*

Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolella

Ihanteena puolueeton Suomi

Monen poliitikon ura lähtee halusta saavuttaa parempi maailma. Parempaa maailmaa tavoitellaan eri tavoin, toisinaan ideologisista, toisinaan uskonnollisista lähtökohdista. Näiden ongelmaksi muotoutuu utopian rakentamisen tavoittelu epärealistisin keinoin, sillä on mahdotonta saada jokainen omaksumaan sama ajatusmaailma. Lisäksi jokainen ideologia pitää sisällään mahdollisuuden väärinkäytöksiin, eikä siksi voi koskaan tarjota sellaista kokonaisratkaisua, mitä ne mainostavat voivansa saada aikaan.

Tärkein pala aidosti paremman yhteiskunnan rakentamisessa on, että emme pyri rakentamaan sitä. Emme koskaan voi luoda sellaisia rakenteita, jotka olisivat samalla joustavia ja jämäköitä. Pahinta, mitä voimme tehdä, on ylläpitää sellaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä, jotka antavat mahdollisuuden syrjiä, väheksyä tai alistaa ihmisiä. Viisainta on purkaa näitä maltillisesti pala palalta.

On kai aiheellista kysyä, mitä vikaa on rakenteissa, jotka pyrkivät maltillisiin kompromisseihin erilaisten maailmankatsomusten välillä. Ongelma on siinä, ettei toisistaan vahvasti poikkeavia maailmankatsomuksia voi sovittaa toisiinsa kovin luontevasti. Kompromissit tarkoittavat yhä useammin vain hämäräperäisiä lehmänkauppoja, joissa osapuolet kokevat sekä ideologisen voiton että tappion. Kun tällaisella mentaliteetilla rakennetaan yhteiskunnallisia rakenteita, ei ole ihme, miksi tavallinen yhä useammin sairastuu mieleltään tässä menossa.

Tervemielisenä ei nykymenossa voi pysyä mukana. Jo Krishnamurti sanoi: "Ei ole tervettä olla hyvin sopeutunut pohjimmiltaan sairaaseen yhteiskuntaan." On surkuhupaisaa, että ainoastaan seuraamalla sitä mielisairainta näytelmää, jota yhteiskunnallamme on esittää, on mahdollista mielensä pitää terveenä. Sen seuraaminen voi vihastuttaa, ahdistaa tai suoranaisesti vituttaa, mutta vain tuijottamalla sairautta silmiin voi ymmärtää, mikä täällä todella mättää. Puhun toki politiikasta - Siitä yhteiskunnan osa-alueesta, joka toimillaan sairastuttaa kansaa ja mikä ensimmäisenä tulee parantaa.

On käsittämätöntä, kuinka aikuiset, muka-sivistyneet ja muka-älykkäät ihmiset, eivät kykene todelliseen syvälliseen keskusteluun, vaan heittelevät kilpaa hiekkaa toistensa silmille. Perään huudetaan tietenkin kuinka toisen silmästä löytyy jyvä, vaikka itse on keskellä juoksuhiekkaa.

Kansanedustajuus on työ. Työtovereina on muut kansanedustajat avustajineen. Eduskunta on yksi iso työyhteisö. Jos missään muussa työssä olisi työilmapiiri eduskuntamme mukaista, yhteisön olisi täysin mahdotonta pysyä työkykyisenä, eikä koko työpaikkaa olisi edes olemassa. Edellinen hallituksemme näyttikin ansiokkaasti, kuinka huonoa jälkeä on tälläisella toiminnalla mahdollista saada aikaan.

Yhtenä korjaustarpeena voisi harkita esimerkiksi puolueen tunnustamisen kieltämistä kansanedustajatehtävissä. Meillä on yksi koko kansaa edustava presidentti - Tarvitsisimme samanlaisia koko kansan kansanedustajia. Voisimme myös hylätä hallitus - oppositio vastakkainasettelun ja lähteä rakentamaan politiikkaa asia kerrallaan. On vaikea käsittää, miten voimme näin voimakkaasti muuttuvassa maailmassa päättää seuraavan neljän vuoden tarpeet yksissä neuvotteluissa, lyödä päätökset lukkoon ja kuvitella, etteivätkö tilanteet vaatisi päätösten päivittämistä. Lisäksi saatamme päättää, että osa asioista lakaistaan maton alle, aivan kuin niitä ei olisi olemassakaan. Järjestelmämme on irronnut todellisuudesta sairaalloisella tavalla.

On surullista, että puoluepolitiikalla on edelleen niin vahva kannatus, vaikka kansalaiset äänestävät tutkitusti pääasiassa ihmistä eivätkä puoluetta. Puolueen kuvitellaan antavan jonkinlaisen takuun sille, minkälaisia päätöksiä äänellä saa, vaikka tällainen väite ei millään tasolla pidä paikkaansa.

Puolue voi korkeintaan antaa osviittaa siitä, minkälaiset asiat ovat tärkeitä ehdokkaalle, mutta siihen puolueiden hyöty sitten jääkin. Puolueiden tarkoitus on saavuttaa itselleen valtaa, jota ne hankkivat itselleen vaikka väittämällä mustaa valkoiseksi. Puolue ei koskaan kykene kuin huolehtimaan omasta olemassaolostaan ja siihen se tarvitsee itselleen suotuisan ympäristön - siis niitä rakenteita, joilla lamaannutamme koko yhteiskuntamme toimintakyvyn.

Mikään puolue ei koskaan tule ajamaan ihmisen etua. Vain ihminen voi sen tehdä.

 

 

Alkuperäinen julkaisu: http://jonnapurojarvi.piraatit.fi/ihanteena-puolueeton-suomi/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Maa jolla ei ole uskottavaa puolustusta ei voi olla puolueeton.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Avaisitko, miten kommenttisi liittyy tekstiini vai luitko vain otsikon?

Toimituksen poiminnat