*

Jonna Purojärvi Tunteella järjen puolesta

Huono-osaisuus ei periydy

Olemme saaneet eteemme viime vuosina erinäisiä tutkimuksia, jotka tarkastelevat sosiaalisen aseman periytymistä. Useat tutkimukset keskittyvät lähinnä tutkimaan, kuinka huono-osaisuus periytyy. Johtopäätöksenä on ollut, että se todellakin periytyy. Logiikan nystyryitä hierottuani väitän hieman vastaan. Hyväosaisuus periytyy - Huono-osaisuuden periytyminen on vain sen looginen jatkumo.

Jos huono-osaisuus todella olisi niin periytyvää kuin se vaikuttaisi olevan, sen tulisi näkyä useiden sukupolvien ajalta. Jokainen meistä kuitenkin tuntee monta onnekasta sukupolvia kestänyttä menestystarinaa, jotka ovat lähteneet liikkeelle vain yhdestä henkilöstä. Yhä tänäkin päivänä heikommista lähtökohdista lähtenyt henkilö voi nousta kuin raketti sosiaalisen asemansa suhteen.

Hyväosaisten näemme paljon harvemmin valahtavan alempiin sosiaaliluokkiin. Eikä se ole ihme - Hyväosainen on hyväosainen myös epäonnistuttuaan. Kuka tahansa osaa tuhlata oman omaisuutensa, saada potkut tai keskeyttää opintonsa. Harva vanhempi haluaa jättää lastansa oman onnensa nojaan, vaan ovat enemmän tai vähemmän turvana jälkikasvulleen, siten takaamassa aina uuden mahdollisuuden yrittää. Pelkkä tieto tästä turvasta antaa rahkeita tähdätä korkeammalle. Mitä useamman sukupolven ajan hyvä sosiaalinen asema on suvussa ollut, sitä laajempi tukiverkostokin on. Vaatii paljon rohkeutta olla ottamatta etuoikeutettua asemaa vastaan ja päättää olla samassa asemassa huonompiosaisten kanssa taistelemassa paikastaan yhteiskunnassa.

Huono-osaisella ei hyväosaisten turvaa takanaan ole. Mikäli elämässä tekee väärän valinnan, on siitä raiteilleen palautuminen paljon hankalampaa. Se lepää lähinnä omilla hartioilla ja yhä useammille yhteiskunnan takaamat tukiverkot ovat ainoita tukiverkkoja, joita on. Aina rankkakaan työnteko ei auta pääsemään ylöspäin - nurinkurisesti kiitos niiden samaisten tukiverkkojen. Yhteiskunta taloudellisen tuen roolissa on alkanut toimia tarkoitustaan vastaan ja ryhtynyt seuraamaan kansakunnan jakautumista muillakin tavoin jakaen mahdollisuuksia yhä enemmän vastaamaan lähtökohtia vain pahentaen tilannetta.

Harva hyvän aseman saavuttanut haluaa myöntää myös puhtaan sattuman olleen osatekijänä asemalleen. Eritoten he, jotka todella ovat sosiaalista asemaansa nostaneet, eivät halua antaa sattumankaupalle arvoa kansaamme iskostettujen uskomusten tähden. Ei kuitenkaan ole mahdollista nostaa omaa asemaansa ilman, että sitä jotkut muut nostavat - Se työpaikka, jonka on saanut, olisi voinut mennä jollekin toiselle, mikäli juuri siihen aikaan olisi joku parempi työnhakija olisi sitä hakenut. Yritys, josta tuli menestys, ei olisi menestys ilman juuri oikeaan aikaan sattunutta kysyntää.

Sattuma kuitenkin suosii parempiosaisia ja heillä on mahdollisuuksia enemmän. Vaatii jo työtä olla onnistumatta elämässä niillä mahdollisuuksilla, joita parhaimpiin piireihin syntyneet saavat. Alimpaan sosiaaliseen luokkaan syntyneiltä vaaditaan töitä aukaista ja nähdä niitä mahdollisuuksia, joilla elämäänsä parantaa. Parempia paikkoja on kuitenkin rajallinen määrä ja nuo paikat periytyvät yhä vahvemmin taidoista riippumatta. Kansakuntana meidän tulisi lopettaa suhteiden käyttö aseman saavuttamisessa, mutta kuinka moni olisi siihen valmis? Millainen olisikaan vaikutus koko yhteiskuntaamme, jos jokaisella todella olisi pätevyyksiään vastaava asema?

Vaikeaa on huonompiosaisen myöntää, ettei oma asema suomalaisessa yhteiskunnassa (vielä) johdu puhtaasti siitä, että siihen on syntynyt. On paljon helpompaa sietää asemaansa jos voi turvautua ajatukseen, ettei asialle mitään voi. On tietenkin älyllisesti epärehellistä väittää, etteikö joistain tilanteista ole käytännössä mahdotonta nostaa asemaansa. Jos kuitenkin imemme huono-osaisempana itseemme tutkimusten tuloksen ehdottomana totuutena, emme näe edessämme olevia tilaisuuksia ja hukkaamme vähätkin mahdollisuutemme. Äärimmäisen vaarallista on, mikäli tällaisen opin annamme perintönä jälkipolvelle. Ei tehdä löydetystä korrelaatiosta kausaliteettia.

Muistakaa pureskella mitä eteen saattekaan, muuten tukehtuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olisi kyllä Jonnalla pikkasen tarkistamisen varaa niissä logiikkanystyröissään eli johtopäätösten teossa. Ja myös tutkimustiedon tulkitsemisessa.
Elämäkään ei ole pelkkien valintojen tekemistä. Vaikka niitä on nykyisin yhä enemmän pakko tehdä tällaisessa valintamarkkina-systeemissä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Aukaisetko hieman niitä aukkoja, joita löydät? Voin sitten korjata ajatuksiani. Luin kyllä tutkimustiedoista eikä tämä olekaan sitä tutkimustietoa vastaan varsinaisesti - Lähinnä siitä johdettua lyhennettyä ajatusta, jonka mukaan yksiselitteisesti huono-osaisuus periytyy. Haluan hajottaa sen ehdottoman ajatuksen, joka liian herkästi mieliimme pesiytyy, kun näitä tällaisia tutkimuksia luemme. Korrelaatiohan nimittäin on aivan päivänselvä huono-osaisuuden periytymisessä. En halua nähdä siitä tulevan kausaliteettia.

Elämä ei ole pelkkien valintojen tekemistä. Paljolti elämä on vain elämistä sen mukaan, mitä elämässä on. Toisinaan kieltäydymme tekemästä niitä valintoja, joita meidän tulisi tehdä, toisinaan emme näe niitä, toisinaan emme saa niitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En, kun en koko juttuasi edes jaksanut lukea, en rupea sitä ruotimaankaan.
Kysy joltain viisaammalta.
Siinä suhtessa olet toki oikeassa; ei kannata sellaiseen kohtalonomaisuuteen uskoa, ettei pysty itse mitään vaikuttamaanomaan elämäänsä.
Mutta harvoin näin on; ihminen yrittää vielä silloinkin kun ei mitään realistisia mahdollisuuksia ole toteuttaa tavoitteensa. Monet kyllä masentuu.
Jos sinulla on taipumusta kuvaamasi pessimismiin, siitä ei seuraa, että se olisi yleinen ilmiö.
Toivottomuutta ja epätoivoakin on havaittavissa varsinkin nuorten kuin vanhempienkin työttömiksi joutuneiden joukoissa, mutta luulenpa, että siihen löytyy muita syitä kun usko huono-osaisuuden periytymisestä.
Ei ole syytä kaikkia yhteiskunnallisia epäkohtia psykologisoida.
Älä anna kritiikkini masentaa. On hienoa kun viitsit omilla aivoillasi ajatella! Tsemppiä!

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #3

Kannattaisi varmaan lukea sitten ensin, ennenkuin tulee osoittamaan logiikan aukkoja, mutta kiitän silti kritiikistä. Tarkistan mielelläni ajatuksiani aina, mutta ikävä kyllä jos et voi lukea ja kommentoida tarkemmin loogista virhettäni, en pääse tästä oppimaan. Toistaiseksi heiltä, joita viisaampina itseäni pidän, ovat todenneet "hyvä teksti ja hyvä ajatus". En tiedä sitten, ehkä olet vielä viisaampi, harmi, mikäli et jaksa ottaa aikaa sen verran, että auttaisit tyhmempää.

En osaa sanoa, kallistunko pessimismiin helposti, toisinaan kyllä, toisinaan olen erittäin optimistinenkin. Useimmiten taidan kallistua siihen välimaastoon. En yritä johtaa omasta ajatusmaailmastani sitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu - Jos niin olisi, ei minun olisi tarvetta mistään kirjoittaakaan? Nostin aiheen esille sen tähden, että tuosta kuulee niin usein puhuttavan täytenä totuutena ja yksiselitteisesti. Ennenkuin se pesiytyy liian vahvasti, on hyvä hyökätä sellaista vastaan, vaikka hieman provosoidenkin, jota nimenomaan tekstin otsikko ja ensimmäinen kappale edustaakin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luin minä vähän lopustakin.
Päättelin että yritit torjua omia ajatuksiasi kun kerta käytit monikon ensimmäistä persoonapronomiinia.
Kirjoitan lähinnä omaksi huvikseni, en opettajan tehtävissä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

On puhekielinen tapani puhua persoonapronominein eikä kieliopillisesti oikeammin passiivissa, lipsahtelee kirjoituksiinkin toisinaan. Anglismi syynä tähän. Pyrin tuota tapaa välttämään, nyt se livahti mukaan oikoluvusta huolimatta.

Kaikki tämä aika, jota olet käyttänyt kommenttieni lukemiseen ja omiesi kirjoittamiseen, olisit voinut lukea tekstini ja kertoa virheeni. Jos oma huvisi on kertoa perustelematta kanssakirjoittajille heidän tekevän virheen, onnittelen sinua halvasta huvista. Ei sinun vastaus kysymykseeni ole vaatimus opettajan tehtävästä vaan aikuisten ihmisten välisestä normaalista kanssakäymisestä, tässä tapauksessa kirjoituksen kautta tapahtuvasta keskustelusta, jonka tarkoituksena on usein päästä jollain tapaa eteenpäin. Olet tullut kertomaan minulle, että loogisessa ajattelussani on virhe, emmekä pääse tästä pidemmälle. Haluaisin päästä siitä eteenpäin. Suotko sille mahdollisuuden, vai lopetetaanko suosiolla tämä ajatusten vaihto tähän?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

ok.
Selvitä nyt ensiksi mitä tarkoitat täällä: "Ei tehdä löydetystä korrelaatiosta kausaliteettia."
Millä tavoin tässä tapauksessa korrelaatiosta tulisi kausaliteetti.
Miten päättelet , ettei jo ole kyseessä kausaalisuhde?

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Oletetaan että ihminen menestyy tuurilla tai "puhtaasti omilla ansioillaan" riippumatta vanhempien sosiaaliluokasta.

Oletetaan että vanhemmat välittävät lapsistaan ja että lapset perivät vanhempansa. Tästä voidaan päätellä, että hyväosaisten vanhempien lapsista ei tule huono-osaisia silloinkaan, jos nämä eivät menesty tuurilla tai "puhtaasti omilla ansioillaan".

Huono-osaisten vanhempien lapset, jotka eivät menesty, eivät saa vanhemmiltaan taloudellista apua, eivätkä peri omaisuutta. Heistä tulee huono-osaisia.

Koska hyväosaisten lapsista ei tule huono-osaisia koskaan ja huono-osaisten lapsista joskus, voidaan nähdä tilastollinen korrelaatio vanhempien huono-osaisuuden ja lasten huono-osaisuuden kanssa.

Jos huono-osaisten lapsia kohdellaan huonosti tästä tilastollisesta korrelaatiosta johtuen, se saattaa haitata heidän mahdollisuuksiaan menestyä. Tällöin vanhempien huono-osaisuudesta tulee syy siihen, että lapset eivät menesty. Korrelaatiosta tulee tällöin kausaalisuhde.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tunnen aika monta vauraista oloista lähtenyttä, joille on käynyt huonosti elämässa. Monet saattavat olla vanhuksia kun jotain perintöä saavat.
Ei ole mitenkään uskottava, että huono osaisten lapsia kohdeltaisiin huonosti jonkun korrelaation takia. Heitä kylläkin saatetaan kohdella huonosti ihan suorana seurauksena huonoista kotioloista johtuen.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #13

"Huonot kotiolot" on aika lavea käsite, toisille pelkästään heikompi taloudellinen tilanne on määriteltävissä siihen. Enkä kyllä tiedä, mitä tarkoitat sillä, että jotakuta kohdellaan huonosti "suorana seurauksena huonoista kotioloista johtuen". Tuskinpa yhteiskunta kurkkii jokaisen kotiin ja päättelee, että tuossa kodissa olot olivat niin paljon huonommat, että voitaisiinpa kohdella sieltä tulleita yksilöitä toisin kuin tästä toisesta samankaltaisesta taloudellisesta kodista tulleita, joilla oli jonkin mittarin mukaan hieman paremmat oltavat.

En ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö paremmista oloista voisi tipahtaa huonompiin oloihin. Monilla kuitenkin on silloinkin paremmat sosiaaliset tukiverkostot kuin huonommista oloista lähteneillä. Ihan yhtälailla kuka tahansa täällä osaa ryssiä elämänsä, oli lähtökohdat minkälaiset tahansa. Kuten mainitsen kappaleessa kuusi, sattuma suosii kuitenkin parempiosaisia hieman enemmän ja heillä on usein elämässä useampia mahdollisuuksia kuin huonompiosaisella. Tarkoittaa siis sitä, että kun elämässä epäonnistuu, on todennäköisempää saada "uusi mahdollisuus", mikäli on paremmista lähtökohdista, joka tarkoittaa siis usein niin taloudellista kuin sosiaalistakin parempaa asemaa ja siten todennäköisemmin kattavampaa tukiverkkoa. Huonommista oloista lähteneillä ei välttämättä ole mitään muuta tukiverkkoa kuin mitä yhteiskunnan puolelta tulee - Tokikaan jokainen paremmista oloista lähtenyt ei ota apua vastaan läheisiltään edes hädän hetkellä, eikä kukaan poissulje sitä mahdollisuutta, että lapsuuden ja nuoruuden tukiverkot yksinkertaisesti ovat hajonneet sillä tavoin, ettei niihin voikaan hädän tullen nojata.

Alkaa mennä jo nillittämisen puolelle.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi
Käyttäjän ronihuhta kuva
Roni Huhta

Tykkäsin kirjoituksesta, etenkin lauseesta "Hyväosaisuus periytyy - Huono-osaisuuden periytyminen on vain sen looginen jatkumo."

En tiedä voiko suoraan johtaa ajatusta siittä että hyväosaisuus suoranaisesti periytyy. Samoin kuin huono-osaisilla, se on looginen jatkumo. Mahdollisuuksien määrä on hyväosaisilla niin paljon kattavampi, että looginen jatkumo tilanteeseen on se että pääsee parempaan asemaan elämässä. Tästä nyt tietenkin voisi vetää mukaan keskustelun että mikä on määritelmällisesti peritymistä ja mikä ei, mutta anyway, tilanteen uhri sitä on joka tapauksessa.

Ikävä kyllä, näin se on, ja jossain määrin pitääkin olla, vaikka se epäoikeudenmukaiselta tuntuu. Ellei sitten halua yhteiskuntaa jossa on 100% perintövero että hyväosaisuus vaan ei pääsisi periytymään, sitten kaikki olisivat surkeassa asemassa ja ainoa voittaja olisi valtio. Oltaisiin huono-osaisia sitten porukalla.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Omasta mielestäni perintöveroa ei tarvitsisi lainkaan olla. Ei pelkkä omaisuus ole tämän jutun juju, vaan enemmän on kyse siitä, kuinka parempia paikkoja "jaetaan" jo valmiiksi parempiosaisille. Kukapa ei tuntisi tai tietäisi tapauksista, joissa suhteellisen tärkeäänkin asemaan on päässyt puhtaasti vain suhteilla samalla tietäen, että joku muu työnhakija olisi ollut asemassaan parempi. Sitä on hankala sietää, sillä lainsäädäntökään ei varsinaisesti voi siihen puuttua. Siihen tarvitaan ihmisten oma tahto. Ymmärrän hyvin, kuinka läheisiä halutaan auttaa, mutta voisiko siihen keksiä jonkin muun tavan?

Nyttenhän täällä on vielä lähtenyt sekin lumipallo liikkeelle, jossa koulutettua ja kokenutta työvoimaa on paljon työttömänä, voi työnantajat vaatia suoraan koko aika kovempia ja kovempia papereita ja pidempää kokemusta. Eli töitä heille, joilla jo sitä on ollut tai jo on. Suoraan opiskelusta työttömäksi jääneellä on hyvin nopeasti vaikeat oltavat, ja yhä useammalle niin käy, kun kokenuttakin työvoimaa on vielä reservissä. Tämä on aika ainutlaatuinen hetki, kun tällainen tilanne on. Ollut joitakin vuosia ja tullee jatkumaan joitain vuosia. Toivon tilanteen purkautuvan mahdollisimman nopeasti, tai hävitämme rytäkässä kokonaisen sukupolven.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luuletko ettei työttöminä ole montakaan hyvista oloista lähtenytty?
Arveletko kuvaamasi tilanteen parantuvan jollain toimeenpiteellä?
Työttömiä on kohta miljoona.

Yritin saada selville mitä oikein olet mahtanut ajaa takaa kirjoituksesi toisella kappaleella, mutta en ymmärtänyt.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #14

Toisen kappaleen ajatus takana on lähinnä muistuttaa siitä, ettei kyseessä todellakaan ole vielä kausaliteetti sen suhteen, etteikö huono-osainen voisi nousta sosiaalisen asemansa suhteen parempiosaisten "piiriin".

Tottakai työttömiä on hyvistä oloista lähteneinäkin. Olisi typerää väittää, etteikö niin olisi. Tunnen itse montakin hyvistä oloista lähtenyttä työtöntä. Näin oman kokemukseni mukaan heille työttömyys ei ehkä iske niin pahasti, mutta koska otantani on niin äärimmäisen pieni luonnollisestikin, en väitä, että se olisi yleinen totuus. Useat heistä kuitenkin voivat saada yhä työttömänäkin taloudellista tukea perheeltään ja suvultaan, joka helpottaa jokapäiväistä elämää huomattavasti. Toisilla se on nimenomaan se rohkea valinta, josta mainitsen kappaleessa kolme. Tokikaan jokainen hyväosainen vanhempikaan ei lähde mittaamattomasti tukemaan lastaan ja jättävät lapsensa oman onnensa nojaan etsimään paikkaansa yhteiskunnassa omin voimin. Ne "paremmista piireistä" työttömäksi jääneet, joita itse tunnen, ovat kieltäytyneet suhteilla tarjotuista työpaikoista, joko sen tähden, että haluavat tehdä jotain muuta tai puhtaasti sen tähden, etteivät halua senkaltaisia almuja ottaa vastaan.

Tekstissäni mainitsen yhdeksi lääkkeeksi juuri tuon suhteiden käytön lopettamisen, vaikka se on kyllä äärimmäisen pieni lääke. Tällöin kuitenkin saattaisimme saada helpommin erilaisiin esimiesasemiin pätevämpiä ihmisiä, joihin helposti noustaan suhteiden avulla. Voisin kuvitella, että tuo pienikin lääke voisi kuitenkin tehdä mittavaa muutosta, mutta kuinka tuollaista voisi valvoakaan? Työttömillä on erilaisia ehtoja sen suhteen, saako työharjoitteluun mennä omien vanhempiensa työpaikalle (ei saa), mutta töihin palkattuna luonnollisesti näin voi tehdä. Ei sitä olisi järkeä kieltääkään, sillä voihan olla, että oma lapsi (tai muu lähisukulainen / tuttavan tuttava jne.) voisikin olla kaikin puolin pätevin ja paras vaihtoehto työhön. Ei ole helppoa arvioida, milloin suhteilla on väliä ja onko joskus suhteilla saavutettu sellaisia ihmisiä sellaisiin töihin, jotka ovat siinä yksiselitteisesti pätevimpiä eivätkä ilman suhteita olisi esimerkiksi paikasta tienneet.

Vaikea asia, sillä se vaatisi nimenomaan ihmisten omaa oikeudentajua asian suhteen.

Jos lähtisin ruotimaan enemmälti erilaisia lääkkeitä asiaan, istuisin tässä kirjoittamassa viikkotolkulla. Monista erilaisista lääkkeistä tilanteeseen keskustellanakin vilkkaasti, muunmuassa perustulokeskustelu koskee tätä. Siinä voisi olla lääkettä siihen ongelmaan, josta mainitsen kappaleessa neljä valtion roolista taloudellisena tukiverkkona, joka kuitenkin onnistuu toimimaan ikävästi itseään vastaan. Minkälaisena perustulo tulisi toteuttaa vai voisiko sittenkin nykyistä tukiverkostoa sillä tavoin uudistaa ja tehdä joustavammaksi, että työnteko olisi aina kannattavaa, on keskustelun arvoinen asia eikä enää tämän kirjoituksen keskusteluun niinkään liity - Keskustelua aiheesta on monella suunnalla, niihin kannattaa osallistua mikäli aihe kiinnostaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Vaikka jotkut köyhistä oloista lähteneet voivatkin menestyä hyvin, silti huono-osaisuuden ja jo koulumenestuksenkin välillä voi vallita syyshde eli kausaaliteetti. Syysyhteita on monenlaisia, vaikka köyhyys ei sinänsä aiheuttaisi huonoa menestystä, siitä johtuvat ilmiöt tai muita kun rahallista huono-osaisuutta voi aiheuttaa syrjäytymistä. Jos esimerkkiksi molemmat vanhemmat ovat juoppoa se kyllä vaikutta lapseen.

.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #14

Tosin nyt en tiedä, tarkoititko kirjoituksen vai kommenttini toista kappaletta, joten jos tarkoitit sitä, selvennän sitä niiltä kohdin, kun se on mielestäsi epäselvä.

Tunnut lähinnä takertuvan lausemuotoihin tai niihin asioihin, joita en oikein rautalangasta väännä selväksi, mutta et edelleenkään ole antanut minulle sitä selvää selvitystä, missä kohdin logiikkani pettää. Kerrotko minulle, miten tämä aihe sitten toimii? Onko huono-osaisuus mielestäsi perinnöllistä? Onko se kausaalinen suhde, vai korrelaatiosuhde? Missä määrin, jos ollenkaan, mielestäsi vaikuttaa se, että hyväosaisuus on vähintäänkin korreloivasti yhtä perinnöllistä, kuin huono-osaisuus? Kumman luulet vaikuttavan enemmän nykytilaan, jos uskot kummankaan näistä olevan perinnöllistä? Kumpi on mielestäsi todennäköisempää - hyväosaisen tipahtaminen huono-osaiseksi vai toisinpäin?

Jos otetaan kaksi perhettä, joissa molemmissa on sanotaan vaikka alkoholiongelma, mutta toinen perhe on alemmassa sosiaalisessa asemassa ja toinen korkeassa, ovatko mielestäsi perheen lapset samalla viivalla? Miksi / miksi ei?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Huono osaisuus on tutkimusten mukaan osittautunut periytyväksi yli sukupolvien kun yhteiskunnan perheitä tukevat palvelut on ajettu alas, koulukuuraattoorit, -psykologit, perheneuvolat, lastensuojelu, kodinhoitajat jne. Työttömyys ja köyhyys on myös lisääntynyt.
Periytymisellä ei tietenkään tarkoiteta perinnöllisyyttä, jolla tarkoitetaan biologista perimaa. Tässä on kyseessää sosiaalinen periytyminen.
Korrelaationja kausaliteetin käsitteitä voit itse ottaa selvää. Siitä on niin pitkä aika kun olen logiikan ja tilastotieteen alkeita opiskellut, etten niitä rupea ilman lähdetarkistuksia opettamaan.
Samoin voit itse etsiä mahdollisia tutkimuksia jotka vastaisivat kysymysluetteloosi.
Samalla viivalla ei ole kukaan. Mediaanikin on pelkkä abstraktio.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #28

Huono-osaisuuden periytymisestä on löydetty korrelaatio (se tilastollisesti pitää paikkaansa, huono-osaisuus näyttäisi tilastojen valossa jatkuvan seuraaviin sukupolviin). Se ei ole kausaalisuhde (huono-osaiseksi syntyminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että kasvaa ja kuolee huonompiosaisena). Tästä en ole missään vaiheessa ollut eri mieltä. Tämä löytyy jo tekstistäni sanaparina "löydetty korrelaatio". Kaiken tämän vääntämisen jälkeen, ymmärrätkö, että olemme samaa mieltä?

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Itse huono-osaisuutta ja köyhyyttä vaarallisempaa on se kurjuuden kulttuuri mikä tuntuu jämähtäneen näistä kärsiville takaraivoon. "Turhaan sinä mitään yrität kun et sinä oikeasti mitään osaa" "Ei kannata käydä kouluja kun et valmistu kuitenkaan ja jos valmistut niin pääset vain työttömäksi" ja niin edelleen.

Joissain alakulttuureissa ja (voi kauhistus) etnisyyksissä elintason nostamisen yrittämistä pidetään jopa pahana asiana ja loukkauksena kyseistä kulttuuria kohtaan. Ainakaan elintasoa ei saisi nostaa muun yhteiskunnan ehdoilla, eli kouluttautumalla ja yrittämällä.

Että iso vastuu on vanhemmilla siinä miten lapsilleen puhuvat vaikkei sillä yksistään köyhyyden ongelmia ratkaistakaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En ole kuullut tällaisista kultturisista asenteista, missähän esintyy.
Niissä etnisten vähemmistöjen kodeiss joihin olen tutustunut kovasti kannustetaan lapsia opiskelemaan.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Et tunne ilmeisesti yhtään köyhää perhettä. Sinisilmäisyytesi ei heitä auta. Sormella en ala osoittelemaan koska silloin syytetään rasismista vaikka tosiasioiden toteaminen ei sellaista olekaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Tunnen itseni lisäksi satoja köyhiä perheitä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #16

Aki, itse olen törmännyt tuohon suomalaisissa kodeissa kaikkein eniten, mutta ei varmasti ole ihmeellistä, jos samanlaista löytyy myös muista kulttuureista tulleiden kodeista. Se suomalaisten "alakulttuuri" tuntuu olevan enimmäkseen sitä porukkaa, jotka kokevat itse elämässä epäonnistuneensa tavalla tai toisella ja siirtävät tuon tunteen lapsiinsa. Se on taasen ihan tyypillistä vanhempien ongelmien lapsiinsa siirtämistä, eikä niinkään voi puhua täysin kulttuurista. Samalla tavalla mielestään onnistuneet vanhemmat siirtävät onnistumisen mentaliteettia lapsiinsa, ja nämä ovat niitä asioita, joita myös paljonkin on tutkimuksissa tutkittu. Millä tavoin asennetta siirretään ja kuinka paljon se vaikuttaa? Sekään kun ei siitä huolimatta mene yks-yhteen, sillä hyvinkin masentavista lähtökohdista on noustu ja hyvinkin tsemppaavista piireistä tiputtu.

Jos jokin kulttuuri tässä paistaa läpi, on se se tyypillinen suomalainen ajatusmalli, johon kuuluu lähinnä onnistujia ja epäonnistujia. Välimuotoa tai kolmatta vaihtoehtoa ei ole.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Tämä on eräs niistä mekanismeista jolla huono-osaisuus periytyy.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #23

Luulen, että olemme oikeasti hyvin samaa mieltä aiheeseen liittyvistä asioista, mutta kärjekäs ilmaisuni ja provokatiivinen kirjoituksen otsikko sekä aloitus on saanut sinut jollain tapaa sotamielentilaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Nyt olet kyllä tulkinnut mielentilaani ihan päin projisointia.
Minäkin luulen että, jotain oikeata asiaa ajat takaa, tuskin olisin muuten tarttunut juttuusi. Minusta on hyvä kun nuoret yrittävät muuttaa maailmaa paremmaksi, niin minäkin nuorena yritin.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi Vastaus kommenttiin #23

Tästä syystä muuten myös laitoin loppuun tuon lauseen, että muistaa pureskella kunnolla, ettei tukehdu (turhaan).

Käyttäjän synti kuva
Sari Niemi

Kommenteissa on outoa saivartelua, mutta mikäli itse ymmärsin kirjoituksesi oikein, tarkoitat hyväosaisuuden ja huono-osaisuuden olevan ns. alkutekijöitä, joista jokaisella on mahdollisuus yksilönä kehittyä mihin kehittyy - toisilla se vain on helpompaa kuin toisella. Samoin kun joku syntyy rikkaaseen perheeseen, joku syntyy älykkämpänä kuin toinen. Elämä on. Jos omaa kohtaloaan jää surkuttelemaan ja nimenomaisesti "elää" sitä elämää, joka tilastojen mukaan oman "taloustilanteen" henkilöillä/perheillä tulisi olla, toteuttaa itse tätä huono-osaisuuden perinnettä. Jos vanhemmat todistelevat jatkuvasti, että vain rikkaista tulee lakimiehiä ja lääkäreitä, lapsi alkaa itsekin sen uskoa. Sitäkö tarkoitit?

Mielestäni hyvää pohdiskelua aiheesta :)

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Kiitos harvinaisen hyvin tehdystä selvennyksestä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä tällaisille lastaan masentaville vanhemiille voisi tehdä?
Ja niille jotka vaan huutavat? Niille jolta ei kuule muuta suomen kieltä kuin vsp-sanoja, jotka tuskin antavat eväitä koulussa pärjäämiseen?
Niitäkin on jotka tönivät, tukistavat ja hakkaavat lastaan.
Onko elämän oltava tällaista?

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

En tiedä, kuinka paljon "masentaville vanhemmille" voi tehdä, mikäli he eivät itse hae tilanteeseensa apua tai tilanne äidy niin pahaksi, että sosiaalitoimi siihen puuttuu. Silloinkin tilanne voi olla niin hankala, että vahinko on jo tapahtunut. Voimme vain toivoa, että jälkikasvu osaa hakea itselleen tukea ja onnistuu jostain saamaan apua jaksaa ja ymmärtää, että huolimatta siitä, ettei omat vanhemmat hyväksy tai kannusta, se ei tarkoita sitä, etteikö tästä voisi kasvaa varsin hyvä ihminen kaikesta huolimatta. Voimme vain toivoa, että tällaiset vanhemmat vähenevät ja ne jotka jäljelle jäävät, eivät saa lastaan uskomaan siihen masentavaan mantraan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

Pelkkä toivominen ei riitä!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Saatan hyvinkin olla saivartelija jossain asioissa. Jos käyttää tieteellisiä termejä kuten korrelaatio ja kausalitetti, niitä pitää käyttää oikein.
Tässä on teille saivartelun ja inttäämisen mestarinäyte Jonnan puoluetoverin ansiona:

http://mattil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146099-laps...

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Pyrin yleensä välttämään sinnepäinkään olevaa sivistyssanaa, jotta mahdollisimman moni ymmärtäisi eikä menisi liian vaikeaselkoiseksi, tässä tapauksessa en osannut niitä välttää. Pahoittelen, että korrelaatio ja kausaliteetti ovat ilmiselvästi tehneet aivan turhaan paljon vahinkoa tässä meidän välisessä keskustelussamme. Kun sanoin jo aloitustekstissäni näiden huono-osaisuuden korrelaation olevan löytynyt, tarkoitan sillä sitä, että huono-osaisuus selvästi tilastollisesti vaikuttaa olevan periytyvä (yhteyksiä huono-osaisuuden sosiaalisesta perinnöstä on selvästi löydettävissä ja kiistattomia). Kun toivon sitä, ettei siitä tule kausaliteettia, tarkoitan sillä sitä, ettei siitä tulisi yksi yhteen syy-seuraussuhde, josta on käytännössä mahdotonta poiketa (siis tarkoittaen sitä, että mikäli synnyt huono-osaisena on ehdoton totuus, että kuolet huono-osaisena). Minusta on outoa, että olet niin kovin vihamielinen minua kohtaan joka käänteessä ja olet aina "opettamssa" minua myös kun kysyn sinulta puhtaasti omaa mielipidettäsi. Lisäksi selveneekin, että sinulla olisi tässä kohden itsesi sivistämisen paikka. Suosittelen ensi kerralla kun lähdet kritisoimaan muita, selvittämään, mitä toinen todella onkaan tarkoittanut. Tulee ammuttua ihan turhaan omaan nilkkaan, jos ei edes tiedä, mitä kohtaan on hyökkäämässä.

Mitä puoluetoverini onkaan sanonut, ei liity laisinkaan tähän keskusteluun ja edustan vain itseäni, kuten hänkin.

Sitä olettaa, että ennenkuin tullaan sormella osoittamaan, tiedetään edes, mistä puhutaan. Hämmästyisit kyllä, miten samaa mieltä olemmekaan asioista, jos ymmärtäisit, mistä puhun. Ikävä kyllä taidamme puhua niin eri kieltä, ettei tästä tule mitään. Harmi sinänsä, mutta toivottavasti voit haudata sotakirveesi jossain vaiheessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Enhän minä ole vihamielisesti suhtautunut, satikka mihinkään sotakirveeseen tarttunut, vaan ystävällisest vastannut kun kysyit ja pyysit osoittamaan sormella missä on epäselvyyksiä ajatuksesi esittämisessä.
En minä sinua enää lähde kritisoimaan kun ei kelpaa mikään. Tietenkin osallistun keskusteluun omista lähtökohdistani.
Sen linkin lähetin lähinnä huvin vuoksi, mutta ei meillä taida olla mitään yhteistä huumorintajuakaan. Minä olen saanut siitä monet LOL:it.
Muuten olit tuossa viimeisessä kommentissasi kaiken harmistuksesi vuodatuksen ohella jo skarpannut kun selitit korrelaatiota sosiaalisen perimään ja tarkentanut mitä kausaliteettiä tarkoitit eli ns. vahva kausaliteetti, jossa yksikin hypoteesin vastainen poikkeus riittää kumoamaan syy- seuraus-suhteen. Mutta yhteiskunnan lainalaisuudet eivät ole luonnonlakeja.
Hyvää jatkoa toivon sinullekin!