttömällä ei yksinkertaisesti ole varaa valittaa. Se osoittaa täydellistä suhteellisuudentajuttomuutta.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #10

Hmm.

Jos ihmisarvoa ja tuloja ei tule sekoittaa, miksi ihmisen oikeus elämään tulee ansaita työllä tuotetuilla tuloilla?

"Työttömällä ei yksinkertaisesti ole varaa valittaa". Kuinka oikeassa oletkaan! Valituksiin tarvitsee usein varallisuutta, jotta se mihinkään etenisi. Varallisuutta tarvitaan nykyisillään myös varmuuden vuoksi pohjalle, mikäli haluaa valittaa väärinannetuista sakoista.

Suhtellisuudentajuttomuutta on se, että meiltä valuu miljardeja ja taas miljardeja veroparatiiseihin, mikä vähentää verotulojamme. Samalla työtä siirretään pois tai korvataan teknologialla, mikä on ihan luonnollista yrityksen näkökulmasta katsottuna. Sitten jotenkin kummasti kuvitellaan, että nyt työttömien vika on tämä tilanne ja heillä yritetään maksuttaa tämä lasku, joka on muodostunut kymmenien vuosien aikana ja satojen pienten muutosten seurauksena.

Kerrotko minulle, miten työttömien palkatta töihin laittaminen korjaa nyky-yhteiskunnallista tilannetta talouden suhteen paremmaksi, ja millä tavoin sitä suuntaumusta jatkamalla voidaan kuvitella talouden tervehtyvän?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Miljardeja ja miljardeja veroparatiiseihin? Pelkästään meidän eläkerahastomme saavat enemmän sijoitustuloja kuin kaikki suomalaiset. Me olemme veroparatiisibisneksissä hyötyjiä, kehitysmaat taas maksavat niistä kovaa hintaa.

Meillä on paljon vanhuksia jotka tarvitsevat hoitoa. Lapset tarvitsevat kerhoja. Kadut pitää putsata. Sen sijaan että porukalle maksetaan kotiin rahaa, sillä samalla rahalla voitaisiin luoda paljon hyvinvointia tähän maahan. Jakamalla julkisen puolen töitä myös kustannuksia voitaisiin laskea hiukan. Ja ehkäistä kaikenlainen syrjäytyminen. Työ luo työtä. Eikä kyse ole palkattomuudesta vaan työttömyyskorvausten muuttamisesta palkaksi osa-aikaisissa töissä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #13

"Jakamalla julkisen puolen töitä myös kustannuksia voitaisiin laskea hiukan. .. Eikä kyse ole palkattomuudesta vaan työttömyyskorvausten muuttamisesta palkaksi osa-aikaisissa töissä." Nämä kuulostavat jo hyviltä keinoilta viedä tilannetta kohti parempaa, kun otetaan huomioon vain tarpeellisimmat rajoitteet: Kuka tahansa ei sovellu mihin tahansa työhön (esim. sosiaalisia taitoja vaativat työt eivät sovi kaikille) ja työ tarjouksena vrt työ pakkona. Puretaan päälle niitä tuloloukkoja, jotta työtä tekemällä tulot eivät vähenisi.

Vanhustenhoito ja lastenhoito ovat aloja, joille yksinkertaisesti kaikki eivät sovellu, mutta varmasti ovat sellaisia aloja, joille voisi useampikin työllistyä kun työtä järkeistettäisiin. Lastenhoidossa esimerkiksi ongelma on pyrkimys kustannustehokkuuteen: Lapsien lukumäärää ryhmissä on kasvatettu per aikuinen, ja jos lapsi on virallisesti paperilla "puolipäiväinen", se lasketaan puolikkaana. Äärimmäisessä tilanteessa siis yhdellä aikuisella on 14 lasta valvottavana, hoidettavana, ja jotenkin pitäisi vielä kyetä aikaansaamaan sellaistakin kuin "varhaiskasvatus" siinä sivussa. Luonnollisesti viimeisimmäksi mainittu kärsii eniten, kun töitä on liikaa.

Näistäkin on muuten yritetty nostaa haloota, ja onpa suhteellisen iso liike kuin "Vain kaksi kättä" yrittänyt tätä nostaa esiin. Samaan aikaan kun osa kunnista on päättänyt rajoittaa työttömien vanhempien lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen rajaten ne nimenomaan "puolipäiväisiksi", tarkoittaa tämä melkoisen kauhistuttavaa soppaa kokonaisuudessaan.

Hyvätkin ideat hautautuvat huonon politiikan takia.

Katuja pitää myös putsata, olet oikeassa siinä. Pitkälti katujen putsausta ostetaan ulkopuoliselta tarjoajalta. Katujen putsauksen ollessa ulkoisettuna, ei noin vain laiteta työtöntä putsaamaan katuja ollakseen yleishyödyllinen. Jos nyt sitten päätettäisiin lakata ostamasta tuollaista palvelua, siinä vähenisi yrityksien tuloja, jotka taas hallinnoivat erinomaisia välineitä katujen siisteyden ylläpitoon sekä menetettäisiin pysyviä työpaikkoja.

Toki tuollaista järjestelyä vastaan voi vapaa-ajallaan pyrkiä vastustamaan, mikäli tosissaan työttömät haluaa yhteisöä hyödyttävään työhön.

Vanhusten hoidossa taasen kokonaisvaltaisemmin puhutaan myös lääkkeiden annosta, ymmärryksestä erilaisia sairauksia kohtaan, jotta voi hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. Vähempiä juttuja tosin voinee jo nyt tehdä, kuten ns. helpompien vanhusten kanssa ulkoilua. Paljon on silti sellaista, mitä ei voi noin vain ilman koulutusta olevalle henkilölle antaa vastuulleen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12

Sanot että työttömiä rangaistaan, varmaan jossain niinkin, mutta meillähän työttömyydestä palkitaan. Kuinka paljon, onkin sitten eri keskustelu. Mielenkiintoisempaa, kuin vastikkeettoman maksun väärinkäsittäminen, on kuitenkin kysymyksesi: "miksi ihmisen oikeus elämään tulee ansaita työllä tuotetuilla tuloilla?"

Ei tule, ei kukaan pakota. Kukin meistä on vapaa elämään elämänsä ihan valitsemallaan tavalla.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #14

Avaatko, miten työttömyydestä palkitaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Pitkälti samaan tapaan kuin vaikkapa työsuorituksesta, antamalla rahaa.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #17

Eli kun meillä on yhteiskunta, joka toimii talouden voimin ja elintarvikkeet sekä asutus pitää huolehtia itselleen rahaa käyttämällä, mielestäsi minimin mahdollistaminen oman valtionsa kansalaisille myös heikossa työllisyystilanteessa on "palkitsemista"? Samalla logiikalla palkitsemme sairastumisesta, vammautumisesta ja vanhentumisesta. Paikkaansa pitävää kyllä tuon logiikan mukaisesti.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #18

Kyllä. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan taidamme palkita jonkinlaisesta oleskeluoikeudesta, mutta ei se juuri periaatetta muuta.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #19

Ihmisten minimitoimeentulon mahdollistaminen myös ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

Valtion puolelta tuskin ajatuksena on "palkita" ketään työttömyydestä, sairaudesta, vammaudesta, tai vanhuudesta. Tosin jos olen väärässä tämän suhteen, uskon sinun voivan löytää minulle lähdettä asialle. Jostain tulisi siis löytyä kirjallisessa muodossa virallisista asiakirjoista esimerkiksi "Palkkio työttömyydestä".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #20

Ihan varmasti ylläpitää yhteiskuntarauhaa, mitä haluat sillä sanoa? Ei sekään tee siitä rangaistusta.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #21

Sitä, että "palkitseminen" lienee paljon asenteellisempi suhtautuminen tilanteeseen kuin mitkä tosiasialliset syyt taustalla ovat.

Rankaisulla viittaan siihen, että nyt, vaikka työpaikkoja ei absoluuttisesti vain ole jokaiselle työttömälle tarjottavaksi, silti työttömän vastuita ja velvoitteita lisätään ja heidän tulee tehdä yhä enemmän ansaitakseen minimitoimeentulonsa. Miksi työllistysmistoimenpiteet kohdistetaan kohti työtöntä, kuin se olisi vain työttömän yksilön omaa syytä, ettei töitä ole?

Ei tässä tilanteessa ole mielekästä "rankaista" yhtään ketään, vaan lähteä yhdessä korjaamaan niitä asioita, jotka nykytilassa 1) estävät työpaikkojen synnyn 2) tekevät työnteosta kannattamatonta. Työttömiin kohdistetut velvoitteet eivät lisää työpaikkoja, eivätkä tee työnteosta kannattavaa, vaan jopa päinvastoin estävät pahimmillaan palkallisten töiden synnyn (kun työvoiman saa ilmaiseksikin) eikä ole poistamassa niitä tuloloukkoja, joiden tähden työntekeminen ei ole kannattavaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Mikään ei viittaa siihen ettei työpaikkoja olisi riittävästi. Ne vain pitää yleensä kaivaa muualta kuin työkkäristä. Suurin osa työpaikoista on tuolla jossakin. Ne löytää esimerkiksi puhelimella, käymällä firmoissa ja kyselemällä tutuilta.

http://yle.fi/uutiset/sitran_hatkahdyttava_paljast...

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #23

Piilossa varmasti työpaikkoja on. Monia työpaikkoja syntyy tarpeeseen, jotka täytetään esimerkiksi jo valmiiksi tiedetyllä työntekijällä. Verkostoituminen on yhä tänäkin päivänä paras tapa työllistyä, minkä tähden juurikin heikommassa sosiaaliekonomisessa asemassa olevilla on tyypillisesti vähemmän työtä tarjoavia verkostoja ympärillään. Ei onnistu esim. jälkikasvulle kesätyön hankkiminen kaverin kautta ihan yhtä helposti, kuin vielä sukupolvi sitten.

On hyvä, että näitä nk. piilotyöpaikkoja pyritään saamaan esiin. Tulee helpottamaan tilannetta varmasti.

En silti näe tämän yhteyttä siihen, miten työttömien velvoitteet tehdä työtä ilman palkkaa, ilmoitusvelvollisuus parin viikon välein TE-toimistoon tai oman taloudellisen tilanteen heikentäminen työn vastaanoton takia parantaa tilannetta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

En ole puolustamassa kenenkään politiikkaa, kunhan huomautin täysin perusteettomasta retoriikasta. Ei ketään olla rankaisemassa, eikä kenenkään ole pakko ottaa vastaan työttömyyskorvausta. Jos jotain rakentavaa ratkaisua haluttaisiin ajaa, ehdottaisin perustuloa yhdistettynä tasaveroon ja yleisen veroasteen laskemista. Se lienee kuitenkin eri keskustelu, enkä usko että pääsemme pitkälle keskustelussa aiheesta, logiikallasi ehdotukseni lienee työttömän rankaisua.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #27

Hmm. Otan ainakin pohdintaan retoriikkani tuosta. Minun kun on vain kovin mahdoton käsittää, mitä näillä nyt ehdotetuilla toimenpiteillä saadaan reaalisesti aikaan muuta kuin työttömän ympäriinsä pomputtelua ja jonkinlainen sopiva sekä hyväksytty syyllinen talous- ja työttömyystilanteeseen. Tarkemmin voisi kai sanoa rangaistuksenomainen, vaikkei suoranainen rangaistus olekaan.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #27

#27. Minä en enää uskalla sanoa, että ketään ei pakoteta mihinkään äitiys- ja vanhempainrahoilla, kotihoidointuilla, peruspäivärahoilla tai työttömyyskorvauksilla. Koska mitään näistä ei tarvitse ottaa vastaan ja sitten voi tehdä aivan omat ratkaisunsa ajankäyttönsä ja toimiensa suhteen.

Mutta näinhän se on.

Lisäksi minua ärsyttää jo itseänikin vetää aina esiin se, että yrittäjä saa monesti tehdä kuukausikaupalla palkatonta työtä, joka palkitaan tai ei palkita, riippuu onnistuuko työn kauppaaminen. Itse olen elellyt tyhjät kuukaudet säästöilläni ja yrittänyt aina saada jonkin projektin, työlajista ja koulutustasosta viis. Korvausten vastikkeellisuudesta purnaaminen on jostain toisesta ajatusmaailmasta, mutta senkin olen jo tähän ikään hyväksynyt. Jos terveenä ja työkykyisenä ajatus työskentelystä kauhistuttaa, ja on omille arvoille ihan ookoo ottaa vastaan toisten hankkimaa rahaa, niin olkoon sitten niin.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #43

R.H:" Itse olen elellyt tyhjät kuukaudet säästöilläni ja yrittänyt aina saada jonkin projektin,"

Sinulla kuitenkin on ollut säästöjä, joilla elää..ts. olet varmastikin onnistunut joskus/jossain saamaan yritykseesi rahaa. Sinulla yritys, olet siis hyvä jossain minkä ympärille sen perustanut ja luotat siihen.
Meitä toisenlaisia kuitenkin tässä maassa satoja tuhansia(uskoisin), osaamme jotakin, mutta mitään tuskin niin hyvin että sen varaan voisi yrityksen perustaa. Ja koska valtaosa elosta mennyt pienipalkkaisessa hommassa/työttömyyskorvauksilla, niin ei säästöjä ole kertynyt. Jos niitä olisi, niin nekin sitten pitäisi kuluttaa ennen kuin niitä sossutukia saa, joten ei niiden perään kannata kadehtia.

R.H:"Korvausten vastikkeellisuudesta purnaaminen on jostain toisesta ajatusmaailmasta,"

Millä kriteereillä arvotat oman ammattitaitosi, työsuorituksesi yms.? Mikä on se joka sen arvon määrittelee? Riittääkö kuukauden työpanokseesi esim. 500€, jos se tulee "näppiin" kulujen jälkeen, vai oletko sitä mieltä että työsi on arvokkaampaa?
Oletko ajatellut että ehkä työtönkin voi olla sitä mieltä, että hänen tekemisensä pitäisi arvottaa hieman korkeammalle kuin tm-tuki+9€ esim.

Itse tekeminen voi olla arvokasta ja siitä itselle saatava tarpeellisuuden tunne myös..mutta tämän vesittää tieto siitä, että "sinun työstäsi nyt ei vaan kannata maksaa, koska....". Pisteiden tilalle voit sitten keksiä mitä hyvänsä.

PS uskallan edelleenkin väittää että valtaosa meistä pienellä palkalla/työttöminä olevista ei sitä ole tahallaan, tahi sinua/Pekkaa ym. "kiusatakseen", vaan tilanne oikeasti se mikä on tässä maassa.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #58

Niementaus #58:

Minä olen valmistunut keskelle 1990-luvun lamaa. Tottakai olen pitänyt kulut minimissä ja kerryttänyt säästöjä, koska tulevaisuus on koko ajan ollut epävarma. Aika monella kuitenkin ON mahdollisuus hieman säästää, ei jokainen ole ollut nuoruudesta asti työtön (vaikka heitäkin on). Itselläni on ollut ainoastaan pätkätöitä ennen omaa yritystä, joka tämäkin on täydellinen pätkätyö, projektista projektiin. Nyt olen hetken palkallisessa projektissa, jonka loputtua kesän jälkeen on taas tyhjää.

Ammatti- ja koulutustasoja en ole miettinyt, vaan se homma otetaan, josta saa sillä hetkellä parhaiten rahaa. Olen tehnyt paljon talkootöitäkin eri yhdistyksissä. Ei minun aikani ole arvokkaampaa kuin muiden.

Jos saan 400 euroa kuussa, saan asumis- ja elinkuluni katettua. Asun vanhassa rötiskössä syrjäisen kunnan syrjäkylällä. Sekin on oma tietoinen valinta.

Olen huono esimerkki mollattavaksi riistokapitalistina. En luule, että kukaan alkaisi ajatella samaan tapaan kuin minä, mutta itse pidän omat arvoni, pitäkää te teidän.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #64

R.H:"Olen huono esimerkki mollattavaksi riistokapitalistina.."

Kiitoksia selvityksestä. Asialla tuskin suurta merkitystä, mutta oma mielikuvani itsestäsi nousi monella metrillä. Kommenttiesi ja peukutuksiesi perusteella olet antanut(ainakin minulle) kuvan juuri tuollaisesta "riistokapitalistista", mutta se onkin vaan ollut omien aivojeni tuoma harhakuva.
Toivottavasti yrityksesi saa lisää projekteja ja mielellään vielä sellaisia joista saisi myös taloudellista hyötyä.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #5

P.P:"Mutta mitä väärää olisi työskennellä julkisen sektorin hommissa osa-aikaisena tienaten sen sosiaaliturvansa verran?"

Koskeeko tämä nyt siis vain julkisella työskentelyä, vai onko ajatusmallissasi tilaa yksityisellekin?
Ja jos nyt ei taas heitellä niitä utopistisia 2000euron tukia, mitä niin mielellään aina tarjoillaan, niin miksi ihmeessä jonkun ihmisen pitäisi työskennellä esim. 500euron kuukausipalkalla, jos joku toinen saa samankaltaisesta työstä vaikkapa sen 2K€?
Mikä siinä on niin ahdistavaa, että jotkut joutuvat elämään muutamalla satasella kuussa ja se tulee jostain "yhteisestä" kasasta?
Uskotko ihan oikeasti, että itsellesi jäisi paljonkin enemmän käteen kuukaudessa, jos laittaisimme lopetuspiikin vaikkapa miljoonalle köyhimmälle tässä maassa?

P.P:" Jo sillä että asuu jossakin ja omistaa vanhan autonrämän voi työllistää itsensä kohtuullisesti."

Voi olla että nuo pimeät taksit toimivat siellä pääkaupunkiseudulla, mutta meidän kylällä ei valitettavasti onnistu. Jos joku yksityinen alkaa enempikin kuskailemaan porukkaa, niin kyllähän siihen paikalliset taksiyrittäjät puuttuvat ja ilmoitusta tekevät. Sen jälkeen sitten se työtön on ilman sitä vähäistäkin sosiaaliturvaa mitä ennen sai.

Edelleen olen itse sitä mieltä että tarjotaan oikeata työtä, oikealla palkalla..lopetetaan kaikenlainen puuhastelu ja vähempiosaisten potkiminen. Kuten itsekin totesit, työ ei lopu..maksajat vaan tuntuvat olevan hukassa tänä päivänä. Toisen työpanos kyllä mielellään otettaisiin vastaan, kunhan sen vaan saisi ilmaiseksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Ei, mielestäni palkaton työ yksityisellä puolella pitäisi olla pannassa. Tai työ sosiaaliturvaa vastaan. Kun raha tulee verokassasta, sen hyödyt eivät kuulu yksittäiselle firmalle. Opintoihin kuuluva harjoittelu erikseen.

Viidellä sadalla olisi hyvä saada esimerkiksi kymmenen tunnin viikkopanos yhteiseen hyvään. Se olisi kohtuullinen tuntipalkka pienellä vaivalla.

Joo totta, nuo yyberit ja muut varmasti edellyttävät isoa kaupunkia ympärille.

Minä en tarvitse yhtään lisää. Ajattelen tässä kokonaisuutta. Ja sitä älytöntä epäsuhtaa että maassa on paljon ihmisiä jotka tarvitsisivat konkreettista apua, esimerkiksi kaupassakäyntiä ja ulkoiluttamista, ja samaan aikaan toimettomana pidetään satoja tuhansia rivakoita käsipareja.

Huomautan vielä tosta kahdesta tonnista, kyllä tälläinen lapsiperhe joka asuu melkein tonnin vuokralla Helsingissä vaan saisi tukia pitkälle yli kaksi tonnia. Nelisensataa ruokarahaa per lärvi ja asunto mahtuu kevyesti sossun normeihin. Lisäksi sähkö ja kotivakuutus. Ymmärrän toki että tilanne on yksinasuvalla ihan erilainen. Kaikki maksut lävähtävät yhdelle kaverille.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #30

Luettuani vastauksesi päätin suositella Niementauksen kommenttia. Yhdet työmarkkinat riittävät.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #31

Yhdet työmarkkinat sosiaaliturvan ja TESien rajoitteilla eivät ole kovin toimivat. Alempana ehdotetulla systeemillä jossa yhdistetään perustulo ja TESsin yleissitovuuden purkaminen voisi toimia. Siinäkin ongelmaksi saattaisi pitkällä tähtäimellä muodostua jenkki-ilmiö, jossa funktionaalinen tulonjako vääristyy rajusti.

Jos tavoitteena on maksimaalinen hyvinvointi kaikille, kaikki antavat sen panoksen mihin kykenevät. Miten se sitten parhaiten onnistuu, on vaikea sanoa. Ei kuitenkaan niin että vain reilusti alle puolet porukasta osallistuu viralliseen tuottavaan työhön.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #30

P.P:"Ei, mielestäni palkaton työ yksityisellä puolella pitäisi olla pannassa."

No hyvä että olet edes tuota mieltä. Itse kuitenkin olen ollut ymmärtävinäni, että koko ajan ollaan työttömiä potkimassa yrityksille kaikenlaisiin kokeiluihin, harjoitteluihin, työnäytteisiin jne. Nimityksiä lienee useampi kymmenen, yhteistä näillä aina se, että palkkaa ei makseta, eikä niillä elä. Olen kuitenkin ollut siinä käsityksessä että se olisi työnteon perimmäinen tarkoitus.

Mitä sitten tulee näihin, ennestään jo kymmeniin kertoihin tyrmätyistä ideoista, työttömistä vanhusten ulkoiluttajina, kauppareissuilla, puistotäteinä yms. niin se ei vaan ihan oikeasti toimi. Kuka selvittää kaikkien taustat, kuka takaa että "kalervo" on kelvollinen kyläilemään vanhuksen luona pöllimättä kaikkia pöytähopeita, kuka takaa ettei 9n euron puistotäti olekin jammusedän inkarnaatio jne. Ja toki näiden ilmaistyöllisten "ansiosta" sitten voi jokunen oikea työtätekevä jäädä palkkaamatta, tahi saada lopputilin.

Jos/kun sulla tuntuu tota aikaa olevan työnteon lomassa, niin keksi tapa millä saamme työttömät tekemään sellaista työtä joka alentaa meidän velkaamme..siis sitä mistä nyt sanotaan sen olevan satamiljardia, tjms.
Sen ehdotuksen sitten tarjoilet noille meidän päättäjille ja kansakuntamme pelastuu.

PS olen parisuhteessa, mutta asun jo maksetussa omakotitalossa, lapset maailmalla. Meidän taloutemme ei saa latiakaan sossutukea, ei asumistukea. sen torppaa pelkästään osa-aikaisen kaupankassan tulot+omat tuloni, jotka viime kuukausina ovat olleet noin tuhannen pintaan.

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Natseilla oli työleirejä kauan ennen kuin heillä oli tuhoamisleirejä. Työleirejä on myös ollut ja on käytössä monissa muissa autoritaarisissa valtioissa. Ymmärrän kyllä että persut eivät halua puhuttavan natseista ollenkaan, ja kieltäisivät natseista puhumisen varmasti jos saisivat määräenemmistön eduskunnassa, koska poliittiset yhtäläisyydet ovat niin ilmeiset näiden kahden puolueen ja ideologian välillä.

Jyrki Paldán

Perustetaan mitääntekemätön Tulonsiirrot Oy Ab, sovitaan että valtio maksaa sen tilille parikymmentä miljardia vuosittain maksuksi yhtä käpyä vastaan, ja jaetaan tuon yrityksen osakkeet vähävaraisille. Luonnollisesti sopien että tulojen noustessa valtio perii osakkeet takaisin puolikasta käpyä vastaan.

Noin saatiin lusmuilijoista uusliberaalin moraalikäsityksen mukaan tuottavia kansalaisia. Hehän ottavat riskiä varoillaan(joita tosin eivät ansainneet itse, mutta eiväthän sitä ole ansainneet kaikki muutkaan omistajat, esim. perilliset).

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jo hallitusta muodostettaessa puolueet tekivät selväksi, että tarkoitus on muuttaa yhteiskuntajärjestelmää. Itse luulin aidosti, että kyse on sketsiviihteestä, kun kuulin televisiosta, että hallitus yhdistää niin työ- ja oikeusministerin kuin maatalous- ja ympäristöministerinkin tehtävät.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Hiljaa hivuttaen ja sanat ne muokkaavat todellisuutta päivästä toiseen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eräs herra kirjoitti kyllä hienosti ja tämä jäi oikein mieleen kolkuttamaan:

"Aikoinaan se oli yrittämisen vapautta, joka on muuttunut yrittämisen diktatuuriksi, jonka tuloksen maksimoimisen ehtoihin kaikkien on alistuttava."

- Ilkka Wiio -

Jukka Laine

Suomalainen yhteiskunta on muutoksen edessä. Työttömiä ja eläkeläisiä on kohta 2 miljoonaa. Niukkenevista resursseista tullaan käymään kova kisa. Verohelvetti vie halut investoida ja tehdä töitä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Juu. Ja työntekijöitä on jo reilusti alle puolet väestöstä samalla kun tuottavuus on laskenut vuosia.

Olisi aika hämmästyttävää jos tälläisestä tilanteesta selviäisi leikkaamatta myös sosiaaliturvaa.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Kun jälkipolvet aikanaan katsovat taaksepäin nykypäivään, luultavasti yksi suurimmista ihmetyksen aiheista on se, miten ihmeessä onnistuimme pistämään yhteiskunnan sellaiseen solmuun, että samaan aikaan, kun toiset puurtavat pitkää päivää jaksamiskykynsä rajoilla, toisille ei riitä töitä lainkaan ja molemmat ryhmät kadehtivat ja syyttävät toisiaan.

Korjaaminen kun olisi kuitenkin suhteellisen yksinkertaista: ensinnäkin ottaa käyttöön perustulo, joka turvaa toimeentulon kaikissa tilanteissa, mutta jonka päälle on helppo tehdä lyhytaikaisiakin keikkahommia tai vaikka pienimuotoista yritystoimintaa ilman pelkoa tukien menetyksestä.

Kun sosiaaliturva on korjattu, voidaan purkaa seuraavaksi suurin työllistymisen este, eli työehtosopimusten yleissitovuus. Kun perustulo turvaa toimeentulon joka tapauksessa, on työntekijä tasavertaisessa neuvotteluasemassa työnantajan kanssa, koska silloin myös työntekijä voi turvallisesti kieltäytyä huonoksi katsomastaan sopimuksesta. Täten työsopimus solmitaan vain, jos molemmat osapuolet katsovat aidosti hyötyvänsä siitä. Halukkaat voivat toki edelleen jättää työsopimuksensa liittojen neuvoteltaviksi, mutta sen tulisi olla jokaisen oma valinta. Tai jos tuntuu siltä, että kaikki firmat tarjoavat liian pientä osuutta oman työn tuloksista, voi pistää vähäisellä riskillä pystyyn oman kilpailevan yrityksen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ostaisin tuon. Siihen voitaisiin lisätä vielä että perustulon määrä sidottaisiin kiinteästi ja perustuslaintasoisesti bruttokansantuotteen määrään. Tällöin ei ikinä tarvitsisi tapella siitä että pääsevätkö kaikki nauttimaan kasvusta tai osallistuvatko kaikki laskukauden tappioihin.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Purojärveltä loistava blogi ja upeita kommentteja.

Saksalaiset toimivat aikanaan tosiaan "Arbeit macht Frei"-periaatteella, turha sitä on tänne Suomeen yrittää tunkea.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei mutta työ elättää. Työssäkäyvien työ elättää kaikki suomalaiset.

Työtä ei tarvitse arvostaa, mutta sitten pitää hyväksyä se että työn määrän vähentyessä myös työttömiltä leikataan.

Ja sanotaan vielä lohdutukseksi että kukaan tuskin koskaan on joutunut työhön johon ei halua. Eikä varmasti joudu jatkossakaan. Haastatteluun vain vähän hassumpaa päälle ja parin yön valvominen alle. Sinänsä kenenkään ei tarvitse olla huolissaan.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Ansio- ja pääomaverotuloverojen osuus budjettituloissa 9,2 miljardia
Yhteisövero 2,8 miljardia
Perintö- ja lahjavero 0,7 miljardia

Nuo ovat suorimmat työn kautta saatavat verotulot. Valtion kokonaisbudjetti 54 miljardia. Noin viidesosan verran siis noin laskettuna. Toki arvonlisäverotuksen kautta tulevat lähes 17 miljardia tulevat väistämättä suurelta osin työssäkäyvien kautta.

Työmarkkinatukeen (eli perustyöttömyysturvaan) menee valtionosuuksissa noin 1,4 miljardia, ansiopäivärahaan noin miljardi. Kokonaisuudessaan eri valtionosuuksiin työttömyyskorvauksissa menee noin 2,8 miljardia. Kuntien kokonaiskustannuksia työttömyyskorvauksista en äkkiseltäni löydä.

Lähinnä lisätietona kommentoin.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #39

Ansiotuloveroista menee lisäksi kunnille se kunnittaisen prossan mukainen määrä, ja sillä hoidetaan kaikkien yhteisiä palveluita. Valtion budjetti ei siis tässä riitä kuvaamaan työssäkäyvien maksutaakkaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #39

Työhön perustuvia sotu-veroja maksetaan suunnilleen yhtä paljon kuin arvonlisäveroa. Työttömyysetuudet ovat noin viisi miljardia josta ansiosidonnaisen osuus kolme miljardia. Suomessa kuitenkin erittäin harva saa vain yhtä tukimuotoa.

Kokonaisuutena STM laskee sosiaaliturvan maksavan 63 miljardia, joskin se sisältää esimerkiksi terveydenhuollon ja eläkkeet. Lähes puolet kaikista verorahoista menee tulonsiirtoihin, seuraavaksi suurimmat menoerät ovat terveydenhuolto (12%), koulutus (10%) ja julkishallinto (10%).

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #44

Kiitos molemmille lisäinfon tarjoamisesta.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Lysti loppuu kun rahat loppuu. Ongelma on lähinnä siinä, että kaikki paukut on pistetty viennin vetämiseen. On muitakin keinoja lisätä valtion tuloja. Helpoin niistä olisi osittainen pääomaveron laskeminen parilla muulla pääoma-aiheisella helpotuksella.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Avaisitko logiikan pääomaverojen laskun ja valtion tulojen kasvun yhteyden välillä?

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Koska olemme eurossa, niin olemme myös enemmän riippuvaisia muista valtioista. Myös kulutustotumuksemme on globaalia. Jos Suomesta halutaan rikasta maata, joudutaan nuo rikkaudet jollain tavalla saamaan ulkomailta. Eli jos ajatellaan valtioita omina lootinaan, niin millä tavalla noihin lootiin virtaa varallisuutta muista valtioista? Tietenkin varoja pitää virrata lootien sisällä oleville ihmisille, joita sitten verotetaan. Kuitenkin niitä tapoja on (lähinnä) kaksi. Joko luodaan uutta ja myydään sitä, tai sijoitetaan ulkomaille ja saadaan siitä tuottoa. Päättäjämme yrittävät saada tuota ensimmäistä vetämään ja samaan aikaa he kurjistavat tuota toista. Antamalla lievityksiä tuohon toiseen valtiokin voittaa pidemmässä juoksussa.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Piraattipuolue on siis jonkinlainen vihreiden vasemmasta äärestä irronnut hörhöryhmä?

Ihmisarvo -> oikeus -> tulonsiirrot -> hyvinvointi on stereotyyppistä uusvasemmistolaista moralisoivaa tulonjakopuhuntaa.

Vertailuna vaikka perinteisen vasemmiston eli työväenliikkeen työ -> ansaitseminen -> hyvinvointi, jossa ajattelun lähtökohta on konkreettisessa tuotannossa eikä ideamaailman oikeuspuhunnassa.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Puolueohjelman mukaan haluamme perustulon käyttöön. Tämä mahdollistaa nimenomaan sen työ -> ansaitseminen -> hyvinvointi -ketjun paremmin, kuin nykyisenlainen byrokratiaviidakko perustoimeentulon turvaamiseksi työttömänä.

Politiikan lähtökohtana on ohjelmassamme mainittu yksilönvapaus ja yhdenvertaisuus. Perustulo sopii sen kera yhteen varsin mainiosti: Lisää vapautta päättää, kuinka lisätoimeentuloa hankkia ja kun se vastikkeettomana suotaisiin, ei asetu eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin. Esimerkiksi parantaisi opiskelijoiden asemaa työttömiin nähden - Onhan tavallaan ristiriitainen viesti yhteiskunnalta tukea opiskelijan toimeentuloa vähemmän kuin oletusarvoisesti tuottamattoman työttömän.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Hmm ok, huomattavasti järkevämpää. Miksi sitten edellä ollut ihmisarvo- ja oikeushöpinä?

Mitä muuten tarkoitatte yhdenvertaisuudella? Yhdenvertaisuutta lain edessä? Yhdenvertaista vastuuta itsestään ja huollettavistaan? Yhdenvertaista osallistumista yhteiskunnan kustannuksiin?

Jos oikeasti ajaisitte yksilönvapautta, ajaisitte kaikkien sosiaalivakuutusten muuttamista yksityisiksi, ei massiivista julkista vakuutus- ja tulonsiirtojärjestelmää. Eli yksilönvapauteen kuuluu myös oikeus toimia omia etujaan vastaan, itselleen vahingollisesti.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #49

Jaa, enpä tiedä. Se vaihtelee, mistä näkökulmasta milloinkin lähtee asioita esittelemään. Tällä kertaa ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden kautta.

Yhdenvertaisuus lain edessä toki on se ihan ehdoton vähimmäisvaatimus. Yhdenvertainen vastuu itsestä kuuluu omasta mielestäni myös siihen, sikäli kun yhdenvertaisuus käsitetään siten, että vaikkapa synnynnäisten vaikeuksien kanssa elävälle pyritään takaamaan mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet itsensä elättämiseen / kouluttamiseen jne. Ei siis tasapäistämistä "pärjätkää kaikki samalla vaikka olette täysin eri tilanteissa". Mutta tämä on enemmän oma tulkintani.

Yksilönvapauteen kuuluu kyllä oleellisesti oikeus toimia omia etujaan vastaan ja itselleen vahingollisesti. Yksilönvapauksia turvaa kuitenkin monet sosiaalivakuutukset, mutta kuten sanottua, henkilön tulisi voida toimia tämän suhteen myös itselleen vahingollisesti. Jo nyt se oikeastaan on mahdollista ihan jo siten, että jättää hakematta ne tuet, joihin olisi oikeutettu.

Onko sitten veronmaksu tällaisessa tilanteessa oikein? Sikäli kun sosiaalivakuutukset yhtenä takaavat yhteiskuntarauhaa ja rahoittavat myös oikeuslaitoksia, olisi veronmaksu oikeastaan takuu sille, että yksilönvapauttaan saa toteuttaa turvatusti ilman, että muut talloisivat vapauksien päälle. No, siltikin - Eikö pitäisi olla mahdollisuus irrota koko järjestelmästä? Pitäisikö siitä maksaa jotain, jotta pääsisi valtionjärjestelmistä kaikkinensa eroon? Ongelma tässä vaiheessa lienee enemmän se, että kansalaisuudesta on käytännössä mahdotonta päästä eroon ottamatta toista kansalaisuutta, eikä valtiot kovin helposti anna oikeutta ihmisille oleskella maassa, jonka kansalaisia eivät ole.

Mitä mieltä itse olet, noin yksilönvapauden kannalta: Tulisiko ihmisellä olla oikeus luopua kansalaisuudestaan (tai kansalaisuuksistaan), ja jos niin, miten se tulisi hoitaa?

Monet sosiaalivakuutukset voisi muuttaa perustuloksi. Ainakin nykyiset eläkemaksut voisivat puolestani siirtääkin täysin yksityisiksi ja vapaaehtoisiksi - varsinkin, jos se perustulo olisi käytössä.

Suoraan en pidä yksityistämistä jotenkin yksilönvapauksien toteutumisen ehdottomuutena. Jotta sen valinnan voisi tehdä, pitäisi olla tuloja, joilla hoitaa yksityisen kautta sosiaalivakuutuksensa. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan tulotasonsa tähden eikä varattoman tapauksessa voitaisi rehelliseti sanoa, että on hänen valintansa olla hankkimatta sosiaalivakuutuksia. Eihän se toinen vaihtoehto ole hänelle mahdollinen varojen puutteen tähden.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #50

Täytyy kyllä tutkia ja pohtia tarkemmin tuota sosiaalivakuutuksien asiaa. Älä pidä lukkoonlyötynä mitä olen tuossa edellä sanonut. Tutkin mieluusti lisää ja paremmin asiaa nyt kun toit asian esiin, jotta voin tehdä vähän perustellumpia mielipiteitä asiasta.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #50

Yhdenvertaisuus lain edessä sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on nähdäkseni yhdenvertaisuuden maksimivaatimus liberalismin kontekstissa. Vaikka sairauksien tai synnynnäisten tai vaikka onnettomuuden aiheuttamien haittojen kompensoiminen on taas vakuutuskysymys, joka voidaan hoitaa joko yksityisesti tai julkisesti. Taloudellisen eriarvoisuuden kompensoiminen taas on sosialismia, ei vakuutusjärjestelmäkysymys, vaikka tällä perusteella tulonsiirtoja julkisten vakuutusjärjestelmien kautta käytännön tasolla toteutetaankin.

Tyydyttävä yhteiskuntarauha toteutuu joka tapauksessa eri mekanismeilla, kun keskiluokka on riittävän laaja. En muutoinkaan sekoittaisi oikeusvaltiota tai oikeuslaitosta tähän (sosiaalivakuutuksiin).

Järjestelmästä voi nykyiselläänkin de facto irrota erakoitumalla korpeen. Kansalaisuus taas tarkoittaa minimissään, että on jokin luotettu taho (valtio), joka tarvittaessa takaa, että yksilö (kansalainen) on, ketä väittää olevansa, eli takaa identiteetin ja toteuttaa identifioitumisen. Tällä minimitasolla en näe edes tarvetta luopua kansalaisuudesta.

Sosiaalivakuutus ei ole sen ihmeempi asia kuin minkä tahansa palvelun ostaminen. Jos sinulla tai minulla ei ole siihen varaa, emme ilmeisestikään osta sitä, halusimme tai emme. Kyseessä ei ole vapausproblematiikka, vaan normaalin markkinamekanismin toiminta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #50

Kohtuullinen toimeentulo varmasti lisää vakautta yhteiskunnassa. Se käy siis hyvin argumenttina, kun halutaan varmistaa mahdollisuus hankkia kohtuullinen toimeentulo (byrokratian ja verotuksen keveys etc). On kuitenkin hyvin kyseenalaista perustella sillä argumentilla tulonsiirtoja, ellei halua väkisin asemoitua suojelurahoja väkivallan tai vahingonteon uhalla vaativien rikollisten joukkoon.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tämä uusliberaalien talouspolitiikka nyt vaan on tämmöistä, työttömyttä ja omaisuuksien jakoa. Itse kannatan lähinnä talousnobelisti Joseph Stiglitzin näkemyksiä joka menee ihminen, eikä talous edellä. Suunta muuttuu joka tapauksessa kun ollaan pohjalla, sinne on vielä vähän matkaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jenkkitaloustieteilijöiden näkemykset ovat ihan perusteltuja, joskin ne tulkitaan Suomessa hiukan hassusti. Käytännössä kukaan heistä ei puhu esimerkiksi työttömien tukien nostamisesta, vaan tulojen uudelleenjaosta rikkaiden ja keskiluokan välillä. Jenkeissä keskiluokan jämähtäminen on ollut jo vuosikymmeniä kestänyt ongelma.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Muutaman päivän tauko internetistä, palaan lauantaina takaisin - Eli jos kommentoitte jotakin suoraan minulle tai odotatte minulta vastausta, malttia kiitos :) Meni vielä nostoihin tämä kirjoitus, niin lienee paikallaan kertoa, miksi hiljaisuus, jos aktiivinen kommentointi jatkuu.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suomessa on avoimia työpaikkoja n.40.000 työhakijoita n.400.000 ei tarvitse olla järjen jättiläinen ymmärtääkseen ettei työttömiä kyykyttämällä ei synny yhtään uutta työpaikkaa eikä saada mitään hyvää aikaiseksi, päinvastoin ilmapiiri yhteiskunnassa kovenee ja lakkojen riski sen kun kasvaa. Eikö tämä surkean surkea hallitus mitään opi,työttömiä kyykyttämällä vaarannetaan jopa tulevaisuudelle tärkeä yhteiskuntasopimus, kuten eilisessä A-studiossa haastatellut ammattiliito Pro:n puh.joht totesi.

Käyttäjän TimoAllanTuovinen kuva
Timo Tuovinen

Minun mielestä jos mennään paikalliseen sopimiseen, niin ei mitään karensseja pitäisi olla ollenkaan. Kyllä silloin pitää pystyä ottamaan loparit samantien jos ei paikallista sopimusta synny. Eihän sellainen järjestelmä toimi ollenkaan jos sovitaan paikallisesti ja työntekijää kepitellään kiristäen karensseilla. Karenssit on vanhanaikaisia tässä muutoksessa. Näinpä perustulo kaikille ja jos sen turvin haluaa pelkästään elellä niin elelee, ei varmaan ole mitään leveää elämää silti, eikä kovin mielekästä. Kyllä töihin on kuitenkin tulijoita ansaitsemaan leveämpää ja mielekkäänpää elämää. Jos joku työ potee työvoimapulasta, niin alalle on koulutettu liian vähän porukkaa ja palkka ei vastaa työn vaatimuksia, rasittavuutta tai tuheromaisuutta. Menee vähän ohi aiheesta, mutta perustulon rahoittamiseen tarvitaan ansiosidonnaisten lopettaminen. Sama raha kaikille opiskelijasta eläkkeeseen. Mut kun lähetään ansiosidonnaista poistamaan tai eläkkeitä leikkaamaan, niin tulee sellanen poru ettei kukaan suostu, joten ideoloogiseksi utopiaksi tulee jäämään. Elikäs jos jostain ei luovuta, niin mikään uusi ei tule onnistumaan.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Olen kyllä täysin samaa mieltä. Karenssien pidentämisellä hallitus ampuu itseään jalkaan paikallisen sopimisen suhteen, koska se nimenomaan vaatii vähintäänkin karenssien poistamisen, että työntekijä on millään tavalla tasa-arvoisessa neuvotteluasemassa. Ei kai kukaan halua tilannetta, jossa työnantaja voi sanoa: "Jaa, eikö vessojen siivoaminen kympin tuntipalkalla kahtena päivänä viikossa kiinnosta herra nokiainsinööriä? Taidammepa ilmoittaa työkkäriin ettei tarjottu työ kelpaa, jos kerran tekee mielummin mieli nauttia kolmen kuukauden karenssista."

Samaa mieltä myös tuosta, että vaikka parempia leikkauskohteita olisi kuinka aina yritystuista alkaen, niin jos työttömyyskuluista on nyt ihan pakko jotain leikata, paras kohde olisi yläpään ansiosidonnaiset. Tai vaikka tosiaan lakkauttaa ansiosidonnaiset kokonaan ja nostaa työmarkkinatukea vastaavasti. En oikein ymmärrä, että miksi hyväpalkkaisista kokoaikatyöstä nauttineille kuuluu maksaa työttöminäkin enemmän rahaa kun juuri koulusta valmistuneille, jotka eivät ole päässeet missään vaiheessa työelämään kiinni ja joilla luultavasti olisi rahalle isompi tarve.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Huoltosuhdekäsitykset näyttävät laahaavan joillakin -60 luvulla. Olisi aika päivittää huomioimalla automatiikka.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Jo -20 luvulla T.Rosevelt Yhdysvalloissa ymmärsi sen verran, että kapitalismi tarvitsee toimiakseen sosialismia. Siellä onkin työttömyyskorvaukset ollut käytössä kymmeniä vuosia ennen kuin Suomessa, jostakin -30 luvulta asti.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

”Tuokaa syyllinen essiin” sanotaan kyläkäräjät filmissä. Se on joskus hyvä idea. Se taas ei kuulu pohjoismaiseen oikeustajuun, että uhrit eli ansiotyöttä vaille jääneet kepitetään. Kommenteista miellänkin joidenkin moraalin olevan muualta päin maailmaa. Sieltä päin missä raiskauksista uhrit kivitetään tavanomaisesti.

Muistin virkistykseksi vielä Suomen rakenteellisen työttömyyden taustaa: Pankkiirien ja poliitikkojen globaali keinottelumafia teki Suomeen, saa sanoa kertaheitolla laajan työttömyyden, eli noin 500 000 henkilöä.

Keinottelustrategia juonittiin Suomen kohtalolle -87 tienoilla Euroopassa. Käytännön alas-ajo yrityksiin alkoi -90 vaihteessa.

Tuon seurauksena tuhottiin yli 60 000 yritystämme. Hyävätaseisia ensimmäiseksikin. 11 000 yrittäjää päätti tämän seurauksena päivänsä oman käden kautta. Suurin yksittäinen hyötyjä Suomessa tästä on ollut ns. maailman paskin nalle.

Vain tämän globaalimafian keinottelulla tehdyn Suomen laajan työttömyyden sisällä on ollut heilahtelua. Suurin heilahdus on ollut työreformi jolla Martti Ahtisaarikin vielä hiljattain kehuskeli. Tämä tarkoittaa sitä, että -94 noin 100 000 em. syistä työnsä menettänyttä siirrettiin näkymättömiin työttömyystilastoissa.

Automatisointi rakennemuutoksessa aiheuttaa myös ansiotyöttömyyttä henkilöille, mutta ei vähennä tuotosta, päinvastoin sillä tehty työ luo tuotoksia entistä enemmän. Yksi robotti korvaa esimerkiksi 200 ihmisen tekemän työn. Automatisointi on mahdollistettu yhteiskunnallisesti. Sen tarkoitus ei ole ollut heikentää suuren määrän syrjäytettyjen ihmisten oloja yhteiskunnassamme entisestään, eli luoda sitä uhrien kepittämistä.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Ansiotyötä hakee TE-toimistoista yli 600 000 henkilöä. Esillä on juuri tällä hetkellä 16 774 avointa työpaikkaa. Niiden joukossa, pätkätyöt, osaaikaiset ja "artisti maksaa" paikat.

Työpaikan tapainen olisi siis avoinna alle 3 prosentille hakijoista!

Työttömän mahdollisuus saada työpaikka työlliseen verrattuna on 25%. Tämä johtuu työnantajien nykytrendistä joka on pääasiassa myyttiperäinen.

Piilotyöpaikkoja ei löydy merkityksellisesti, jotta työttömille työnhakijoille olisi työpaikkoja esim. 50 prosentille. Kun tällaisia merkityksellisiä määriä kohtuullisia ansiotyöpaikkoja on osoitettu olevan jossakin piiloissa, niin palataan keskustelemaan kepityksistä.

Mikäli ansiotyöpaikkoja haluttaisiin synnyttää todellisesti, niin ei haluttaisi yhteisvaluutan vuoksi toteuttaa ns. sisäistä devalvaatiota vaihtotaseen vuoksi. Sen todellinen luonne on pelkkää työmarkkinakeinoittelua. Vaihtotasetta on voi korjata muillakin tavoilla kuin kurjistamalla 40 % kansalaisten oloja. Eräs keinoista on rinnakkaisvaluuttojen käytöt ja matkailun edistäminen maahamme.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sitra selvitti asiaa ja julkaisi selvityksen viime joulukuussa. Piilossa oli 360.000 työpaikkaa. Linkin ylen uutiseen aiheesta löydät ylempää ketjusta.

Nämä ovat tietysti hankalia. Kaikki eivät ole tottuneet tapaan jolla nykyisin työpaikan saa helpoimmin. Esimerkiksi soittamalla kaikki Helsingin Prismat ja ääsmarketit läpi saa melkein varmasti töitä. Tosin nekin tahtovat soittaa edelliselle työnantajalle ja kysyä että tekeen kaveri työnsä. Ensimmäistä työpaikkaa hakevalle homma voi olla hankalampaa, ja tästä syystä ehkä se ässän pomo kehuikin työnäyteideaa.

Viimeksi kun opiskeleva vaimo haki töitä, ensimmäinen Prisma johon hän soitti otti töihin vaikkei siellä mitään hakua ollut käynnissä. Puhelinsoitto on hemmetin tehokas. Kaupat myös valittavat pääkaupunkiseudulla kovaa työvoimapulaa.

Kun isäni ikäluokat hakivat töitä, he etsivät ensimmäisen nosturin ja kävivät suoraan työmaalla kysymässä duunia. Siten sitä sai. Nykyään formaalit kanavat ovat aivan toisella tapaa haastavia. Kirjallisella esityksellä pitäisi vakuuttaa haastattelija. Suosittelen ehdottomasti sitä että ottaa vain reippaasti puhelimen käteen. Firmatkin tykkää siitä.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

P.P:"Sitra selvitti asiaa ja julkaisi selvityksen viime joulukuussa. Piilossa oli 360.000 työpaikkaa. "

Kaikesta keskinäisestä "riitelystä" huolimatta, olen pitänyt sinua kohtuullisen fiksuna ja asioista perillä olevana. Sitten vedät taas välillä todella överiksi ja linkität tosissasi(?) tollasta pskaa. Jos nyt jokainen kerta kun mummolle pitää vettä kantaa kaivosta, tahi posti käydä hakemassa, lasketaan työpaikaksi, niin kaitpa niitä paikkoja on miljardeja. Eikö voitaisi koittaa sopia jostain kriteereistä, kun keskustellaan työpaikoista yleensä?
Itselleni se on esim. jotain sellasta, mistä saa jonkunlaisen elannon, josta saa enempi kun "sohvalla makaamalla"(ttu, miten typerä hokema), millä on jotain merkitystä itselle, työnantajalle, ympäristölle jne.

Siinä toki kanssasi samaa mieltä, eli itsensä markkinoinnilla voi päästä pitkälle..ainakin töihin asti. Eri asia sitten se, että meille kaikille ei oikein sovi tuollainen itsensä tyrkyttäminen ja kehuminen, mitä kenties pitäisi tämä päivänä osata.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #68

Pari vuotta sitten olimme palkkaamaan ensimmäistä kaveria firmaan. Hakijoita oli kaksi. Molemmat olivat niin hyviä että palkkasimme kummatkin.

Näin niitä työpaikkoja myös syntyy tyhjästä, ihan silmänräpäyksessä. Riittää kun oikeat ihmiset kohtaavat. Ei meilläkään ollut mitään erityistä tehtävää kahdelle, kunhan vain ajateltiin että noista on meille vielä hyötyä.

Työtilaisuuksia on paljon vaikkei niihin aktiivisesti haeta porukkaa. Jos firmalla on vähänkään kassaa ja se löytää hyvän kaverin, niin se yleensä kannattaa ottaa.

Edit. Ja minä ainakin arvostan sinua. Teet duunia joka parantaa ihmisten elämänlaatua vaikket siitä hirveästi taloudellisesti hyödykään.

Veikko Nurminen

Tätä vastikkeettoman rahan jakoa kokeiltiin reaalisessa mittakaavassa sosialistisissa maissa II maailmansodan jälkeen. Seurauksena oli massiivinen tehottomuus, yhteisten varojen häikäilemätön ryöstö ja laajat pimeät markkinat. Lopulta romahdus, kun järjestelmä ei enää kestänyt. Järjestelmän sisällä ihmiset rakentelivat omia bisneksiään parantaakseen omaa toimeentuloaan ja hyvinvointiaan. Kokeilu epäonnistui surkeasti ja siitä on viisasta ottaa oppia. Kuten jo Lenin aikoinaan sanoi, opiskele, opiskele, opiskele! Yhteiskunta on osiensa summa ja ihmisten paikka tässä joukossa määräytyy heidän luonteensa, osaamisensa, tarmokkuutensa ja arvojensa mukaisesti. Hitunen onnea ei haittaa. Kiinalaisilla puolestaan on sanonta, jos et onnistu saavuttamaan haluamaasi, opettele olemaan onnellinen siitä, mitä olet saavuttanut. Yhteiskunnan sivistyksen tason voi arvioida siitä, miten se kohtelee vähempiosaisiaan. Tässä vertailussa Suomi pärjää hyvin, suorastaan erinomaisesti. Seurauksena on valitettavasti massiivinen julkisen talouden alijäämä. Rakentavia ehdotuksia?

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Perustulolla ei ole mitään tekemistä kommunismin tai sosialismin kanssa. Se ei mitenkään estä ihmisiä parantamasta elintasoaan, todennäköisesti suurin osa ihmisistä ei tyytyisikään pelkkään perustuloon, vaan hankkisi sen päälle lisätuloja työnteolla tai yritystoiminnalla, mikä olisi itse asiassa paljon helpompaa kuin nykyisellä sosiaaliturvaviidakolla. Se mahdollistaisi myös opiskelun, jolloin voisi tulevaisuudessa päästä paremmin palkattuihin ammatteihin.

Perustulo ei ole edes mitenkään erityisesti vasemmistolainen idea, vaan sillä on kannattajia poliittisen kentän laidasta laitaan. Perustuloa kannattavat mm. Björn Wahlroos ja Milton Friedman, jotka ovat kyllä kaukana sosialisteista. Elina Lepomäen perustilimalli taas on oikeastaan vain vähän oikeistolle helpommin sulavampaan muotoon muotoiltu perustulo.

Viime vaaleissa suurin osa ehdokkaista kannatti perustuloa. Suurinta kannatus oli piraattipuolueessa ja vihreissä, mutta myös keskustan ja perussuomalaisten ehdokkaista enemmistö kannatti perustuloa. Eniten perustuloa sen sijaan vastustivat SDP:n ehdokkaat.

Yle vaalikone: Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Toimituksen poiminnat