Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolella

Perheiden piina

Suomalainen yhteiskunta on vuosikymmeniä ollut lipunkantaja maailmalla ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa sosiaaliekonomisesta asemasta riippumatta. Valtion taloudellisen huolen nostaessa yhtäkkiä päätään 90-luvun laman aikaan, taloudellinen huoli ylitti arvoistamme kiinni pitämisen. Nykyinen taloustilanne ei ole juuri asiaa parantanut.

"Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon." todetaan perustuslaissa. Tämän turvan toteutuminen on monin paikoin saatettu kyseenalaiseksi. Kun kyseessä on niin laajasti määriteltävät asiat kuin "huolenpito", tätä tärkeää peruspilaria on voitu horjuttaa rankan lailla.


 

Suomalaiset perheet ovat hädässä


 

Yritin tarjota mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomiin, joka käsitteli Helsingin varhaiskasvatuksen eriarvoistavaa järjestelmää. Lyhyesti siitä todettakoon, että pääkaupunkimme varhaiskasvatus on tietyillä alueilla hälyttävällä tolalla, koska erityispedagogiset resurssit jaetaan alueen kokonaislapsimäärän, ei tarpeen, mukaan. Tutkittu tosiasia kuitenkin on, että tarve ei jakaudu tasaisesti.

Kaupunki pitää tarkkoja tilastoja erilaisista asioista, kuten tilojen käyttö- ja täyttöasteista, mutta kaunis statistiikka ei mitenkään kuvaa sitä inhimillisen hädän tilaa, joka Helsingissä paikoin vaikuttaa. Tuttavani avustuksella, joka ei työpaikkansa menettämisen pelossa voi asiasta itse julkisesti puhua, kirjoitin aiheesta myös Helsingin varavaltuutetulle Maria Ohisalolle. Saatan tekstin myöhemmin julkaista myös täällä, Helsingin Sanomat kun ei aiheesta ollut kiinnostunut.

Koska perheiden ongelmat eivät rajoitu kehä-III sisäpuolelle vaan näyttäytyvät koko maassa esimerkiksi lastensuojelullisina ongelmina, joudun laajentamaan tämän kirjoitukseni siihen.



 

Lastensuojelua vai rahan suojelua?



 

Olen jutellut säännöllisen epäsäännöllisesti Pelastakaa Perheet ry:n puheenjohtajan kanssa ja hän on kertonut minulle paljon nykyisestä lastensuojelun tilasta. Lastensuojelutapauksia on noussut viime vuosien aikana otsikoihin, mutta yksittäiset uutiset eivät mitenkään anna sitä kokonaiskuvaa ilmi, millaisissa ongelmissa perheet voivat olla. Aivan liian usein lasten huostaanottoa pidetään perheen hoitoa parempana vaihtoehtona.

Jos katsoo vain rahan perään, on lastensuojeluviranomaisten toiminta ymmärrettävää. Sitä suuremmalla syyllä, jos perhe on valmiiksi sosiaalitoimen asiakas. Laskukaava, jossa pohditaan, onko perheelle järkevää antaa hintavia tukimuotoja kattavasti esimerkiksi mielenterveyspalveluiden puolelta, on päätös lapsen huostaanotosta helppo tehdä. Se on yksiselitteisesti halvempi ratkaisu - hoitoon kun kunnat eivät saa valtiolta samalla tavalla tukea, kuin huostaanotoista saa.

Perheitä on Suomessa rikottu ja erotettu toisistaan lähes mielivaltaisin perustein, mutta ennenkaikkea sen tähden, että perheiden tukeminen on katsottu liian kalliiksi toiminnaksi. Voidaanko silloin todella väittää perustuslakimme toteutuvan, kun perheiden hyvinvointiin ja huolenpitoon ei panosteta, vaan ne mieluummin hajoitetaan? Kenen mielestä tällainen toiminta vähentää perheen jäsenien yksilöllistä tuen tarvetta?

Huomattavasti parempituloisia nämä ongelmat eivät samalla tavalla häiritse. Jos perheellä on hyvä tulotaso, heidän kanssaan voidaan aidosti neuvotella siitä, minkälaisia ratkaisuja voidaan tehdä. Perheellä on itsellään varaa kustantaa tarpeellisia tukimuotoja itselleen. Kaiken päälle parempi tulotaso turvaa turhilta ilmoituksilta: Köyhempiä perheitä voidaan syyttää vaikkapa lastensa huonosta ravitsemisesta, huolimatta siitä, että perheen kaikki varat menisivät välttämättömiin tarpeisiin.

THL:n Tarja Heino on todennut huostaanotoista, että yli puolet toimenpiteen alaisista perheistä on sosiaalitoimen asiakkaita ja 80-90% ovat muutoin köyhistä perheistä. Hän epäilee syyksi yleisesti sosiaalisten ongelmien kasautumisen köyhien perheiden parissa, jonka merkitystä ei toki voi kiistää. Jos tällainen ongelma tiedostetaan, onko todella eettisin ratkaisu paremman tukemisen sijaan perheen rikkominen ja siten sosiaalisten ongelmien kasvattaminen entisestään? Mikäli tulotason ylipäätään tiedetään näin rankasti tilanteisiin vaikuttavan, olemmeko todella täysin voimattomia sen edessä? Taataanko perheille todella se välttämätön toimeentulo, joka on perustuslaissa luvattu?



 

Raha ennen ihmistä



 

Perheiden hyvinvoinnin turvaamiselle on laitettu hintalappu, josta aina vain tingitään alemmas. Ihmisen hyvinvointi on kannattavaa vain, jos se on kustannustehokkainta - jota se yhä harvemmin on. Vaikka lastensuojelussa edelleen tehdään ja aikanaan on tehty paljonkin hyvää ja arvokasta työtä, taloudelliset paineet ovat puristaneet tämänkin hyvää tarkoittavan tahon tekemään yhä tehottomampia ja yksilöiden kannalta traagisempia ratkaisuja. Näinhän sen ei ollut tarkoitus koskaan olla.

Samaan aikaan väitetään, ettei ihmiselle voida määritellä hintaa. Kuitenkin aivan eläviä ihmisiä erotetaan omista rakkaimmistaan vain, koska aidon hyvinvoinnin luominen perheeseen ei katsota olevan kustannustehokasta. Päinvastoin, lasten huostaanottotoiminta on osalle toimijoista jopa kannattavaa bisnestä.

Aiheesta on kirjoitettu paljon ja aihe syystä herättää tunteita. Huoli lapsista ylittää järjen jopa kaivatun lasten hyvinvoinnin yli. Yksikin huti toiseen suuntaan, jossa lastensuojelu ei ollutkaan huostaanottanut lasta vaikka tarvetta olisi ollut, tuntuu aiheuttavan vain kovenevan paineen lisääntyviin huostaanottoihin. On kuitenkin pakko pysähtyä kyseenalaistamaan nykytoiminta niin yksilötasolla kuin poliittisillakin tasoilla ja saattaa suomalaiset perheet takaisin perustuslaillisten oikeuksiensa piiriin.






 










 


Luettavaksi:

 Huostaanottoja voidaan ehkäistä parantamalla viranomaistyötä

Mielenterveyden keskusliitto ry hallitus: Mielenterveysongelma ei tee huonoksi vanhemmaksi

Huostaanotot painottuvat köyhiin perheisiin

 Miten lastensuojelusta tuli kyttäämistä? ”Yksikin väärin perustein puoskaroitu huostaanotto on liikaa

 Professori: Lasten huostaanotot käräjäoikeuteen

 "Lapsibisnestä ei valvo kukaan"

Yleisistä varhaiskasvatuksen ongelmista hieman:
 Käyttö- ja täyttöasteet




Pelastakaa perheet ry



 

Aivan tänne lopuksi huomautettakoon, että en väitä, etteikö toisissa perheissä ongelmat ole niin suuria, jolloin lasten huostaanotto todella on paras vaihtoehto. Väitän, että siihen vaihtoehtoon tartutaan liian helposti ja liian kevein (usein taloudellisin) perustein.










 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat